Kansalaisten keskuudessa ja yhteiskunnallisessa päätöksenteossa on kysyntää tutkitulle ja luotettavalle tiedolle. Uusimman tiedebarometrin mukaan suomalaisten arvostus tiedettä kohtaan on korkealla ja suurin osa kansalaisista haluaa tieteellisen tiedon selvästi nykyistä merkittävämmin osaksi poliittista päätöksentekoa. Tiedeviestinnältä kaivataan alan ammattilaisten mukaan yksisuuntaisen tiedottamisen sijaan vuorovaikutteista keskustelua, jossa kansalaisten ääni pääsee kuuluviin.
Juuri julkaistu, maantiedettä, aluetiedettä ja yhteiskunnallista ympäristötutkimusta yleistajuistava Versus-verkkolehti vastaa kysyntään tarjoamalla tilan tutkittuun tietoon perustuvalle dialogille ja debatille. Versus ei ainoastaan popularisoi tiedettä maksuttomasti kaikkien saataville, vaan myös kerää yhteen eri yhteiskunnan sektoreiden toimijoita keskustelemaan ja väittelemään tutkimuksesta ja ajankohtaisista yhteiskunnallisista aiheista. Tutkijat, asiantuntijat, päättäjät, opiskelijat, järjestötoimijat ja aihepiireistä kiinnostuneet kansalaiset pääsevät Versuksen kautta rikastamaan ja monipuolistamaan julkista keskustelua.
Suomessa on alkamassa tiedeviestinnän kukoistuskausi, jolle ovat tasoittaneet tietä muun muassa kiinnostavan sisältönsä kautta suosioon nousseet Politiikasta.fi ja Antroblogi.fi -sivustot. Kolmen tieteenalaseuran kustantama Versus perustettiin edellä mainittujen sivujen tavoin kasvattamaan edustamiensa alojen saavutettavuutta, näkyvyyttä ja vaikuttavuutta. Päämääränä on tarjota helposti lähestyttävä verkkofoorumi, joka elävöittää ja syventää ymmärrystä alojen tutkimuksesta sekä antaa äänen myös helposti suurelta yleisöltä näkymättömiin jääville aiheille. Kriittisenä toimijana Versus myös korostaa argumentoivan julkisen dialogin merkitystä ja mahdollisuuksia yhteiskunnan viemiselle hyvinvoivaan, ympäristöä kunnioittavaan ja tasa-arvoiseen suuntaan
Tiededebatti luo uutta keskustelukulttuuria
Versuksen pääasiallinen julkaisutyyppi, Tiededebatti, tuo ihmiset keskustelemaan tutkimuksesta ja sen sovelluksista avoimesti ja yleistajuisesti. Tiededebatissa julkaistaan tutkimukseen perustuvia artikkeleita kahdesta neljään keskustelevan, ja mahdollisesti provosoivankin, kommenttipuheenvuoron kanssa. Alkuperäinen tutkimusjulkaisu tai muu tausta-aineisto liitetään debatin yhteyteen avoimesti saatavassa muodossa. Sen lisäksi, että Tiededebatit tuovat tutkimustietoa helposti kaikkien saataville, tekee julkaisumuoto näkyväksi asioiden monitahoisuuden sekä tarjoaa lukijalle mahdollisuuden rakentaa mielipidettään useamman eri näkemyksen perusteella.
Yhtenä Versuksen tavoitteena on, että lukija innostuu ottamaan lisää selvää debatoitavista aiheista ja Versuksen artikkelien aiheuttamien keskustelujen toivotaan jatkuvan ja monimuotoistuvan sosiaalisen median kautta. Tiedonhalun herätys ja tiedonjaon moniäänisyys ovat tärkeitä tiedeviestinnän elementtejä, sillä yleistajuistettu tutkimus saattaa aiheuttaa lukijassa myös liitoiteltua uskoa omiin kykyihin arvioida tieteen tuloksia. Tiedemaailmassa vallitseva jatkuvan kyseenalaistamisen ja tiedon jalostamisen kulttuuri avautuu lukijoille tehokkaammin, kun Tiededebatissa popularisoitavat tutkimustulokset altistetaan kommentaattoreiden huomioille. Versus tuo näkyväksi tiedemaailman piirteen, josta yhteiskunnallisilla toimijoilla on vielä paljon opittavaa: omien kantojen muuttaminen tarpeen tullen uuden tieteellisen tiedon valossa kuuluu asiaan.
Tutkijoille Versus taas tarjoaa mahdollisuuden viestiä tutkimuksestaan yleistajuisesti omilla ehdoillaan. Tutkijoiden popularisoidessa tutkimustaan itse, vältetään myös toimitusprosesseissa joskus syntyvät harhaajohtavat tai liioittelevat klikkiotsikot. Samalla tutkijat voimaantuvat oman tutkimuksensa viestinviejinä.
“Me olemme ne, joita olemme odottaneet”
Versus vastaa osaltaan myös tiedemaailman sisällä vallitseviin epäkohtiin. Julkaisumaailman monopolisoitumiskehitystä pyritään kääntämään edistämällä avointa tieteellisen tiedon julkaisutoimintaa. Opiskelijoiden roolia ja toimijuutta tiedemaailmassa kasvatetaan muun muassa pro gradu- ja muiden opinnäytetöiden popularisoinnilla sekä tuomalla opiskelijoiden ääntä uusin tavoin kuuluviin tiedeviestinnän ja -julkaisun kentällä. Vaikka joissakin kotimaisissa medioissa on toimittamiseen otettu keskusteleva ote, on Versuksen kaltainen, dialogiseen, kriittiseen ja tiedelähtöiseen viestintään keskittyvä kokeilu harvinainen. Versus todistaa dialogisuuden olevan mahdollista toteuttaa tiedeviestinnässä, jos niin halutaan.
Kaikille avoin ja yleistajuinen tiede, moniäänisyys sekä argumentoiva väittely ovat Versuksen tarjoama vastaus tiedejulkaisemisen, julkisen keskustelun ja yhteiskunnallisen päätöksenteon puutteisiin. Taisteleva tutkimus -teoksessa siteerattujen Hopi-intiaanien toteamus “Me olemme ne, joita olemme odottaneet” , sopii hyvin pääasiassa vapaaehtoisvoimin puurtavan Versus-työryhmän ja kirjoittajien toimintaan. Vallassa olevat järjestelmät voidaan haastaa ainoastaan luomalla itse vaihtoehtoja olemassa oleville ratkaisuille.
Seuraa Versusta Facebookissa ja Twitterissä!
Anna Pulkka on Versuslehti.fi:n kehityskoordinaattori ja Nesslingin säätiön apurahansaaja.
