Yhä useamman eliölajin uhanalaistuessa on tärkeää lisätä toimia, joiden avulla tuemme luonnon monimuotoisuutta. Kaupunkiseudut voisivat tarjota nykyistä enemmän elinympäristöjä eri eliölajeille. Hyödyt olisivat moninaiset: viheralueet voivat tukea kaupunkilaisten fyysistä ja psyykkistä terveyttä ja lieventää säänvaihteluiden seurauksia, kuten kuumuutta ja tulvimista. Elinympäristöt kaupungeissa voisivat hyödyttää erityisesti avointen elinympäristöjen lajeja, joiden suojelutilanne harvinaistuvilla perinnebiotoopeilla on heikko.
Viime aikoina suosiota ovat saaneet hankkeet, joissa kaupunkinurmia on muutettu niityiksi ja perinteisiä kattoja on korvattu viherkatoilla. Kaupunkiympäristöistä löytyy kuitenkin runsaamminkin mahdollisia viherrytyskohteita. Mm. liikenneympyröistä, muureista, seinäpinnoista ja kanavista voitaisiin luoda elämälle suotuisampia ympäristöjä. Ja entä jos lisäisimme lajeille pesä- ja talvehtimispaikkoja kaupunkirakenteisiin sen sijaan, että asennamme pihoille erikseen linnunpönttöjä ja hyönteishotelleja?
Luonnon monimuotoisuus herättää toisaalta ristiriitaisiakin tunteita kaupunkilaisten keskuudessa. Osa kaupunkilaisista voi pitää joitakin kaupunkilajeja ja -elinympäristöjä haitallisina tai epäesteettisinä. Kaupunkien vihersuunnittelu hyötyisi keinoista mitata viherryttämisen hyötyjä, jotta niitä voitaisiin paremmin suhteuttaa viherryttämisen kustannuksiin, ja jotta koettuja haittoja voitaisiin vähentää.
Elävien ympäristöjen suunnitteluun sisältyy myös epävarmuutta siitä, kehittyvätkö elinympäristöt toivotusti, ja kuinka ne houkuttelevat ja ylläpitävät haluttua lajistoa. Suunnittelussa on sovitettava yhteen ristiriitaisiakin tavoitteita, kuten elinympäristötyyppien riittävyys ja kytkeytyvyys, lajien suojelutarpeet ja viheralueiden oikeudenmukainen saavutettavuus. Kaupunkiluonnon suunnittelun tueksi tarvitaankin kaupunkisuunnittelukontekstiin soveltuvaa tutkimusnäyttöä kaupunkilajiston elinympäristötarpeista ja hoitotoimien vaikutuksista.
Digitaaliset suunnittelutyökalut voivat auttaa kaupunkiluonnon lisäämiseen liittyvää suunnittelutyötä. Niiden avulla voi tehdä ekologista tietoa ja siihen liittyviä epävarmuuksia helpommin ymmärrettäväksi. Ne voivat siten auttaa luomaan luottamusta kaupunkisuunnittelun eri osapuolien välille ja integroimaan viherryttämissuunnittelua kaupunkisuunnittelun ja -kaavoituksen työvaiheisiin.
Spatiaalisen suunnittelun työkaluja voi käyttää osoittamaan, missä olemassa olevan kaupunkiluonnon säilyttäminen on erityisen tärkeää, minne viheralueita kannattaisi luoda tai vaikkapa kuinka oman pihan muuttaminen niityksi täydentäisi kaupungin niittyverkostoa. 3D-visualisointityökalujen avulla taas voi kommunikoida, miltä lajistoltaan monimuotoiseksi suunniteltu maisema näyttäisi ja miten se todennäköisesti kehittyisi ajassa.
Hyvät suunnittelutyökalut voivat auttaa omaksumaan nykyistä korkeamman kunnianhimon tason sen suhteen, miten voisimme tuoda luonnon monimuotoisuutta osaksi kaupunki-infrastruktuuria.
Kirjoittajat: Henna Fabritius, FT, tutkija, Helsingin yliopisto
Joel Jalkanen, FM, tohtorikoulutettava, Helsingin yliopisto
Kuva: Daniel Funes
Ympäristödialogeja: Miten suunnitella monimuotoista luontoa?
Keskiviikkona 28.8.2019 klo 16.30-18.00
Villa Elfvikin luontotalo, Elfvikintie 4, Espoo.
Tutkimustieto biodiversiteetin tilasta kertoo synkkää tarinaa lajien katoamisesta, elinympäristöjen tuhoutumisesta ja ruuantuotannon heikkenemistä pölyttäjien häviämisen myötä. Luontopohjaisiin ratkaisuihin tukeutuvalla kaupunkisuunnittelulla voidaan lisätä kaupunkien biodiversiteettia ja auttaa samalla kaupunkeja sopeutumaan muuttuvaan ilmastoon. Tiedämmekö tarpeeksi hyvin, millaiset ratkaisut kaupungeissa tukevat parhaiten luonnon monimuotoisuutta ja siirtyykö ymmärrys tutkijoilta kaavatyöhön?
Keskustelu monimuotoisen kaupunkiluonnon suunnittelusta käydään tällä kertaa Espoossa. Keskustelemassa ovat ekologi Henna Fabritius, joka kehittää Plehat Oy:ssa suunnittelijoille välineitä luontoympäristön mallintamiseen, Espoon ympäristölautakunnan puheenjohtaja Kaarina Saramäki sekä Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen suunnittelupäällikkö Kristiina Rinkinen. Tilaisuuden fasilitoi toimittaja Anna Takala (HS Espoo).
