Ilman, veden ja maan puolesta

Maj ja Tor Nesslingin Säätiön vuosikertomus 2019

Nesslingin Säätiö tukee ympäristönsuojelua edistävää tutkimusta ja tutkitun ympäristötiedon käyttöä yhteiskunnassa.
Tältä sivulta löydät vuoden avainluvut ja kohokohdat.

Vuoden kohokohdat

1.

Minttu Jaakkola (kuva: Vilja Pursiainen)

“Säätiömme lähes 50 vuotta sitten kirjattu tarkoitus on tärkeämpi kuin koskaan."

2.

Rahoitimme ratkaisuhakuista ympäristötutkimusta

38 hanketta – yhteensä
2 204 209 €

3.

Uudet apurahansaajamme tutkivat muun muassa...

kallioperän mikrobeja, kalojen kulttuurihistoriaa sekä luonnon ja ihmisen välistä suhdetta.

Sami Keto. Nessling apurahansaajat 11/2019. Kuva: Miikka Pirinen
Maja Nuppunen-Puputti. Nesslingin säätiö. Kuva: Miikka Pirinen / Maj & Tor Nesslingin säätiö
Matti O. Hannikainen. Nessling apurahansaajat 11/2019. Kuva: Miikka Pirinen

5.

Vaikutimme yhteistyössä

10
tutkijat, päättäjät, järjestöt ja yritykset yhdistävää dialogia

2
yritysten kanssa matchattua tohtoria

25
aamukahvi­tilaisuutta

4.

Tuimme kolmea luonnon monimuotoisuutta edistävää yhteistyöhanketta

#hiiliviljely
#ennallistaminen
#pitkittäisseuranta

6.

Tutkijamme osallistuivat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun

7.

Kannoimme vastuuta apurahansaajista
ja
Toiminnastamme

Minttu Jaakkola (kuva: Vilja Pursiainen)

TUTKIMUSJOHTAJALTA

Ympäristökriisin ratkaisemiseen tarvitaan aktiivisia tutkijoita, kohtaamisia ja yhteistyötä

Säätiömme lähes 50 vuotta sitten kirjattu tarkoitus on tärkeämpi kuin koskaan. 

Vuonna 2019 ilmastonmuutos nousi tutkijoiden vuosikymmeniä jatkuneiden varoituksien jälkeen niin median pääotsikoihin kuin myös nuorten aktivistien, valtioiden, kaupunkien ja erilaisten organisaatioiden agendoille. Tutkijayhteisöt nostivat eri tavoin keskusteluun myös luonnon monimuotoisuuden, jonka uhkaava ehtyminen yhdistettynä ilmastonmuutokseen vakavasti vaarantaa ihmiskunnan hyvinvointia. Tarvitsemme ratkaisuja, nyt.

Säätiömme lähes 48 vuotta sitten kirjattu tarkoitus tukea ympäristönsuojelua edistävää tutkimusta ja tutkimustiedon käyttöä yhteiskunnassa on tänään tärkeämpi kuin koskaan aiemmin. Säätiön tarkoitus haastaa meitä yhä tiukemmin keskittymään toiminnassamme ympäristön kannalta merkityksellisimpään ja pohtimaan, miten Säätiö parhaiten toteuttaa perustajiensa tahtoa tässä ajassa.

Vuonna 2019 suuntasimme yleisessä apurahahaussa tukemme monivuotisille, ympäristöhaasteisiin ratkaisuja hakeville väitöskirja- ja post doc -hankkeille. Säätiömme keskeinen tavoite on aktivoida rahoittamiaan, tutkijanurallaan nuoria tutkijoita vaikuttamaan yhteiskunnassa. Aktiiviset tutkijat varmistavat, että tutkittu ajankohtainen tieto löytää käyttäjänsä ja että se jalostuu ympäristön tilaa edistäviksi ratkaisuiksi. Tutkijoiden aktivointi onnistui, sillä rahoittamiemme tutkijoiden raportoinnit vuodelta 2019 kertovat ilahduttavasti, että tieteellisten julkaisujen tuottamisen lisäksi tutkijat siirtävät monin eri tavoin osaamistaan yhteiskuntaan.

Kohdensimme tukea myös yleisen apurahahaun ulkopuolella. Strateginen tavoitteemme on tehdä yhteistyötä muiden rahoittajien ja toimijoiden kanssa merkittävien hankkeiden vaikuttavuuden varmistamiseksi. Tuimme eurooppalaisen luonnon ennallistamis- ja villiinnyttämishankkeen Rewilding Europen tavoitteiden toteutumista Suomessa, edesmenneen akateemikko Ilkka Hanskin Ahvenanmaalla vuonna 1992 aloittamaa globaalisti ainutlaatuista ketoverkoston pitkittäisseurantaa sekä kansalliseksi ilmiöksi nousseen Carbon Action -alustan tutkimus- ja vaikuttamistyötä. Näitä kolmea hanketta yhdistävät biodiversiteettikriisin ja ilmastonmuutoksen kytkösten ymmärtäminen sekä skaalautuvat ratkaisut.

“Aktiiviset tutkijat varmistavat, että tutkittu ajankohtainen tieto löytää käyttäjänsä."

Olemme myös omaksuneet roolin yhteistyön ja kohtaamisten edistäjänä. Säätiön omistama yhteisöllinen tutkijatila Nessling Nest kokoaa ympäristöhaasteiden ratkaisijoita, niin tutkimustiedon tuottajia kuin käyttäjiä, oppimaan toisiltaan. Säätiöyhteistyössä tuemme merkittävää suomalaista rajapintaorganisaatiota Ympäristötiedon foorumia, joka edistää tutkitun ympäristötiedon käyttöä yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Olemme myös mukana tukemassa Post Docs in Companies -alustaa, joka yhdistää nuoret tohtorit ja yritykset mahdollistaen tuoreen tutkimustiedon siirtymisen liike-elämän käyttöön.

Vuoden 2019 tärkeimmät säätiöteot olivatkin rahoittamiemme tutkijoiden yhteiskunnallinen aktivointi, merkityksellisten kohtaamisten mahdollistaminen sekä hedelmällinen yhteistyö. Näitä tekoja jatkamme ja vahvistamme ensi vuonna. Ympäristökriisi tarvitsee ratkaisuihin tutkittua tietoa, mutta ilman aktiivisia tutkijoita, kohtaamisia ja yhteistyötä tutkittu tieto ei siirry käyttöön ratkaisuiksi.

 

Minttu Jaakkolan allekirjoitus

Maj ja Tor Nesslingin Säätiön tutkimusjohtaja

Rahaa ympäristöhaasteiden ratkaisuille

Tiedeyhteisöllä on merkittävä rooli viheliäiden, toisiinsa kietoutuneiden ympäristöhaasteiden ymmärtämisessä ja ratkaisemisessa. Vuonna 2019 suuntasimme apurahamme viiteen ilmiöön, joiden ratkaisuilla on tiedeyhteisön mukaan kiire:

  • Ilmastonmuutos
  • Luonnon monimuotoisuuden väheneminen
  • Luonnonvarojen käytön kestävyys
  • Vesiriskit
  • Elinympäristön kemikalisoituminen ja pilaantuminen

Vastaanotimme hakuaikana 12.8–13.9.2019 yhteensä 369 hakemusta. Apurahat myönnettiin 11.11.2019 yhteensä 38 hankkeelle, joista suurin osa oli 2–4-vuotisia tutkimushankkeita edustaen eri tieteenaloja – ympäristöhaasteet tarvitsevat kaikkien tieteenalojen ymmärrystä ja osaamista!

Vuoden 2019 apurahansaajat ratkovat
muun muassa näitä kysymyksiä:

Miten valosaaste vaikuttaa kiiltomadon lisääntymiseen? Millä keinoilla voimme kitkeä ylikulutusta? Miten viranomaiset voisivat entistä tehokkaammin estää ja torjua elinympäristöjen pilaantumista ja ympäristön saastumista? Millainen olisi maapallon kantokykyyn sovitettu kestävä yhteiskunta? Miten digitaalisuus on vaikuttanut suomalaiseen luontosuhteeseen? Kuinka tehokkaita hiilinieluja meret ovat?

Tutkimusprojektin tieteenala

Tätä ratkaisen

Sami Keto. Nessling apurahansaajat 11/2019. Kuva: Miikka Pirinen

Empatialla eroon ihmiskeskeisyydestä

Väitöskirjatutkija, tietokirjailija ja vuoden 2019 apurahansaajamme Sami Keto purkaa tutkimuksessaan ihmisen ja muun elämän väliin pystytettyä näkymätöntä seinää.

Lue lisää
Sami Keto. Nessling apurahansaajat 11/2019. Kuva: Miikka Pirinen
Sami Keto. Nessling apurahansaajat 11/2019. Kuva: Miikka Pirinen

Syvän kallioperän ääriolosuhteissa elää vielä tuntemattomia sieniä

Äärimmäisistä olosuhteista huolimatta useiden kilometrien syvyydessä kallioperässämme elää lukuisia mikrobeja. Vuoden 2019 apurahansaajamme ja VTT:n tutkija Maija Nuppunen-Puputti tutkii syväbiosfäärissä elävien sienten ja muiden mikrobien elämää.

Lue lisää
Sami Keto. Nessling apurahansaajat 11/2019. Kuva: Miikka Pirinen

Roskakalojen historia tuo esiin unohdettuja kalalajeja

Vuoden 2019 apurahansaajamme tutkijatohtori Matti O. Hannikainen tutkii kalan käyttöä ruokana ja siihen vaikuttaneita tekijöitä Suomessa 1930-luvulta 2010-luvulle.

Lue lisää

Luonnon monimuotoisuus ❤️ ilmasto

Apurahahaun ulkopuolella säätiömme tukee nopeaa reagointia vaativia kohteita. Vuonna 2019 Säätiö osallistui osarahoittajana, yhteensä 350 000 eurolla, kolmeen ajankohtaiseen hankkeeseen, joiden tarkoitus on tukea luonnon monimuotoisuuden ja hiilinielujen vahvistumista sekä ymmärtää ilmastonmuutoksen ja ekosysteemien toiminnan välistä yhteyttä.

HYVINVOIVA PELTO AUTTAA VARASTOIMAAN HIILTÄ

Carbon Action

Lue lisää täältä

LUONTO VALTAA ALAA VILLIINNYTTÄMÄLLÄ

Landscape Rewilding

Lue lisää täältä

LUONNON LABORATORIO PALJASTAA ILMASTONMUUTOKSEN SEURAUKSET

Ahvenanmaan ketoverkoston pitkittäisseuranta

Lue lisää täältä

Ympäristödialogeja, kuva: Vilja Pursiainen

Yhteistyön kasvualustat

Kannustamme tutkijoita tieteen rajoja rikkoviin yhteistyömuotoihin. Haluamme myös itse olla mukana rakentamassa dialogia ja yhteistyötä erilaisten toimijoiden välille.

Mahdollistamme tutkimustiedon siirtymistä päätöksentekoon

Rahoitamme yhdessä Koneen Säätiön kanssa tutkijoiden ja päätöksentekijöiden välisen tiedonkulun ja vuoropuhelun vahvistamiseksi vuonna 2010 perustettua Ympäristötiedon foorumia. Vuonna 2019 YTF järjesti muun muassa 14 yleisötapahtumaa ajankohtaisista ympäristöaiheista, jotka keräsivät yhteensä 1530 osallistujaa. Tilaisuuksien lisäksi YTF julkaisi kolme policy brief -julkaisua:

Kannustimme kohtaamisiin ja tiedon jakamiseen Nesslig Nestissä

Toimistomme seinänaapurissa sijaitsee yhteisöllinen Nessling Nest -työtila. Vuoden 2019 aikana tilaa käytti työpaikkanaan säännöllisesti tai satunnaisesti noin 30 tutkijaa tai ympäristönsuojelun parissa työskentelevää muuta toimijaa.

Yhdistimme tohtorit ja yritykset

Osallistuimme kymmenen muun säätiön kanssa Post Docs in Companies -yhteistyöohjelmaan, jonka tavoitteena on edistää tohtoreiden työllistymistä yrityksiin ja parantaa Suomen elinkeinoelämän kykyä uudistua pitkäjänteisesti ja kunnianhimoisesti. Vuonna 2019 rahoitimme ohjelmassa kahta tohtoria, joista toinen on Henna Fabritius, joka kehittää Plehat Oy:ssa digitaalisia välineitä luonnonympäristön mallintamiseen.

Koulutimme vaikuttajia

Kannustamme ja koulutamme rahoittamiamme tutkijoita aktiiviseen vaikuttavaan tutkijuuteen, johon kuuluu yhteiskunnallinen keskustelu ja viestintä. Vuonna 2019 annoimme tutkijoille ohjausta blogitekstien kirjoittamiseen sekä järjestimme tutkijoiden vuorovaikutuskoulutuksen yhdessä Koneen Säätiön ja Tiina ja Antti Herlinin säätiön kanssa.

Tutkijamme vaikuttavat

Tutkimustieto ei siirry yhteiskuntaan itsestään. Apurahansaajamme tuottavat paitsi tieteellisiä julkaisuja (vuonna 2019 yhteensä 75 kappaletta) myös osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Vuoden 2019 aikana 40 hanketta raportoi:

70

julkista esiintymistä suurelle yleisölle, mediassa ja oman tieteenalan ulkopuolisissa konferensseissa

38

aktiivista sosiaalisen median tiliä

22

hanketta tekee yhteistyötä tiedon käyttäjien kanssa

27

policy briefiä, asiantuntija-artikkelia, mielipidekirjoitusta ja blogikirjoitusta

Säätiö kantaa vastuunsa

Kestävien ja vastuullisten valintojen edistäminen ulottuu myös omiin toimintatapoihimme. Vuonna 2019 kiinnitimme huomiota sijoitustemme vastuullisuuteen, apurahansaajiemme asemaan ja urapolkuihin sekä akateemisen matkustamisen kestävyyteen.

micheile-henderson-SoT4-mZhyhE-unsplash

Vastuullinen sijoittaminen

“Sijoituspäätöksillä on merkitystä, jos säätiökenttä yhtenä rintamana osoittaa sijoituskohteidensa valinnoilla pyrkimyksensä rakentaa kestävämpää maailmaa.”

Sijoitustoiminnan vastuullisuuden, vastuullisuuden mittaamisen ja raportoinnin kehittäminen ovat Säätiön jatkuvia tavoitteita vuonna 2016 laaditun kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Vuoden 2019 lopun tilanteen perusteella Säätiön asettamat tavoitteet toteutuvat ja aktiivista työtä salkun vastuullisuuden kehittämiseksi jatketaan edelleen.

Oman salkun vastuullisuudesta huolehtimisen lisäksi haluamme kannustaa myös muita säätiöitä kehittämään sijoitustoimintansa vastuullisemmaksi. Olimme mukana järjestämässä kestävän kehityksen viikolla 4.6. säätiöille tilaisuuden ja vertaisoppimispiirin vastuullisesta sijoittamisesta. Tilaisuuteen osallistui 30 säätiöiden edustajaa, joukossaan Suomen suurimmat säätiöt.

Alumnikysely

“Tutkijat ovat tyytyväisiä työuriinsa, ja apurahakaudella nähtiin olleen myönteinen vaikutus apurahansaajien urakehitykseen.”

Miten apurahakausi vaikutti urakehitykseesi?

Kaikki vastaajat (n=96)

Teetimme maaliskuussa 2019 kyselytutkimuksen apurahaa vuosina 2000, 2005, 2010 ja 2015 saaneille tutkijoille. Tutkijoita pyydettiin kertomaan kokemuksiaan apurahakaudelta sekä apurahakauden vaikutuksista jatkotyöllistymiseen ja urakehitykseen. Saimme apurahansaajilta ilahduttavan myönteistä palautetta sekä heidän apurahakaudestaan että työuristaan.

Matkustusohjeistus

“Jos lentomatkustamisen kestävyyteen liittyvät asiat tuodaan näkyviksi, tutkijalle annetaan mahdollisuus miettiä vaihtoehtoisia tapoja matkustaa tai valita lentoyhteyden muun kuin hinnan perusteella.”

ross-parmly-rf6ywHVkrlY-unsplash

Haluamme olla osaltamme luomassa kestävämpää akateemista matkustuskulttuuria. Laadimme apurahanhakijoille matkustusohjeistuksen, jonka hakijat ottavat huomioon matkustusbudjetin suunnittelussa. Edellytämme jatkossa tutkijoilta myös raportointia siitä, miten tutkija on noudattanut ohjeistusta.

“Ympäristökriisi tarvitsee ratkaisuihin tutkittua tietoa, mutta ilman aktiivisia tutkijoita, kohtaamisia ja yhteistyötä tutkittu tieto ei siirry käyttöön ratkaisuiksi."

nessling logo