Keskusteleva tutkija voi vaikuttaa

Kirjoittanut: Nesslingin Säätiö | huhtikuu 13, 2017 | Kategoriassa: Muut

Nesslingin ja Koneen säätiöiden viestintä- ja vuorovaikutuskoulutus järjestettiin 7.4. Kulttuurikeskus Korjaamolla. Koulutuksessa osallistujat oppivat argumentoimaan yleistajuisesti ja ylläpitämään keskustelua erimielisyyksistä huolimatta. Koulutuspäivä koostui asiantuntijoiden puheenvuoroista ja monitieteellisestä pienryhmätyöskentelystä. Mitä päivä opetti tutkijoille?

Kuvat: Laura Puikkonen / Kaskas Media

Koneen Säätiön tiedeasiamies Kalle Korhonen ja Nesslingin säätiön tutkimuspäällikkö Minttu Jaakkola avasivat koulutuspäivän rohkaisemalla paikalle saapuneita tutkijoita vuoropuheluun yhteiskunnan ja muiden tutkijoiden kanssa. He totesivat, että yksittäinen tutkimus ei vaikuta, vaan päätöksenteon osaksi pääseminen vaatii monialaisten asiantuntijoiden yhteistyötä ja keskusteluun osallistumista.

Yleisöä kiinnostaa persoona sisällön takana

Kustantaja Anna-Riikka Carlson WSOY:stä totesi, että nykyään keskustelun kohteeksi nousevat henkilöt useammin kuin sisältö.

”Kirjallisuus voi hyvin, mutta valtamediassa puhutaan kirjailijoista kirjojen sijaan”, hän antoi esimerkin omalta alaltaan. Samalla Carlson huomautti, että kirjallisuudesta keskustellaan perinteisten medioiden sijaan uusilla alustoilla, kuten blogeissa.

“Jethron, Zlatanin ja Cheekin elämäkerrat ovat korvanneet tietosanakirjat kustantamisen kivijalkana”, Carlson sanoi.
Tämä on yksi syy siihen, miksi kustantaja joutuu kohtaamaan yleisöltä ja kirjailijoilta tylyjä kommentteja ja vihamielisyyttä. Hän antoi vinkiksi tutkijoille, ettei tökeröön tyyliin kannata lähteä mukaan, vaan sen sijaan kannattaa sanoa avoimesti, jos joku loukkaa.

”Keskustelut eivät ole taisteluita”, hän tiivisti.

Paikalliset esimerkit auttavat yleistajuistamaan

“Julkisessa keskustelussa ilmiöt yksinkertaistetaan, ja toisiinsa liittyvät asiat nähdään erillisinä”, sanoi filosofi ja tietokirjailija Ville Lähde.

Tieteen popularisointia ja monimutkaisten ilmiöiden yleistajuistamista vaikeuttaa se, että maailmassa tapahtuu samanaikaisesti sekä edistystä että kurjistumista. Toisiinsa linkittyneet, yksinkertaisilta vaikuttavat asiat muodostavat monimutkaisen kokonaisuuden, jonka yksinkertaistaminen luo vääristyneen kuvan todellisuudesta.

“Liiallinen yksinkertaistaminen vähentää asiantuntijuuden arvostusta”, hän totesi ja kertoi erityisesti polarisoivan keskustelun synnyttävän yksinkertaistettuja tarinoita.

Aseeksi mustavalkoisuutta vastaan Lähde mainitsi keskustelijoita lähellä olevien tarinoiden kertomisen. Paikallisten esimerkkien avulla globaalit asiat voidaan yleistajuistaa ratkaisukeskeisesti, keskusteluympäristöön sopivalla tavalla.

Tutkija, ota rohkeasti yhteyttä poliitikkoihin

Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen haastoi kuulijat uudistamaan omaa ajatusmaailmaansa:
”Meidän on opittava pois tavastamme hahmottaa todellisuutta, jos haluamme oppia uuden tavan.”

Pietikäinen rohkaisi tutkijoita vuoropuheluun poliitikkojen kanssa. Hän korosti, että tutkimuksen linkittäminen systeemitasolle kirkastaa sen merkitystä, ja muistutti siitä, että myös vastustajat löytävät tutkimuksista tukea väitteilleen.

“Kaivoksissa tarvitsemme kanarialintuja”, Pietikäinen korosti poliitikon tarvetta tiedolle asioiden etenemisestä ja nykytilasta vertauskuvalla. Lopuksi hän kehotti tutkijoita ottamaan oma-aloitteisesti yhteyttä tutkimuksensa aiheita käsitteleviin poliitikkoihin ja päättäjiin.

Tutkimus vaikuttaa lainsäädäntöön

Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriöstä rohkaisi ottamaan vaikeitakin asioita esille ja keskustelemaan niistä. Hän nosti esille omakohtaisena esimerkkinä lukuisten ristiriitojen sävyttämän kalatalouden ja kalastuslainsäädännön ja puhui avoimesti kohtaamastaan kritiikistä.

“Tutkimus, joka vaikuttaa lainsäädäntöön, on varmasti jonkun mielestä tehty väärin”, Kirjavainen sanoi. Tutkimustiedolla on valtava vaikutus lainsäädäntöön. Lait ovat aina kompromisseja, joten tutkijan pitäisi olla tyytyväinen pieneenkin panokseen lainvalmistelussa.

Poliittiseen keskusteluun osallistumiseen Kirjavainen antoi tutkijoille kolme vinkkiä:
”Puolusta asiaasi, siedä kritiikkiä ja innostu vastapuolesta.”

Keskustelu on helpompaa, kun kaikki eivät ole asiantuntijoita

Pienryhmätyöskentelyn tarkoituksena oli harjoitella keskustelua monialaisessa ympäristössä ja tunnistaa oman tutkimuksen kannalta kiinnostavia sidosryhmiä. Työpajojen jälkeen ryhmissä esiin nousseet oivallukset esiteltiin kaikille osallistujille yhteisessä purkutilaisuudessa.

Työpajoissa osallistujat huomasivat, että monet kohtaavat samoja ongelmia, vaikka ala ja käsitteet ovat erilaisia. Keskustelijoiden erilaiset taustat antoivat osallistujille rohkeutta tuoda oma näkemyksensä esille. He huomasivat, että keskustelun ulkopuolelle jää usein monia lähestymistapoja vain yhden sijaan.

“Pienenkin asian ympärillä vaikuttavat laajat verkostot”, eräs ryhmä esitteli oivalluksensa muille.

 

Päivän antia voit selata Twitterissä tunnisteella #tutkijavaikuta.

 

 

Koulutuspäivä kuvina

Tilaa uutiskirjeemme

Tilaamalla uutiskirjeemme pysyt ajantasalla ja saat uusimmat artikkelit suoraan sähköpostiisi.