Säätiö laati tutkijoille matkustusohjeistuksen, koska akateeminen matkustus on tutkijan akilleen kantapää

Konferenssit ja tutkijavierailut maailmalla ovat keskeinen osa tieteen kehittymistä ja tutkijan työtä. Samaan aikaan lentomatkustaminen on akateemisen maailman merkittävin ilmastopäästöjen lähde. Nesslingin Säätiön ohjeistus kannustaa tutkijoita kestävään matkustamiseen.

Tiedeyhteisö etsii ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen adaptoitumiseen. Lukuisat tutkimukset kertovat, että lentomatkustaminen on ilmaston kannalta nykyisessä laajuudessaan kestämätöntä. Samaan aikaan tiede ei tunne maiden välisiä rajoja ja rakentuu kansainvälisessä yhteistyössä. Monen tieteentekijän arkeen kuuluu matkustaminen erilaisiin konferensseihin ja kokouksiin ulkomaille.

Tutkijat eivät matkusta oman maansa rajojen ulkopuolelle pelkästään lyhyen konferenssiesitelmänsä vuoksi. Kansainväliset konferenssit ovat tilaisuus asemoida omaa työtä tieteenalan muuhun tutkimukseen. Varsinkin nuorille tutkijoille on oman uran kannalta tärkeää hahmottaa tutkimusalansa viimeisimmät kehityskulut, keskeiset henkilöt ja verkostot.

Konferensseissa tutkija saa esitelmästään palautetta ja tekee kasvojaan tunnetuksi alansa piireissä. Kokoontumisissa etsitään omaan ryhmään uusia tutkijoita, seuraavaa työpaikkaa, yhteistyökumppaneita ja rahoittajia. Seuraava työmahdollisuus tai yhteistyökuvio voi sattua eteen konferenssin kahvitauolla tai kokouksen illanvietossa.

Matkustus on sisäänrakennettu nykyiseen tapaan tehdä tieteellistä tutkimusta. Mutta miten akateemista matkailua ja eritoten lentomatkailua hillitään?

Ohjeistus on tarpeellinen ensimmäinen askel

Jokaisella tutkimusorganisaatiolla olisi hyvä olla henkilökunnan kestävään matkustamiseen liittyvä ohjeistus. Ohjeistus luo painetta matkatoimistoille ymmärtää paremmin matkustamisen ekologiset ja sosiaaliset vaikutukset. Se myös asettaa lentoyhtiöille vaateen tuoda matkustamisen hiilipäästöihin liittyvät laskelmat helposti löydettäviksi.

Kestävän matkustamisen ohjeistusten seurauksena hinta ei enää ole kilpailutuksen ykköskriteeri. Tämä tekee matkustamisesta tietysti kalliimpaa, mutta samalla se on harkitumpaa ja hillitympää. Tutkimusryhmissä on mahdollista tehdä työnjakoa kokouksiin osallistumisessa ja miettiä, kenen tutkimuksen kannalta kokoukseen osallistuminen on juuri nyt tärkeää.

Myös tutkimuksen rahoittajan kannattaa tuoda apurahanhakijalle ja -saajalle näkyviin omat ohjeistuksensa matkustukseen liittyen. Jos lentomatkustamisen kestävyyteen liittyvät asiat tuodaan näkyviksi, ja niiden huomioimiseen kannustetaan, tutkijalle annetaan mahdollisuus miettiä vaihtoehtoisia tapoja matkustaa tai valita lentoyhteyden muun kuin hinnan perusteella ja kompensoida matkan hiilipäästön.

Nesslingin Säätiö haluaa olla osaltaan luomassa kestävämpää akateemista matkustuskulttuuria ja on laatinut apurahanhakijoille matkustusohjeistuksen, jonka huomiointia edellytetään matkustuskuluja suunniteltaessa ja budjetoitaessa:

  • Harkitse tarkoin, mitkä kokoukset tai yhteistyötapaamiset ovat sellaisia, joihin on välttämätöntä matkustaa paikan päälle. Voisiko kokoukseen tai tapaamiseen osallistua virtuaalisesti?
  • Matkustaessa on muitakin vaihtoehtoja kuin lentäminen. Erityisesti kotimaanmatkoissa suosi maata pitkin matkustamista. Säätiön matkarahoilla voi matkustaa maata (ja merta) pitkin myös ulkomaille.
  • Kun lennät, suosi suoria lentoja ja uutta kalustoa käyttäviä lentoyhtiöitä. Lentomatkustamisessa nousut ja laskut tuottavat eniten ilmastopäästöjä. Muista myös, että lentomatkustamisen pituus on suoraan verrannollinen ilmastopäästöihin: jos matkustat itään, älä valitse jatkolentoa lännen kautta.
  • Jos lennät muutaman päivän kokoukseen kaukokohteeseen, mieti, voisitko yhdistää matkaasi työskentelyä kohteessa.
  • Säätiön matkarahaa voi ja on suositeltavaa budjetoida lennon ilmastopäästöjen kompensointiin.

Kirjoitus pohjautuu Sustainability Science Days 2019 -tapahtuman paneelikeskusteluun työhön liittyvästä lentomatkustamisesta, johon säätiön tutkimusjohtaja Minttu Jaakkola osallistui.

Ohjeistuksen inspiraationa toimivat tilaisuudessa esitetyt Lundin yliopiston kestävyystieteiden (LUCSUS) matkustuspolitiikka sekä Suomen Ympäristökeskuksen (SYKE) Sitran toimeksiannosta tehty selvitys lentomatkustamisen ilmastovaikutuksista ja niihin liittyvistä tekijöistä.

Löydät täältä ohjeet apurahan saajalle (sisältävät myös matkustusohjeen).

Kuva: Ross Parmly, Unsplash
Kuva: Ross Parmly, Unsplash