Ympäristöekologi Léon Mercier kasvattaa levää lahtelaisessa laboratoriossa ja odottaa, että se lähtee kukoistamaan. Mercier tutkii, miten nieluleviä voi kasvattaa teollisuuden jätevesissä vaihtoehdoksi kalaöljylle. Levästä voisi löytyä ratkaisu liikakalastukseen ja vesistöjen rehevöitymiseen.
Tätä ratkaisen -sarjassa esittelemme säätiön apurahansaajia. Vuoden 2018 lopussa myönsimme apurahoja noin 2,7 miljoonan euron edestä. Tällä kertaa esittelyvuorossa on väitöskirjatutkija Léon Mercier Helsingin yliopistosta.
“Leviä on olemassa tuhansia eri lajeja, mutta niiden ominaisuuksista tiedetään vasta vähän. Monelle tulevat levästä ensimmäisenä mieleen suurikokoiset merilevät, joihin voi törmätä uintireissulla tai veneillessä. Tutkimani nielulevät ovat mikroskooppisen pieniä ja yksisoluisia, eikä leviä ole yhtä helppoa havaita luonnonvesissä.
Nielulevät ovat erityislaatuisia, koska ne tuottavat kumpaakin ihmiselle tärkeää rasvahappoa, EPA- ja DHA-rasvahappoa. Meressä mikroskooppista levää syövät planktonit, joita pikkukalat syövät. Näin levän rasvahapot päätyvät kaloihin, joita ihminen käyttää kalaöljyn tuottamiseen.
Suuri osa kaikista maailman kalakannoista on liikakalastettuja. Kaloista tuotetaan kalaöljyä ihmisille, tuotantoeläimille ja kasvatettujen kalojen ravinnoksi. Tutkin, voisiko nieluleviä kasvattaa kestävämmäksi vaihtoehdoksi kalaöljylle. Lähes kaikista vesistöistämme voi löytää nieluleviä. Luonnonvesissä niitä kasvaa kuitenkin hyvin pieniä määriä.
Tavoitteenani on selvittää, voisiko levää kasvattaa teollisuuden jätevesissä. Liian ravinteikkaat jätevedet rehevöittävät meriä ja järviä. Sivuvirrassa kasvava nielulevä voisi poistaa liiat ravinteet ennen kuin virta päätyy vesistöön. Tutkimukseni edetessä testaamme levän kasvattamista elintarviketeollisuuden yhteistyökumppaneiden kanssa.
Väitöstutkimukseni on hyvin alkuvaiheessa. Tällä hetkellä sekoitan Lahden laboratoriossamme kasvulioksia, joihin olen laittanut eri nieluleviä kasvamaan. Kasvuliuos sisältää aluksi vettä, ravinteita ja pienen määrän levää. Levän kasvaessa liuos muuttuu vähitellen kirkkaasta vihertäväksi. Lasken leviä nähdäkseni kuinka nopeasti ne kasvavat ja poimin niistä tutkimukseeni muutaman mielenkiintoisimman kannan. Tutkin, millaisissa oloissa ne mieluiten kasvavat.
Mikroleviä voi tulevaisuudessa käyttää myös proteiininlähteenä. Ilmastonmuutos heikentää maanviljelyksen edellytyksiä, ja ruokajärjestelmämme tulisi muuttaa ekologisesti kestäväksi. Vesitankeissa kasvavaa levää voi viljellä paikoissa, joissa maanviljelys on vaikeaa.
Uskon, että tutkimukseni voisi olla osa laajempaa ruoantuotannon muutosta. Valitsin soveltavan tutkimusalani juuri ratkaisukeskeisyyden perusteella, mutta tutkimukseni ei olisi mitään ilman perustutkimuksen antamaa pohjaa. Tutkijat ovat tarkastelleet leviä ja niiden ominaisuuksia jo kymmeniä vuosia. Työni ponnistaa heidän harteiltaan.”
Katso kaikki vuonna 2018 rahoitetut hankkeet täältä.
