Ohjeet apurahan hakijalle

Vuoden 2022 yleisessä haussa voi hakea

1. henkilökohtaista apurahaa väitöskirjahankkeisiin
2. henkilökohtaista apurahaa post doc -hankkeisiin
3. hankerahaa tieteellisen ympäristötiedon jalkauttamiseen.

Kukin hakija voi jättää vain yhden hakemuksen. Uudelle hankkeelle ei myönnetä rahoitusta, jos hakijalla on parhaillaan käynnissä Nesslingin rahoittama hanke.

Tutustu ennen hakemuksen tekemistä huolellisesti alla oleviin ohjeisiin ja apurahan kriteereihin. Joka vuosi hylkäämme hakemuksia, jotka ovat ohjeidemme vastaisia tai puutteellisia.

Hakemuksen täyttäminen hankejärjestelmä E-Nessissä

Apurahahakemus laaditaan aina sähköisessä E-Nessi-järjestelmässä, johon rekisteröidytään ensimmäisellä käyttökerralla käyttäjäksi. 

Hakemus koostuu E-Nessissä täytettävästä lomakkeesta sekä liitteeksi tulevista kahden sivun pituisesta hankesuunnitelmasta ja yhden sivun pituisesta viestintä- ja vuorovaikutussuunnitelmasta.

Uuden hakemuksen teko aloitetaan kohdasta Tee hakemus. E-Nessi tulkitsee hakemuksen tekijän hankkeen vastuulliseksi johtajaksi, joten vastuullisen johtajan pitää ensin rekisteröityä käyttäjäksi. Tee hakemus -sivulla tulee valita vaihtoehto Yleinen haku.

Hakemus saa aina uuden hankenumeron, ja keskeneräistä hakemusta pääsee muokkaamaan pääsivun kautta. Kun teet hakemusta, kirjoita tai valitse hakemuksen tiedot näyttöjen kenttiin ja tallenna tiedot näyttö kerrallaan. Jokaisen näytön tallentaminen on tärkeää, jotta tiedot eivät katoa esimerkiksi tietoliikennekatkoksen takia.

Tekstiä voi siirtää kenttiin myös leikkaa/liimaa -periaatteella. Voit tulostaa hakemuksen toiminnon Näytä tulostettava muoto (PDF-kuvake) kautta.

Voit poistaa lähettämättömän hakemuksen klikkaamalla pääsivulla hakemuksen oikealla puolella olevaa roskapönttö-kuvaketta.

Hakemuksen täyttöohjeet

Kuka voi hakea ja mitä?

1. Väitöskirjahanke

• Tutkimusapurahan hakijana toimii hankkeen tutkija, eli stipendiaatti itse.
• Väitöskirjahankkeen jatko-opiskelijan perustutkinnon on oltava valmis sekä tieto tohtoriohjelmaan pääsystä varmistettu ennen apurahan maksun aloittamista.
• Väitöskirjatutkijan henkilökohtaisen apurahan määrä on 28 000 euroa vuodessa.
• Hakemukseen on mahdollista sisällyttää myös kohtuullisessa määrin matka- ja tutkimuskuluja.
• Tutkimusapurahaa voi käyttää myös ulkomaisessa tutkimuslaitoksessa. Liikkuvuus on Nesslingin Säätiössä etu. Nesslingin Säätiössä liikkuvuudeksi katsotaan liikkuvuus tutkimusaiheiden, -ryhmien, sekä -organisaatioiden välillä (myös ulkomaille).  
• Rahoitusta voi hakea enintään neljäksi vuodeksi.
• Väitöskirjahanke voi olla enintään puolessa välissä. Emme rahoita väitöskirjahankkeiden viimeistelyjä.
• Merkitse suorituspaikaksi se yliopisto/tutkimusorganisaatio, jossa teet väitöskirjatyön.

2. Post doc -hanke

• Tutkimusapurahan hakijana toimii hankkeen tutkija, eli stipendiaatti itse.
• Hakijan väitöksestä saa olla enintään 5 vuotta (poislukien vanhempainvapaat, varusmies-/siviilipalvelus). Apurahaa voi hakea, jos hakijalla on väitöslupa.
• Post doc -tutkijan henkilökohtaisen apurahan määrä on 32 000 euroa vuodessa.
• Hakemukseen on mahdollista sisällyttää myös kohtuullisessa määrin matka- ja tutkimuskuluja.
• Tutkimusapurahaa voi käyttää myös ulkomaisessa tutkimuslaitoksessa. Liikkuvuus on Nesslingin Säätiössä etu. Nesslingin Säätiössä liikkuvuudeksi katsotaan liikkuvuus tutkimusaiheiden, -ryhmien, sekä -organisaatioiden välillä (myös ulkomaille).  
• Rahoitusta voi hakea enintään kahdeksi vuodeksi.

3. Tutkimustiedon jalkautushankkeet

• Hakijana voi toimia tutkija, yhteisö tai organisaatio.
• Hankkeessa tulee olla mukana tutkija/tutkijoita sekä tietoa hyödyntävä organisaatio/organisaatioita, joihin tutkimustieto jalkautetaan. Jalkautus sisältää tutkijoiden ja tiedon käyttäjien välistä vuorovaikutusta sekä osallistamista.
• Hankerahaa voi käyttää tiedon jalkautukseen liittyviin toimiin, joihin voi sisältyä apuraha- ja aputyövoiman palkkauskuluja sekä vuorovaikutukseen ja osallistamiseen liittyviä kuluja.
• Hankkeiden suuruus on 50 000–100 000 euroa.
• Hanketta rahoitetaan enintään vuoden ajan.

Ohjaajat

Väitöskirjatyön ohjaajat tulee mainita hakemuksessa. Ohjaajille lähetetään sähköpostitse pyyntö lausunnon jättämisestä. Väitöskirjatyön ohjaajien lausunto on pakollinen. Lausunto tulee jättää viimeistään kaksi viikkoa hakuajan sulkeutumisen jälkeen.

Muissa hankkeissa kuin väitöskirjatyössä työn ohjaajan nimeäminen ei ole välttämätöntä.

Hankkeen nimi

Nimi muotoillaan yleistajuiseksi ja kaikkia mahdollisia osahankkeita yhdistäväksi. Nimi esitetään suomeksi ja englanniksi.

Käyttötarkoitus

• väitöskirjatyö
• post doc -hanke
• tutkimustiedon jalkauttaminen

Ympäristöhaaste, jota hanke ratkaisee

Säätiö rakentaa ekologisesti kestävää tulevaisuutta, joka edellyttää luonnon järjestelmät turvaavaa kestävyysmurrosta. Säätiö rahoittaa tutkijoita sekä hankkeita, jotka näkevät itsensä osana tarvittavaa muutosta ja luonnonsysteemien turvaamista. Hakija valitsee ympäristöongelman tai -ongelmat, joihin hanke liittyy (voi valita useita):

• Ilmastonmuutos
• Luonnon monimuotoisuuden väheneminen
• Luonnonvarojen käytön kestävyys
• Vesiriskit
• Elinympäristöjen kemikalisoituminen ja pilaantuminen

Hankkeen arvioitu kesto

Väitöskirjahankkeita rahoitetaan enintään 4 vuotta, post doc -hankkeita enintään 2 vuotta, tutkimustiedon jalkautushankkeita pääsääntöisesti enintään vuoden ajan. Kyseeseen tulevat myös yhteisrahoitteiset hankkeet, jossa jatkovuodet rahoitetaan muiden rahoittajien toimesta. Hanke tulee aloittaa vuoden kuluessa apurahan myönnöstä, aikaisintaan 1.1.2023, viimeistään 1.12.2023.

Hankkeen tavoitteet

Tavoitteet kuvataan ytimekkäästi ja yleistajuisesti sekä suomeksi että englanniksi (enintään 1 600 merkkiä). Nesslingin Säätiö käyttää kuvausta viestinnässään.

Hankkeen osallistuminen kestävyysmurrokseen ja luonnon järjestelmien turvaamiseen

Kohdassa kuvataan, miten hanke lisää ymmärrystä valitusta ympäristöhaasteesta ja edistää valitun ympäristöhaasteen ratkaisua, sekä mikä on hankkeessa saatavien tulosten yhteiskunnallinen merkitys ja skaalautuvuus. Tutkimuksen tai hankkeen tulee edistää kestävyysmurrosta ja luonnon järjestelmien turvaamista (enintään 6 000 merkkiä). Lue täältä tarkemmin, mitä tarkoitamme näillä termeillä syksyn apurahahaussa.

Huom! Nesslingin Säätiö kiinnittää kohtaan erityistä huomiota rahoituspäätöstä tehdessään.

Hankkeen budjetti

Henkilökohtainen stipendi

Henkilökohtainen stipendi on tarkoitettu kokopäiväiseen työskentelyyn. Apurahakauden aikana voi työskennellä max. 20 % työajasta (esim. opetus- tai muu tutkimusta tukeva työ).

Stipendiä voi hakea myös osa-aikaiseksi, esimerkiksi jos tutkijalla on osa-aikainen työsuhde tutkimusorganisaatioon.

Henkilökohtainen stipendi voidaan maksaa tutkimushankkeissa ainoastaan hankkeen päähakijalle, ei aputyövoimalle. Apuraha myönnetään tutkijalle henkilökohtaisena, eikä sitä voi vaihtaa toiselle henkilölle.

Jalkautushakkeissa apurahaa voi hakea hankkeessa työskenteleville tutkijoille. Jalkautushankkeissa on myös mahdollista hakea palkkarahaa, jolloin palkkakustannukset kirjataan kohtaan ”aputyövoiman palkkaus”. 

Henkilökohtaista stipendiä ei makseta samanaikaisesti kokopäiväisestä virasta tai toimesta palkkaa nauttivalle tutkijalle eikä vanhempainloman tai varusmiespalveluksen aikana. Apurahaa ei myöskään makseta sairauspäivärahan kanssa yhtäaikaisesti.

Henkilökohtaisen stipendin suuruus vuoden 2022 haussa on väitöskirjan tekijälle 28 000 euroa eli 2 333,33 euroa kuukaudessa ja väitelleelle tutkijalle 32 000 euroa eli 2 666,67 euroa kuukaudessa.

Stipendistä on maksettava apurahansaajan lakisääteiset vakuutusmaksut. Apuraha on verotonta 24 475,56 euroon asti (vuonna 2022).

Aputyövoima

Aputyövoimaksi nimitetään lähinnä tutkimusavustajia tai tutkimuksen jalkautushankkeissa muuta avustavaa työvoimaa. Aputyövoiman palkkauskuluja laskettaessa on otettava huomioon lakisääteiset sosiaaliturva-, eläke- ja vakuutusmaksut. Aputyövoima ei ole työsuhteessa Nesslingin Säätiöön, vaan työnantajana toimii tutkimusorganisaatio tai apurahansaaja.

Säätiö myöntää rahoitusta aputyövoiman palkkaamiseen vain erityisen perustelluista syistä ja tutkimushankkeissa vain henkilökohtaisen apurahan ohessa.

Muut kulut

Matkoihin, kulutustavaroihin, analyysipalveluihin, laitteisiin sekä viestintään ja vuorovaikutukseen haettujen rahojen tarkoitus ja kohde tulee aina selvittää täsmällisesti. Matkakuluvaroista ei voi maksaa matkapäivärahoja. Tutkimuskuluihin myönnetään rahoitusta vain henkilökohtaisen apurahan ohessa. Useamman vuoden hankkeen budjettia laatiessa on huomioitava vuosikohtaiset vaihtelut ja kohtuullisuus. Huom! Ilman yksityiskohtaista kuluerittelyä muita kuluja ei huomioida apurahaa myönnettäessä. 

Säätiö edellyttää apurahanhakijoilta Säätiön matkustusohjeen huomiointia matkustuskuluja suunniteltaessa ja budjetoitaessa:

• Harkitse tarkoin, mitkä kokoukset tai yhteistyötapaamiset ovat sellaisia, joihin on välttämätöntä matkustaa paikan päälle. Voisiko kokoukseen tai tapaamiseen osallistua virtuaalisesti?
• Matkustaessa on muitakin vaihtoehtoja kuin lentäminen. Erityisesti kotimaanmatkoissa suosi maata pitkin matkustamista. Säätiön matkarahoilla voi matkustaa maata (ja merta) pitkin myös ulkomaille.
• Jos lentäminen on välttämätöntä, suosi suoria lentoja ja uutta kalustoa käyttäviä lentoyhtiöitä. Lentomatkustamisessa nousut ja laskut tuottavat eniten ilmastopäästöjä. Muista myös, että lentomatkustamisen pituus on suoraan verrannollinen ilmastopäästöihin: jos matkustat itään, älä valitse jatkolentoa lännen kautta.
• Jos lennät muutaman päivän kokoukseen kaukokohteeseen, mieti, voisitko yhdistää matkaasi työskentelyä kohteessa.
• Säätiön matkarahaa voi ja on suositeltavaa budjetoida lennon ilmastopäästöjen kompensointiin (esim. Hiilipörssi, Compensate tai muu luotettava taho).

Yleiskustannusosuus

Säätiö voi maksaa tutkimusorganisaatiolle yleiskustannusosuuden, jos tutkimuspaikka sitä edellyttää. Osuus tulee laskea valmiiksi omaan kohtaansa, ja se saa olla enimmillään 15 prosenttia hankkeen muista kuluista kuin stipendistä. 

Esimerkiksi: Jos hakemuksessa haetaan 28 000 euroa henkilökohtaista apurahaa ja 5 000 euroa muihin kuluihin (kuten matkoihin ja tarvikkeisiin), voi yleiskustannusosuus olla enintään 750 euroa (15 % 5000 eurosta).

Muu rahoitus

Kaikki samaan tutkimusaiheeseen muualta saadut tutkimusmäärärahat ja vireillä olevat hakemukset tulee ilmoittaa. Säätiö voi osallistua myös yhteisrahoitteisiin hankkeisiin ja apurahaa voi hakea myös osa-aikaiseen työskentelyyn.

Tutkimustiedon jalkautushankkeen budjetointi

Jos apurahaa haetaan tutkimustiedon jalkauttamiseen, budjetti laaditaan edellistä ohjeistusta käyttäen soveltuvin osin.

Liitteet

Liitteet toimitetaan PDF-muodossa. Isoja liitteitä tulee välttää.

Tutkimus-/hankesuunnitelma

Suunnitelman tietoja käytetään pääasiallisena perusteena rahoituspäätösten teossa. Suunnitelma saa olla korkeintaan kahden sivun mittainen, poislukien viitteet (riviväli 1 ja kirjainkoko vähintään 10). Siitä tulee ilmetä tutkimuksen/hankkeen tausta, tavoitteet, menetelmät ja toteutus sekä yhteydet muihin hankkeisiin.

Jos haettava hanke on osa suurempaa kokonaisuutta, tulee esittää hankkeen kokonaisrahoitus, joka sisältää muut mahdolliset rahoittajat. Hankkeen kokonaisrahoitussuunnitelma voi olla erillisellä sivullaan.

Tutkimus- /hankesuunnitelman voi kirjoittaa joko suomeksi tai englanniksi.

Hankkeen viestintä- ja vuorovaikutussuunnitelma

Hakemuksen viestintä- ja vuorovaikutussuunnitelma laaditaan erillisenä, enintään yhden sivun pituisena liitteenä. Suunnitelmassa kerrotaan, mitkä tahot tai sidosryhmät ovat hankkeen kannalta keskeisimpiä ja millaisia keinoja vuorovaikutukseen käytetään. Miten hankkeesta viestitään hankkeen aikana sekä tulosten ilmestyessä ja millaisin keinoin? 

Tutkimuksen vaikuttavuus paranee, kun tutkija viestii aiheestaan aktiivisesti ja tekee läheistä yhteistyötä tiedon hyödyntäjien kanssa koko tutkimusprosessin ajan. Luonnonjärjestelmiä turvaavaa ja ympäristönsuojelua edistävää tutkimusta tekevän tutkijan työhön kuuluu tutkimustiedon siirto yhteiskuntaan.

Tapoja tehdä sidosryhmäyhteistyötä on monenlaisia: työpajat, koulutukset, kouluvierailut, kahdenväliset tapaamiset esimerkiksi maanomistajien, kansalaisjärjestöjen, yritysten, päättäjien tai virkakunnan kanssa tai vaikka kampanjointi katutapahtumassa. Keinoja on yhtä monia kuin on tutkimusaiheita. Tärkeintä on, että tunnistat tutkimuksellesi keskeiset sidosryhmät.

Viestintä- ja vuorovaikutussuunnitelma tehdään erilliselle liitteelle. Liitteen pituus enintään yksi sivu (A4). 

Hyvää tukea sidosryhmien tunnistamisen ja vuorovaikutussuunnitelman laatimiseen löytyy Biodiversa stakeholder engagement handbookista. Apuna voi käyttää myös seuraavia sidosryhmien tunnistamista ja viestintäkeinojen valitsemista helpottavia kaavioita:

Yhteistyö sidosryhmien kanssa on tiivistä ja jatkuvaa. Työpajoja, yhteiskirjoittamista ja säännöllisiä keskusteluja.

Osallistaminen on samankaltaista kuin yhteistyö, mutta sidosryhmäläiset ehtivät osallistua siihen vähemmän, joten yhteistyö on satunnaisempaa.

Konsultointi tarkoittaa sitä, että tietoa ja näkemyksiä vaihdetaan esimerkiksi kahdenvälisissä tapaamisissa pistemäisesti.

Informointi tarkoittaa yksisuuntaista vuorovaikutusta esimerkiksi uutiskirjeen tai perinteisen median välityksellä.

Tutustu myös Kaskas Median laatimaan tiivistelmään ”Viisi vinkkiä vaikuttavaan tutkimusviestintään”.

Säätiö voi pyytää apurahansaajia viestimään tutkimuksensa etenemisestä ja tutkimustuloksista yhteistyössä Säätiön kanssa.

Ansio- ja julkaisuluettelo

Ansio- ja julkaisuluettelo tarvitaan hankkeen vastuulliselta johtajalta sekä henkilöiltä, joille haetaan apurahaa tai muuta rahoitusta. Ansio- ja julkaisuluettelo voidaan liittää hakemukseen yhtenä tai erillisinä dokumentteina, joko suomeksi tai englanniksi.

Väitöskirjatyön suunnitelma

Mikäli rahoitusta haetaan väitöskirjatyöhön, hakemukseen on liitettävä erillinen väitöskirjatyön edistymissuunnitelma. Suunnitelman enimmäispituus on kaksi sivua ja siinä tulee kuvata väitöskirjan sisältö ja rakenne, jatko-opintojen eteneminen, julkaisusuunnitelma, työn aikataulu sekä realistinen arvioitu valmistumisaika. Sitoudumme rahoittamaan väitöskirjaa enintään 4 vuotta (uusi alkava hanke) tai vähintään 2 vuotta (hanke on alle puolen välin). Emme rahoita väitöskirjan viimeistelyä. Väitöskirjan suunnitelman tulee vastata haettavan apurahan esitettyä kestoa.

Huom! Vuosittaisen raportoinnin (edellytys rahoituksen jatkumiselle) yhteydessä tulee selostaa väitöskirjan ja jatko-opintojen eteneminen edellisvuoteen verrattuna, ohjaajan lausunnolla varustettuna.

Julkaisut

Hakemukseen voi haluttaessaan liittää enintään kaksi kappaletta tutkimusryhmän tuottamia aiheeseen liittyviä julkaisuja.

Ulkomaisten yhteistyökumppanien sitoumus

Hakemuksessa mainituilta ulkomaisilta yhteistyötahoilta toivotaan kirjallista sitoumusta hakemuksen liitteeksi.

Apurahahakijan ja tutkimuspaikan sitoumus

Sitoumus on pakollinen. Sitoumus tulostetaan liitteet alalehden kohdasta Tulosta sitoumus. Sitoumuksen voi allekirjoittaa sähköisesti.
Hakijan allekirjoituksen lisäksi sitoumuksessa tulee olla tutkimushankkeissa tutkimuksen suorituspaikan (esimerkiksi yliopiston laitos) johtajan allekirjoitus. Allekirjoitettu sitoumus skannataan ja liitetään sähköisesti hakemukseen.

Hakemuksen lähetys, arviointi ja rahoituspäätökset

Hakemuksen lähetys

Sähköiset hakemukset liitteineen toimitetaan Nesslingin Säätiöön Lähetä-toimintoa käyttämällä klo 16.00 mennessä määräpäivänä, joka vuonna 2022 on perjantai 9.9. Lähetyksen jälkeen hakemusta ei voi enää muokata. Hakemuksen onnistuneesta vastaanottamisesta tulee vahvistus heti lähettämisen jälkeen.

Otamme käsittelyyn vain määräaikaan mennessä jätetyt hakemukset. 

Arviointi ja rahoituspäätökset

Nesslingin Säätiö toimittaa hakemukset arvioitaviksi monitieteiselle asiantuntijalautakunnalle, jonka jäsenet edustavat Säätiössä painotettavia teemoja.

Rahoituspäätösten keskeisimmät kriteerit tutkimushankkeille:

• Tutkimuksen osallisuus kestävyysmurroksen edistämiseen ja luonnon järjestelmien turvaamiseen
• Tulosten ratkaisuhakuisuus, yhteiskunnallinen relevanssi ja skaalautuvuus
• Tutkimuksen, tutkijan ja tutkimusryhmän (jos hakija tekee tutkimusta ryhmän jäsenenä) tieteellinen taso
• Tutkimuksen omaperäisyys ja uutuusarvo
• Tutkijoiden/tutkimusryhmien/organisaatioiden välinen yhteistyö
• Tutkimuksen viestinnän vaikuttavuus ja vuorovaikutus sidosryhmien (erityisesti tiedon hyödyntäjien) kanssa
• Koulutusympäristö (jos apurahaa haetaan väitöskirjatyöhön)

Rahoituspäätösten keskeisimmät kriteerit tutkimustiedon jalkautushankkeille:

• Hankkeen osallisuus kestävyysmurroksen edistämiseen
• Hankkeen ratkaisuhakuisuus, yhteiskunnallinen relevanssi ja skaalautuvuus
• Hakijan (yksilö tai ryhmä) hankkeen toteuttamiseen liittyvä osaaminen ja toimintaympäristö
• Hankkeen omaperäisyys ja uutuusarvo
• Hankkeessa tehtävä yhteistyö, vuorovaikutus ja osallistaminen tiedon tuottajien ja käyttäjien välillä.

Lue blogistamme, miten rahoitettavat hankkeet valitaan. Katso myös vuoden 2021 edelleen ajankohtainen hakuinfomme. Vuoden 2022 infotilaisuutta ei striimata, mutta kalvot ovat luettavissa täältä. 

Säätiön hallitus päättää apurahojen jaosta asiantuntijalautakunnan esityksen pohjalta. Vuoden 2022 apurahansaajat julkistamme 16.11. Hakijat saavat tiedon päätöksestä sähköpostitse.

Säätiö ei anna hakemuspäätöksistä kirjallista palautetta, mutta tarjoamme palautetta puhelimitse erikseen varattavina ajankohtina päätösten julkistamisen jälkeen.