Ilman, veden
ja maan puolesta

Maj ja Tor Nesslingin säätiön vuosikertomus 2021

Nesslingin säätiö tukee ympäristönsuojelua edistävää tutkimusta ja tutkitun ympäristötiedon käyttöä yhteiskunnassa.
Tältä sivulta löydät vuoden avainluvut ja kohokohdat.

Vuoden kohokohdat

1.

Tutkimusjohtajalta

“Emme pärjää täällä yksin.”

Minttu Jaakkola

2.

Apurahoilla edistämme muutosta

24 hanketta – yhteensä
2 235 472 €

3.

Uudet apurahansaajat tutkivat…

vertikaalisia puutarhajärjestelmiä,
sosiaalisesti kestävää sähköistä siirtymää
sekä tieteen ja taiteen rajapintoja.

4.

Mahdollistamme aktiivisen tutkijuuden

Tuimme tutkijoitamme ja vahvistimme heidän osaamistaan hakuprosessin alusta hankkeen päättymiseeen.

5.

Teemme rahoitusyhteistyötä muiden säätiöiden kanssa luonnon monimuotoisuuden ja ilmaston hyväksi

Yleisen apurahahaun ulkopuolella säätiömme jatkoi monivuotista tukea yhteisrahoitteisille hankkeille.

6.

Mahdollistamme kohtaamisia ja yhteistyötä

Säätiön missiona on mahdollistaa kohtaamisia, sillä tarvitsemme jaettua näkemystä kestävyysmurroksen toteuttamisesta.


Minttu Jaakkola (kuva: Vilja Pursiainen)

Yhdessä tekeminen on planeetan ja ihmisen hyvinvoinnin elinehto

Epävarmuuden värittämänä vuonna 2021 säätiön toiminnassa korostui yhteisöllisyyden ja yhteistyön merkitys.

Tasan vuosi sitten kurkimme toiveikkaana vuoteen 2021. Tuolloin uumoilemamme ”uusi normaali” näyttäytyikin vastoin odotuksia toisena epävarmuuden värittämänä pandemiavuotena. Elämä pitää kuitenkin elää tänään, eikä ekologinen kriisi odota pandemian väistymistä.

Panostimme koko säätiön kolmihenkisen tiimin voimin ympäristötutkijoiden ja -toimijoiden tukemiseen apurahan hakuvaiheesta rahoitetun projektin loppuun saakka. Erityisesti mieleen jäivät palautekeskustelut niiden hakijoiden kanssa, jotka jäivät ilman apurahaa. Hakijoiden kiitollisuus palautteesta välittyi puheluista kirkkaana ja se vahvisti oivallustamme, että palautteen anto on keskeinen osa tutkijoiden tukemista ja siten säätiömme työtä, johon haluamme käyttää aikaamme. Säätiön apurahansaajille tarjosimme monipuolisesti koulutusta ja tukea koko vuoden ajan. On suuri ilo havaita, että rahoittamamme tutkijat kokevat Nesslingin säätiön itselleen tärkeäksi yhteisöksi. Niin mekin!

“Yhteistyö ja yhdessä tekeminen ei ole pelkästään työn vaikuttavuuden kasvattamista, vaan sosiaaliselle lajillemme hyvinvoinnin elinehto.”

Yhteistyökumppaniemme kanssa teimme suuria ponnistuksia sen eteen, että yhä useampi yksilö ja organisaatio olisi mukana rakentamassa ekologisesti kestävää tulevaisuutta. Kokosimme Soil at Risk -symposioon satoja toimijoita ympäri maailmaa kuulemaan tutkijoiden, yritysten, maanviljelijöiden ja päätöksentekijöiden ratkaisuja sille, miten maaperä pidetään elävänä myös tuleville sukupolville. Lanseerasimme Sininen Pallo -palkinnon muistuttamaan suurta yleisöä työstä, jota ekologisen kriisin ratkaisemiseksi tieteen ja teknologian parissa tehdään. Rakensimme Puistokatu 4- hankkeen alla yhteisöä visioimaan planeetan rajoihin mahtuvaa tulevaisuutta. Kaikki saavutukset muistuttivat siitä, miten yhdessä onnistuminen on onnistumisen korkein muoto. Kiitos upeat yhteistyökumppanimme Ympäristötiedon foorumi, Koneen Säätiö, Baltic Sea Action Group, Tiina ja Antti Herlinin säätiö, Svenska litteratursällskapet, Tvärminnen eläintieteellinen tutkimusasema ja monet muut!

Vuonna 2021 tekemämme työ kertoo siitä, mikä on tullut pandemian aikana ilmeiseksi. Emme pärjää täällä yksin. Yhteistyö ja yhdessä tekeminen ei ole pelkästään työn vaikuttavuuden kasvattamista, vaan sosiaaliselle lajillemme hyvinvoinnin elinehto. Haluamme säätiönä yhä vahvemmin olla rakentamassa niin ympäristötutkijoiden kuin muidenkin toimijoiden yhteisöllisyyttä sekä yhteistyötä, sillä kuulumisen tunne kasvattaa välittämistä ja toivoa, joita kipeästi tässä ajassa ja ekologisesti kestävän tulevaisuuden rakentamisessa tarvitaan.

Minttu Jaakkolan allekirjoitus.

Maj ja Tor Nesslingin säätiön tutkimusjohtaja


Apurahoilla edistämme muutosta

Nesslingin säätiö etsii systeemisiä ratkaisuja ekologisesti kestävään tulevaisuuteen. Missio toimi johtotähtenä valittaessa syksyn yleiseen apurahahakuun saapuneesta 315 hakemuksesta rahoitettavat hankkeet. Rahoitusta myönnettiin 24:lle hankkeelle: 12:lle väitöskirjahankkeelle, kuudelle postdoc-hankkeelle ja kuudelle tutkimustiedon jalkautushankkeelle, yhteensä 2 235 472 euroa. Apurahat ovat monivuotisia, esimerkiksi väitöskirjatutkimusta rahoitamme jopa 4 vuotta.

Lista rahoitettavista hankkeista on mielestämme erinomainen näyteikkuna moninaisiin tapoihin ymmärtää ja ohjata kestävyysmurrosta tutkimuksen keinoin. Murroksen keskellä tarvitsemme ymmärrystä niin luonnon systeemien toiminnasta kuin ihmislajin ja sen luomien rakenteiden – teknologian, ohjauskeinojen ja talouden – roolista muutoksessa.

Tänä vuonna olemme erityisen ilahtuneita siitä, että rahoitettavien tutkijoiden joukko on todella kansainvälinen. Se kertoo tutkimusaiheiden globaaleista kytköksistä ja muistuttaa, että ekologisesti kestävän tulevaisuuden rakentamiseen vaaditaan ennen kaikkea monenlaisia näkökulmia ja yhteistyötä.

Uudet apurahansaajamme ratkovat mm. seuraavia kysymyksiä:

Miten sähköisen siirtymän voi tehdä kestävästi? Millaista hyötyä vertikaalisesta puutarhajärjestelmästä voi olla ilmastonmuutoksen aiheuttamien hulevesien hallinnassa? Miten nuoria voidaan puhutella ympäristökysymyksissä?

Hankkeen tyyppi

Yhteensä: 2 235 472 €

Hankkeen tieteenala

Kokonaislukumäärä: 24 kpl


Uudet apurahansaajamme tutkivat…

Long Xie visioi tulevaisuuden kaupungit viherkattojen ja -julkisivujen peittämiksi

Long Xie tutkii, miten kaupungeissa ongelmaksi muodostuneet hulevedet voitaisi saada hallintaan vertikaalisen puutarhajärjestelmän avulla.

Lue lisää
Johannes ja Vilma nojaavat toisiinsa selät vastakkain

Johannes Roviomaa ja Vilma Rimpelä yhdistelevät tiedettä ja taidetta koko elämän voimalla

Uudet apurahansaajamme Johannes Roviomaa, Vilma Rimpelä, RARE Media ja Arktinen keskus ovat yhdistäneet voimansa luodakseen jotain aidosti nuoria puhuttelevaa.

Lue lisää

Anni Orola haluaa tuoda kestävyysnäkökulman sähköautokeskusteluun

Uusi apurahansaajamme Anni Orola LUT-yliopistosta uskoo, että sähköisen siirtymän voi tehdä kestävästi.

Lue lisää

Mahdollistamme aktiivisen tutkijuuden

Tuimme tutkijoitamme ja vahvistimme heidän osaamistaan hakuprosessin alusta hankkeen päättymiseeen

Sparraamme henkilökohtaisesti tutkijoita ennen hakua ja annamme henkilökohtaista palautetta haun jälkeen niille hakijoille, jotka jäävät ilman apurahaa. Kannustamme ja koulutamme rahoituksen saaneita tutkijoita aktiiviseen vaikuttavaan tutkijuuteen, johon kuuluu yhteiskunnallinen keskustelu ja viestintä. Vuonna 2021 annoimme tutkijoille ohjausta blogitekstien kirjoittamiseen sekä järjestimme useita koulutuksia tutkijoillemme: vuorovaikutuskoulutuksen sekä neljä apurahansaajien opintopiiriä yhdessä Koneen Säätiön kanssa, virtuaalisen viestintäkoulutuksen yhteistyössä Tiedetoimittajien liiton ja Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan kanssa sekä tutkijoiden ja tiedetoimittajien matching-tilaisuuden kansallisessa tiedeviestintäkongressissa.

Vaikuttavuus numeroina

Tutkimustulokset eivät siirry tutkijan työpöydältä tai tutkimusjulkaisuista itsestään yhteiskuntaan ja kestävän tulevaisuuden rakennuspalikoiksi. Kannustamme säätiössä tutkijoitamme eri tavoin aktiiviseen tutkijuuteen, eli sellaiseen tutkijan uraan, jossa viestintä ja vuorovaikutus ovat olennainen osa tutkijan työtä. Säätiö pyytää tutkijoita raportoimaan tutkimusjulkaisujen lisäksi myös yhteiskunnallisesta vuorovaikutuksesta. Raportit vakuuttavat, että säätiön rahoittamat tutkijat ovat omaksuneet aktiivisen roolin yhteiskunnassa. Kuvaajassa näkyvät 41:n tutkijan raportoimat, vuonna 2021 ilmestyneet tutkimusjulkaisut sekä muu työ tutkimuksen saattamiseksi yhteiskunnan käyttöön.

Tieteelliset julkaisut ja muu
yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Muu yhteiskunnallinen
vaikuttavuus


Teemme rahoitusyhteistyötä muiden säätiöiden kanssa luonnon monimuotoisuuden ja ilmaston hyväksi

Yleisen apurahahaun ulkopuolella säätiömme jatkoi monivuotista tukea yhteisrahoitteisille hankkeille, joiden tarkoitus on tukea luonnon monimuotoisuuden ja hiilinielujen vahvistumista sekä ymmärtää ilmastonmuutoksen ja ekosysteemien toiminnan välistä yhteyttä.

Carbon Action ja TWINWIN

Osuuskunta lumimuutoksen Landscape rewilding -ennallistamisohjelma elvyttää turmeltuneita luonnonelinympäristöjä

Ari Parviainen ja Lauri Hämäläinen seisovat talvisessa maisemassa lapioiden kera
Talvinuottausta Puruvedellä.: Hummonselkä: Ari Parviainen ja Lauri Hämäläinen.

Ahvenanmaan ketoverkoston pitkittäisseuranta


Mahdollistamme
kohtaamisia ja yhteistyötä

Säätiön missiona on mahdollistaa kohtaamisia, sillä tarvitsemme jaettua näkemystä kestävyysmurroksen toteuttamisesta.

Ympäristötiedon foorumi edistää tutkitun ympäristötiedon käyttöä yhteiskunnallisessa päätöksenteossa

Rahoitamme yhdessä Koneen Säätiön kanssa tutkijoiden ja päätöksentekijöiden välisen tiedonkulun ja vuoropuhelun vahvistamiseksi vuonna 2010 perustettua Ympäristötiedon foorumia. Vuonna 2021 YTF järjesti yhdessä sidosryhmiensä kanssa muun muassa  8 avointa tapahtumaa ja kaksi rajatumman kohderyhmän työpajaa. Vuoden 2021 Ympäristödialogeja-keskustelujen ajankohtaiset teemat olivat:

Palkitsimme kestävyysmurroksen uranuurtajia

Ruoka on avainasemassa ympäristökriisin ratkaisemisessa. Suomalaisten kasvipohjaisten proteiinien kehittäjät Reetta Kivelä, Maija Itkonen, Zhong-Qing Jiang, Leena Saarinen ja Tarja Ollila saivat yhdessä ensimmäisen Sininen pallo -ympäristöpalkinnon.

Sininen pallo -palkinto on tunnustus ympäristökriisiä eli ilmastonmuutosta ja luontokatoa ratkaisevasta työstä. Palkinnon perusteena on erityisesti se, että voittajien kehittämät ruokajärjestelmää systemaattisesti muuttavat tuotteet vaikuttavat sekä ilmastonmuutokseen että luontokatoon samaan aikaan. Palkinnon takana ovat Tiina ja Antti Herlinin säätiö, Maj ja Tor Nesslingin säätiö sekä Svenska litterattursällskapet i Finland SLS. SLS:n osuus rahoitetaan Ingrid, Margit ja Henrik Höijer II -rahastosta.

Kannustimme turvalliseen yhteisöllisyyteen

Toimistomme seinänaapurissa sijaitsee yhteisöllinen Nessling Nest -työtila. Vuoden 2021 aikana tilaa käytti työpaikkanaan säännöllisesti tai satunnaisesti noin 20 tutkijaa tai ympäristönsuojelun parissa työskentelevää muuta toimijaa. Etätyösuositusten aikana nestiläiset pitivät yllä kohtaamisen perinnettä etäaamukahveilla.

Toimme yhteen maaperäaiheisen tiedon ja vaikuttajat

Säätiön 9. ympäristösymposio ”Soil at Risk” järjestettiin virtuaalikonferenssina Finlandia-talolla 30.6.2021. Symposiumi kutsui tutkijat, viljelijät, yritykset ja päätöksentekijät vastaamaan yhdessä elintärkeisiin kysymyksiin: Miten turvaamme maaperän tuleville sukupolville? Millaisia maaperää uudistavia viljelykäytäntöjä tarvitaan?

Tilaisuuden yhteistyökumppaneina toimivat Ympäristötiedon foorumi ja Baltic Sea Action Group. Katso tallenteet symposiumista sekä muut Soil at Risk -aiheiset videot täältä.

Edistimme ymmärrystä ja keskustelua

Rakensimme yhdessä Tiina ja Antti Herlinin säätiön kanssa Puistokatu 4 -hanketta, jonka tavoitteena on purkaa ympäristökeskustelun siiloja ja katalysoida kestävyysmurrosta ajattelun muuttumisen kautta toiminnaksi. Hanke toimi Puistokatu 4 -osoitteessa sijaitsevan huvilan remonttia odotellessa ilmatilassa, jota varten hankkeelle luotiin omat verkkosivut sekä aktiiviset sosiaalisen median kanavat. Ilmatilaa pidettiin yllä myös viidessä podcastiksikin nauhoitetussa Friendly Demonstration -keskustelussa, joiden aikana tunnetut henkilöt käyvät dialogia siitä, mitä on hyvä elämä ja tavoittelemisen arvoinen tulevaisuus.

Yhdistimme tohtorit ja yritykset

Osallistuimme 10 muun säätiön kanssa PoDoCo (Post Docs in Companies) -yhteistyöohjelmaan, jonka tavoitteena on edistää tohtoreiden työllistymistä yrityksiin ja parantaa Suomen elinkeinoelämän kykyä uudistua pitkäjänteisesti ja kunnianhimoisesti. Ohjelmassa mukana olevat säätiöt sitoutuvat rahoittamaan rahoitettavaksi valikoituneiden tohtorien vuoden tutkimustyöskentelyn, jonka jälkeen tohtori siirtyy soveltamaan tutkimustuloksiaan yrityskumppanille. Säätiö rahoitti ohjelmassa 2 tohtoria.

Lue vuoden 2021 toimintakertomus kokonaisuudessaan tästä.

Yhteistyö on sosiaaliselle lajillemme hyvinvoinnin elinehto.