Ilman, veden ja maan puolesta

Maj ja Tor Nesslingin Säätiön vuosikertomus 2020

Nesslingin Säätiö tukee ympäristönsuojelua edistävää tutkimusta ja tutkitun ympäristötiedon käyttöä yhteiskunnassa.
Tältä sivulta löydät vuoden avainluvut ja kohokohdat.

Vuoden kohokohdat

1.

Minttu Jaakkola (kuva: Vilja Pursiainen)

“Nesslingin säätiö rakentaa ekologisesti kestävää tulevaisuutta."

2.

Näin edistimme muutosta

21 hanketta – yhteensä
2 266 993 €

3.

Uudet apurahansaajamme tutkivat muun muassa...

ilmastonmuutosta peleissä, pölyttäjäystävällistä maanviljelyä ja tekstiilikierrätyksen mahdollisuuksia.

Daniel Fernandez Galeote
Traci Birge
Sini Suomalainen

5.

Vaikutimme yhteistyössä

4.

Jatkoimme tukeamme luonnon monimuotoisuuden hyväksi

397 500 €

#hiiliviljely
#ennallistaminen
#pitkittäisseuranta

6.

Tutkijamme osallistuivat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun

7.

Loimme tilaa kestävälle keskustelulle

Puistokatu 4

Puistokatu 4 auttaa ymmärtämään toistemme todellisuuksia

#soilselfie

Maaperäviestintä kertoi maaperän merkityksestä kaikelle elämälle

Minttu Jaakkola (kuva: Vilja Pursiainen)

TUTKIMUSJOHTAJALTA

Nesslingin säätiö tukee siirtymää ekologisesti kestävään uuteen normaaliin

Vuosi 2020 toi esille sekä ihmisen ja luonnon systeemien erottamattomuuden että dialogin tärkeyden.

Nesslingin säätiön logossa näkyy kaksi ihmistä, jotka heijastuvat veden pinnasta. Olen tulkinnut logon kuvituksen symboloivan sitä, miten ihminen jättää toiminnallaan jäljen luontoon. Jälki heijastuu tavalla tai toiselle takaisin meihin, koska olemme osa luontoa. Vuosi 2020 toi tämän kytkeytyneisyyden esille muistuttamalla, miten ihmisen aiheuttamat ympäristönmuutokset voivat johtaa koko ihmiskuntaa järisyttävään kriisiin.

Ympäristötieteiden piirissä koronapandemia ei tullut yllätyksenä. Keväällä 2018 Ympäristönmuutos ja taudit -ympäristödialogin teemaa taustoittavassa blogissa tautiekologi Tuomas Aivelo kirjoitti: ”Tänä vuonna WHO lisäsi listalleen tauti X:n. Tauti X kuvaa sitä, että maailmanlaajuisen vakavan tartuntataudin leviämisen voi aiheuttaa tartunnanaiheuttaja, jota ei vielä tiedetä. Sen tiedämme, että uudet taudinaiheuttajat tulevat leviämään meihin muista eläimistä. Tiedämme lisäksi, että ympäristönmuutos lisää tätä leviämistä merkittävästi.”

Tauti X näyttäytyi meille koronaviruksena. Uusimme Ympäristönmuutos ja taudit -keskustelun keskellä pahiten riehuvaa pandemiaa keväällä 2020. Keskustelu sai moninkertaisen määrän kuulijoita verrattuna kahden vuoden takaiseen keskusteluun, eikä ihme. Vielä vuonna 2018 luonnon arvaamattomuus ja siitä aiheutuva globaali pandemia näyttäytyivät suurelle yleisölle täysin hypoteettisena. Tämä on hyvin inhimillistä. Olemme jumissa nykyisyydessä. Kiinnostumme uutisista ja tiedosta, jotka voimistavat jo ennalta tuttua, ja havahdumme tiedeyhteisön varoituksiin vasta kun seuraukset osuvat omalle kohdalle.

Pandemia muistutti, miten ihmisen terveys ja talous ovat niin tieteessä kuin julkisessa keskustelussakin irrallaan luonnonsysteemeissä tapahtuvista muutoksista. Tarvitsemme lisää tieteiden ja sektoreiden rajat ylittävää keskustelua planeetan ekologisesta kriisistä osana yksittäisen ihmisen ja ihmiskunnan hyvinvointia. Vastauksena tähän vajeeseen avasimme syksyllä 2020 erikoishaun, jossa rahoitimme monitieteisiä hankkeita. Hankkeet etsivät ymmärrystä sekä lisäävät keskustelua ympäristön, terveyden ja talouden rajapintojen syysuhteista.

Sen lisäksi, että pandemialla on ollut vaikutuksia yksilöiden terveyteen ja toimeentuloon, se on myös pakottanut yksilöitä muuttamaan arkeaan ja kulutustottumuksiaan. Olemme liikkuneet enemmän luonnossa, tutustuneet lähialueisiin ja kotimaan matkailukohteisiin, viettäneet aikaa kotona, neuloneet pipoja, leiponeet juurileipää ja ennen kaikkea määritelleet uudelleen hyvän elämän rakennuspalikoita. Näitä omia havaintoja vahvistaa Sitran selvitys loppuvuodesta 2020. Jotta nämä uudet ympäristön kannalta kestävämmät käytänteet ja pohdinnat eivät jäisi poikkeusaikaan, vaan kasvaisivat ja vahvistuisivat uudessa normaalissa, tarvitaan rakenteellista tukea niin instituutioilta kuin yrityksiltäkin.

“Vuonna 2021 ihmiskunta siirtyilee uuteen normaaliin, jonka määreenä soisi olevan ekologisesti kestävä, planeetan rajoihin mahtuva normaali.”

Tähän vaateeseen vastaa Nesslingin Säätiön sekä Tiina ja Antti Herlinin säätiön yhteinen Puistokatu 4 -hanke, jonka ehdimme julkistaa juuri ennen koronaviruksen rantautumista Suomeen. Puistokatu 4:n ytimessä on ajatus, että ekologinen kriisi koskettaa meitä kaikkia, mutta emme pysty löytämään yhteisiä ratkaisuja ellemme ymmärrä toistemme todellisuuksia. Puistokatu 4 -konseptin tavoitteena on käynnistää moniäänistä, tieteeseen pohjautuvaa keskustelua tavoittelemisen arvoisesta, planeetan rajoihin mahtuvasta tulevaisuudesta. Kutsumme keskusteluun mukaan tutkijat, yritykset, kaupunkilaiset, aktivistit, taiteilijat ja aivan kaikki, jotka haluavat olla keskustelussa mukana. Me ihmiset olemme luonnon lisäksi kytköksissä toisiimme.

Vuonna 2021 ihmiskunta siirtyilee uuteen normaaliin, jonka määreenä soisi olevan ekologisesti kestävä, planeetan rajoihin mahtuva normaali. Säätiö on mukana tässä siirtymässä tukemalla systeemisiä ratkaisuja etsivää tutkimusta, tarjoamalla tutkittua tietoa yhteiskunnan käyttöön sekä mahdollistamalla kohtaamisia.

 

Minttu Jaakkolan allekirjoitus

Maj ja Tor Nesslingin Säätiön tutkimusjohtaja

Tukea kokonaisvaltaiseen muutokseen

Myönsimme vuonna 2020 apurahaa hankkeille, jotka edistävät nykyisen elämäntapamme muutosta. Tutkijat kasvatustieteilijöistä luonnontieteilijöihin pyrkivät hankkeillaan muuttamaan kokonaisia toimialoja kestävämpään suuntaan.

Apurahaa pystyi hakemaan yleisessä haussa väitöskirjatutkimukseen ja tutkimustiedon jalkautushankkeisiin. Näiden lisäksi avasimme erikoishaun teemasta Ihmisen talous ja terveys planeetan ekologisessa kriisissä, jossa haimme monitieteisiä tutkimushankkeita.

Vastaanotimme yleiseen hakuun yhteensä 228 hakemusta ja erikoishakuun 57 hakemusta. Apurahaa myönnettiin yhteensä 18 väitöskirja- ja jalkautushankkeelle sekä kolmelle erikoishankkeelle.

Haettujen ja myönnettyjen apurahojen lukumäärä oli vuonna 2020 huomattavasti pienempi kuin viime vuosina. Vähentyneen hakemusmäärän takana on tietoinen päätös: haluamme säätiössä suunnata rahoitusta fokusoidummin suuremmille ja pitkäkestoisemmille hankkeille, jotta valitut apurahansaajat saavat mahdollisuuden tehdä työtään pitkäjänteisemmin ja vaikuttavammin.

Vuoden 2020 apurahansaajat ratkovat
muun muassa näitä kysymyksiä:

Miten luonto vaikuttaa kaupunkilaisten hyvinvointiin? Millä tavoin ekologista jälleenrakennusta tuetaan kouluissa? Auttaako taide ympäristöahdistukseen? Miten urbaaneista niityistä saataisiin monimuotoisempia? Miten koko energiajärjestelmä muutetaan vähäpäästöiseksi? Milloin luonnon villiinnyttäminen on onnistunut?

Hankkeen tieteenala

Kokonaislukumäärä: 21 kpl

Tätä ratkaisen

Sami Keto. Nessling apurahansaajat 11/2019. Kuva: Miikka Pirinen

Pelit auttavat ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä

Daniel Fernandez Galeoten tutkimuksessa yhdistyvät pelit ja ilmastonmuutos.

Lue lisää
Daniel Fernandez Galeote
Sami Keto. Nessling apurahansaajat 11/2019. Kuva: Miikka Pirinen

Tulevaisuuden satoa ei ole ilman pölyttäjiä

Traci Birge haluaa muuttaa kaikki Suomen maatilat pölyttäjäystävällisiksi.

Lue lisää
Traci Birge
Sami Keto. Nessling apurahansaajat 11/2019. Kuva: Miikka Pirinen

Tekstiiliteollisuus tarvitsee hyviä esimerkkejä kiertotalousajattelusta

Sini Suomalaisen johtama hanke auttaa yrityksiä ymmärtämään kierrätystekstiilien lukemattomat mahdollisuudet.

Lue lisää
Sini Suomalainen

Luonnon monimuotoisuus ❤️ ilmasto

Apurahahaun ulkopuolella säätiömme tukee nopeaa reagointia vaativia kohteita. Vuonna 2020 Säätiö jatkoi tukeaan hankkeille, joiden tarkoitus on tukea luonnon monimuotoisuuden ja hiilinielujen vahvistumista sekä ymmärtää ilmastonmuutoksen ja ekosysteemien toiminnan välistä yhteyttä.

HYVINVOIVA PELTO AUTTAA VARASTOIMAAN HIILTÄ

Carbon Action ja TWINWIN

Lue lisää täältä

LUONTO VALTAA ALAA VILLIINNYTTÄMÄLLÄ

Landscape Rewilding

Lue lisää täältä

LUONNON LABORATORIO PALJASTAA ILMASTONMUUTOKSEN SEURAUKSET

Ahvenanmaan ketoverkoston pitkittäisseuranta

Lue lisää täältä

Ympäristödialogeja, kuva: Vilja Pursiainen

Yhteistyön kasvualustat

Kannustamme tutkijoita tieteen rajoja rikkoviin yhteistyömuotoihin. Haluamme myös itse olla mukana rakentamassa dialogia ja yhteistyötä erilaisten toimijoiden välille.

Mahdollistamme tutkimustiedon siirtymistä päätöksentekoon

Rahoitamme yhdessä Koneen Säätiön kanssa tutkijoiden ja päätöksentekijöiden välisen tiedonkulun ja vuoropuhelun vahvistamiseksi vuonna 2010 perustettua Ympäristötiedon foorumia. Vuonna 2020 YTF järjesti muun muassa 10 yleisötapahtumaa ajankohtaisista ympäristöaiheista. Tilaisuuksien lisäksi YTF julkaisi kolme päätöksentekijöille suunnattua puheenvuoroa:

Kannustimme kohtaamisiin ja tiedon jakamiseen sekä etänä että livenä

Toimistomme seinänaapurissa sijaitsee yhteisöllinen Nessling Nest -työtila. Vuoden 2020 aikana tilaa käytti työpaikkanaan säännöllisesti tai satunnaisesti noin 30 tutkijaa tai ympäristönsuojelun parissa työskentelevää muuta toimijaa. Koronaepidemian aikana nestiläiset ovat vaihtaneet ajatuksia etäkahvitauoilla.

Yhdistimme tohtorit ja yritykset

Osallistuimme kymmenen muun säätiön kanssa Post Docs in Companies -yhteistyöohjelmaan, jonka tavoitteena on edistää tohtoreiden työllistymistä yrityksiin ja parantaa Suomen elinkeinoelämän kykyä uudistua pitkäjänteisesti ja kunnianhimoisesti. Vuonna 2020 rahoitimme ohjelmassa kahta tohtoria.

Koulutimme vaikuttajia

Kannustamme ja koulutamme rahoittamiamme tutkijoita aktiiviseen vaikuttavaan tutkijuuteen, johon kuuluu yhteiskunnallinen keskustelu ja viestintä. Vuonna 2020 annoimme tutkijoille ohjausta blogitekstien kirjoittamiseen sekä järjestimme tutkijoiden vuorovaikutuskoulutuksen yhdessä Koneen Säätiön ja Tiina ja Antti Herlinin säätiön kanssa.

Tutkijamme vaikuttavat

Tutkimustieto ei siirry yhteiskuntaan itsestään. Apurahansaajamme tuottavat paitsi tieteellisiä julkaisuja (vuonna 2020 yhteensä 98 kappaletta) myös osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Vuoden 2020 aikana hankkeet raportoivat:

62

julkista esiintymistä suurelle yleisölle, mediassa ja oman tieteenalan ulkopuolisissa konferensseissa

23

aktiivista sosiaalisen median tiliä

19

hanketta tekee yhteistyötä tiedon käyttäjien kanssa

37

policy briefiä, asiantuntija-artikkelia, mielipidekirjoitusta ja blogikirjoitusta

Säätiö mahdollistaa ihmisten välistä ymmärrystä ja keskustelua

Haluamme omalla toiminnallamme tukea yhteiskunnallista keskustelua, joka edistää ympäristöongelmien ratkaisua. Vuonna 2020 aloitimme uuden kestävälle tulevaisuudelle omistetun tilan rakentamisen, kysyimme apurahansaajiemme ajatuksia koronaepidemiasta ja osallistuimme maaperäkampanjaan.

Puistokatu 4: tila tieteelle ja toivolle

“Planeettamme ekologinen kriisi koskettaa meitä kaikkia. Emme voi löytää yhteisiä ratkaisuja ymmärtämättä toistemme todellisuuksia.”

Suunnittelimme yhdessä Tiina ja Antti Herlinin säätiön kanssa Helsingin Kaivopuistossa sijaitsevasta Puistokadun huvilasta paikkaa, josta käsin voimme yhdessä toimia kestävän tulevaisuuden edistäjinä. Historialliseen huvilaan rakennetaan vuoteen 2022 mennessä tila, jonka tarkoituksena on maailmanlaajuisten ympäristöongelmien ratkaisujen ymmärtäminen ja edistäminen.

Ympäristötutkimus poikkeustilassa

“Blogisarjan kirjoitukset osoittivat, että huoli ympäristön tilasta ei väisty pandemiankaan keskellä. Päinvastoin, koronakriisi on tuonut esiin uudenlaisia mahdollisuuksia ja näkökulmia ympäristötutkimukseen.”

Nessling_Ympäristöviestintä-poikkeustilassa_Somekortti_FB_FI (1)

Pandemia tyhjensi kadut ja pisti talouden sekaisin, mutta ympäristökriisiä se ei peruuttanut. Keväällä 2020 pyysimme apurahansaajiamme ilmoittamaan, jos he olisivat valmiita jakamaan ajatuksiaan ja asiantuntemustaan blogikirjoituksen muodossa. Vastaus yllätti – saimme vain parissa päivässä viestejä ja blogiaiheita kymmeniltä ympäristötutkijoilta. Näin syntyi uusi blogisarjamme Ympäristötutkimus poikkeustilassa.

Soil at Risk -symposio ja -viestintä

“In the middle of darkness and covid limitations, the positive soil posts and the discussion surrounding them were really uplifting, many felt that they were getting energy and joy from the pics and stories shared.”

Soil at Risk

Säätiön järjestyksessään 9. ympäristösymposio Soil at Risk piti järjestää marraskuussa 2020, mutta pandemian vuoksi tilaisuus siirtyi kesäkuulle 2021. Vuonna 2020 viestimme eri tavoin aktiivisesti maaperä-asioista, ja marraskuisen symposion sijaan järjestimme maaperäviikolla #SoilSelfie-kampanjan yhdessä Baltic Sea Action Groupin, Designmuseon ja Ympäristötiedon foorumin kanssa. Kampanjalla halusimme inspiroida ihmiset kiinnostumaan ja välittämään maaperästä.

“Me ihmiset olemme luonnon lisäksi kytköksissä toisiimme.”

nessling logo