Haku Post Docs in Companies -ohjelmaan järjestetään kaksi kertaa vuodessa: keväällä ja syksyllä. Vuoden 2023 hakuajat ovat 1.3.–15.4. ja 15.9–31.10.
Nesslingin säätiö on mukana säätiöiden Post Docs in Companies (PoDoCo) -yhteistyöohjelmassa, jonka tavoitteena on edistää nuorten tohtoreiden työllistymistä yrityksiin ja parantaa Suomen elinkeinoelämän kykyä uudistua pitkäjänteisesti ja kunnianhimoisesti. Nesslingin säätiö rahoittaa vuosittain kahden tohtorin työllistymistä yritykseen.
PoDoCo-ohjelman myöntämät apurahat on tarkoitettu uusia uria aukovaan tutkimukseen aiheesta, joka on elinkeinoelämän kannalta potentiaalisesti relevantti. Ohjelman puitteissa tohtori ja yrityskumppani voivat yhdessä ideoida tutkimushankkeen, johon voi hakea rahoitusta mukana olevilta säätiöiltä. Säätiöt myöntävät ohjelmaan valituille työskentelyapurahan vuodeksi tai puoleksi vuodeksi. Vuosiapurahan suuruus on 30 000 euroa.
PoDoCo-projektin kokonaispituus on 1–2 vuotta ja se jakautuu kahteen 6–12 kuukauden osaan. Ensimmäinen vaihe on tutkimusvaihe ja sen rahoittaa säätiö. Sitä seuraa samanpituinen yrityksen rahoittama soveltava vaihe.
Mukaan voivat hakea tohtorit miltä tahansa tutkimusalalta ja myös yritykset voivat hyödyntää ohjelmaa toimialariippumattomasti.
Ohjelmaan voivat osallistua vastavalmistuneet tai pian valmistuvat tohtorit.
Lue lisää ja hae mukaan ohjelmaan Post Docs in Companies -verkkosivuilta.
Inspiroidu PoDoCo-ohjelman tutkijoista

Ekologi Henna Fabritius kasvattaa monimuotoista kaupunkiluontoa virtuaalitodellisuudessa
Henna Fabritius osoittaa puunoksaa ja sen lehtiä.
“Jokaisessa puussa on sadoittain lehtiä. Sekä puut että lehdet on nähtävä yksilöinä, jotka ovat riippuvaisia maisemassa tapahtuvista muutoksista”, Fabritius kertoo.
Erikoisen tilanteesta tekee se, että puu, lehdet ja tuuli ovat täysin digitaalisia. Fabritiuksen osoittama puu kasvaa Helsingin Uunisaarta esittävässä 3D-mallinnuksessa.

Claudio Carletti kehuu tohtoreita yrityksiin työllistävää ohjelmaa win–win-ratkaisuksi
”Olen aina ollut kiinnostunut teknologioista, joiden avulla voidaan suojella ympäristöä ja vähentää saasteiden määrää. Tutkimukseni hyödyntäminen Kemiran tuotekehityksessä on ollut hieno tapa oppia, miten voin olla hyödyksi näitä aiheita edistävälle teollisuudelle”, Carletti kertoo.