Tulevaisuuden sijoittaminen on kestävää – siksi toimeen kannattaa tarttua nyt

Kirjoittanut: Nesslingin Säätiö | kesäkuu 6, 2018 | Kategoriassa: Muut

Tasa-arvo, ihmisoikeudet, puhdas luonto. Yhä useampi yritys ja instituutio haluaa edistää toiminnallaan kestäviä arvoja. Miten nuo arvot voivat toteutua sijoittamisessa? Kestävän kehityksen viikon kunniaksi Maj ja Tor Nesslingin Säätiö, Veritas ja Evli Pankki järjestivät tilaisuuden vastuullisesta sijoittamisesta.

Kestävästä sijoittamisesta ovat tällä hetkellä kiinnostuneita niin yritykset, institutionaaliset sijoittajat kuin piensijoittajatkin. Maj ja Tor Nesslingin Säätiön, Veritaksen ja Evli Pankin järjestämässä tilaisuudessa vastuullisen sijoittamisen mahdollisuuksia institutionaalisille sijoittajille avasi neljä eri puhujaa. Pohjana tilaisuudelle oli Nesslingin Säätiön tekemä kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus, jossa säätiö on sitoutunut sijoittamaan varojaan kestävästi.

vastuullinen sijoittaminen

Vastuullisesta sijoittamisesta Kestävän kehityksen viikoilla puhuivat Marja Innanen, Minttu Jaakkola, Outi Helenius ja Niina Bergring.

 

Toimenpidesitoumus työkaluna kohti vastuullisuutta

Valtioneuvoston kanslian johtava asiantuntija Marja Innanen esitteli kestävän kehityksen sitoumuksia muutoksen välineenä. Innanen kuuluu Kestävän kehityksen toimikuntaan, jonka tehtävänä on muun muassa vauhdittaa globaalin kestävän kehityksen toimintaohjelman, Agenda2030:n, toimeenpanoa ja kytkeä sitä osaksi kansallista kestävän kehityksen työtä.

“Agenda2030:n ja myös meidän tavoitteemme on oppia elämään niin, ettemme riko luonnon kantokyvyn rajoja. Osin ne ovat jo rikkoutuneet, kun ilmastonmuutos etenee ja luonnon biodiversiteetti vähentyy”, Innanen totesi.

Innanen kannusti suomalaisia yrityksiä ja instituutioita tekemään kestävän kehityksen toimenpidesitoumuksen. Kestävän kehityksen toimikunnan ylläpitämä Sitoumus2050-ohjelma kerää yhteen eri toimijoiden sitoumuksia, joista jokainen pyrkii edistämään yhteisiä tavoitteita, kuten hiilineutraaliutta tai yhdenvertaisuutta. Sitoumuksia on tällä hetkellä tehty yli 700, ja askeleita on otettu myös rahoitus- ja pankkialalla.

“Finanssiala ry on tehnyt kolme hienoa sitoumusta, jotka liittyvät muun muassa terveydenhuollon sähköistämiseen ja e-kuittijärjestelmän kehittämiseen. Toimenpidesitoumus on hyödyllinen työkalu, jonka avulla jokainen taho voi löytää juuri ne asiat, joita helpoiten ja mieluiten pystyy edistämään”, Innanen kertoi.

 

Maj ja Tor Nesslingin Säätiö viitoittaa tietä

Yksi kestävän kehityksen toimenpidesitoumuksen tehneistä on Nesslingin Säätiö. Säätiön sitoumuksen tarkoituksena on pyrkiä kohti ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää sijoitussalkkua. Säätiön salkunhoitajana toimii Evli Pankki. Viime viikolla Kestävän kehityksen toimikunta myönsi säätiölle Vuoden suunnannäyttäjä -tunnustuksen ennakkoluulottoman sitoumuksen tekemisestä.

“Nesslingin Säätiö teki ensimmäisen kestävän sijoituksensa vuonna 2006, ja vuodesta 2014 alkaen säätiön sijoitussalkun vastuullisuudesta, erityisesti kansainvälisten rahastojen osalta, on käyty paljon keskustelua. Vuonna 2016 teimme kestävän kehityksen toimenpidesitoumuksen, joka toimii säätiön työkaluna vastuullisessa sijoittamisessa”, kertoi säätiön tutkimusjohtaja Minttu Jaakkola.

Nesslingin Säätiö tukee ympäristönsuojelua edistävää tutkimusta, joten sijoitussalkun muuntaminen kestäväksi tuntui ainoastaan luonnolliselta. Säätiön omaisuudesta suurin osa on sijoitettu arvopapereihin, joten sijoittamisen vastuullisuudella voidaan saada aikaan todellista muutosta. Jaakkola haluaa haastaa muutkin säätiöt pohtimaan sijoitustensa vastuullisuutta.

“Säätiöt osoittavat varoja hyödyllisen tarkoituksen toteuttamiseksi. Niiden sääntöihin on jo kirjoitettu sisään ajatus maailman parantamisesta. Siksi säätiöillä on ainutlaatuinen mahdollisuus tehdä yhteistä hyvää myös sijoitussalkullaan.”

Vastuullisuutta on edelleen vaikeaa mitata – mutta mahdollista se on

kestävä sijoittaminen

Evli Pankin vastuullisuusjohtaja Outi Helenius selvensi yleisölle salkunhoitajan tehtäviä. Miten salkunhoitaja vastaa säätiön sitoumukseen?

“Kaikki lähtee keskustelusta. Pyrimme selvittämään, mitä asiakas todella tarkoittaa vastuullisuudella. Halutaanko esimerkiksi välttää tiettyjä toimialoja, kuten tupakka- tai aseteollisuutta? Sitten lähdemme perkaamaan salkun sisältämiä sijoitusinstrumentteja, joita esimerkiksi Nesslingillä oli tuhansia. Pyrimme löytämään instrumentteja, joiden avulla vastuullisuus voidaan toteuttaa”, Helenius kertoi.

Helenius puhui yleisölle myös vastuullisuuden mittaamisesta, joka on edelleen vaikeaa. Vain harva yritys esimerkiksi ilmoittaa, kuinka paljon hiilidioksidipäästöjä se tuottaa. Mittareita kuitenkin on, ja ne kehittyvät jatkuvasti.

“Vastuullisuusanalyysissa kartoitamme esimerkiksi yrityksen normirikkomuksia ja liiketoiminnan kohteita. Aina näiden selvittäminen ei ole helppoa. Miten tulisi suhtautua esimerkiksi firmaan, joka tuottaa kartonkia tupakkateollisuuden tarpeisiin? Tällaisessa tilanteessa katsomme tupakkateollisuuden osuutta yrityksen liikevaihdosta. Jos osuus kasvaa yli tietyn rajan, voidaan katsoa, ettei yritys sovellu vastuulliseksi sijoituskohteeksi”, Helenius selvensi.

Tuotto ja vastuullisuus eivät sulje toisiaan pois

Eläkevakuutusyhtiö Veritaksen varatoimitusjohtaja ja sijoitusjohtaja Niina Bergring muistutti, että tuotto ja kestävyyteen pyrkiminen eivät ole ristiriidassa keskenään.

“Lyhytkatseisessa kvartaalitaloudessa vastuullisuuden toteuttaminen on vaikeampaa, mutta pitkällä aikavälillä kestävä sijoittaminen kannattaa. Entä sitten, kun jokin resurssi loppuu? Kyse on siitä, millaisen maailman haluamme jättää jälkeemme. Myös EU tulee sääntelemään entistä enemmän sijoittajien ja yritysten vastuullisuutta.”

Kestävä SDG-sijoittaminen onkin Bergringin mukaan maailmalla kasvussa. SDG:llä viitataan Agenda2030:n tavoitteisiin (englanniksi sustainable development goals).

“Vastuullisessa sijoittamisessa ollaan siirrytty mekaanisesta yritysten poissulkemisesta todellisen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden luomiseen. Vastuullisuutta etsitään aiempaa kokonaisvaltaisemmin”, Bergring kertoi.

Tulevaisuus näyttääkin Bergringin mukaan valoisalta.

“Nyt olemme vasta polun alkupäässä, mutta uskon seuraavien askeleiden olevan nopeita. Viiden vuoden päästä meillä on todennäköisesti valtavasti uutta, vertailukelpoista tietoa yritysten vastuullisuudesta. Silloin vastuullinen sijoittaminenkin on nykyistä helpompaa.”

kestävä sijoittaminen

Tilaisuuden lopuksi vastuullisen sijoittamisen asiantuntija, Nesslingin Säätiön hallituksen jäsen, Niina Bergring iski päähänsä vastuullisuuslasit. "Vastuullinen sijoittaminen vaatii ainoastaan, että tarkastelemme sijoittamista uusilla linsseillä, vastuullisuus edellä", hän sanoi.

 

Tilaa uutiskirjeemme

Tilaamalla uutiskirjeemme pysyt ajantasalla ja saat uusimmat artikkelit suoraan sähköpostiisi.