Hallitus esittäytyy: Timo Kairesalo tuntee nuoren tutkijan tuskan

Written by: Nesslingin Säätiö | December 10, 2019 | In category: Muut
TimoKairesalo04_lowres

Nesslingin Säätiöllä ja Timo Kairesalolla on takanaan pitkä yhteinen historia. Kairesalon mukaan ympäristöhaasteiden ratkaisut ovat kuin palapeli, josta säätiön tehtävä on löytää puuttuvia palasia.

Juttusarjassa esittelemme Nesslingin Säätiön hallituksen jäsenet. Lue myös aikaisemmin julkaisemamme hallituksen jäsenen Jari Niemelän ja Tuula Variksen haastattelut.

Missä kaikissa rooleissa olet ollut mukana Säätiön toiminnassa?

Olen tehnyt pitkän uran vesistöekologian parissa. Ensimmäinen kytkös Säätiöön syntyi, kun sain apurahaa väitöskirjani viimeistelyyn 1970-luvun loppupuolella. Tutkin tuolloin vesistöjen rantavyöhykkeiden ekosysteemejä.

Toisen kerran tiemme kohtasivat, kun hain 1990-luvulla Säätiön tutkimuspäälliköksi. Työskentelin Säätiössä muutamia vuosia, joiden aikana ehdin uudistaa hakemusten arviointikäytännön. Toimistomme sijaitsi silloin Eteläisellä Hesperiankadulla.

Pian ajauduin kuitenkin takaisin tutkimuksen pariin ja perustamaan Helsingin yliopiston ympäristöekologian laitosta Lahteen. Pysyin kuitenkin koko ajan kiinni myös Säätiön toiminnassa. Toimin apurahahakemuksia arvioivan asiantuntijalautakunnan jäsenenä ja puheenjohtajana. Sittemmin minut kutsuttiin mukaan myös hallitukseen, jossa olen ehtinyt olla mukana jo parikymmentä vuotta.

TimoKairesalo02_lowres

Mikä tekee Nesslingin Säätiöstä erityisen?

Nesslingin Säätiö on aina mahdollistanut innovatiivisia ratkaisuhakuisia tutkimusavauksia. Ympäristöhaasteiden ratkaisut voi hahmottaa ikään kuin palapelinä, josta me säätiönä etsimme puuttuvia palasia.

Viime vuosina olemme kiinnittäneet huomiota erityisesti siihen, että tieteen tulokset saataisiin mahdollisimman hyvin yhteiskunnan käyttöön ja päätöksenteon tueksi. Kannustamme monitieteiseen ja tieteiden väliseen keskusteluun.

Pidämme yllä ja arvostamme myös hyvää keskusteluilmapiiriä hallituksen, asiantuntijalautakunnan ja Säätiön toimistohenkilökunnan välillä. Säätiö on aina toiminut kuin suuri perhe, jossa apurahantutkijat ovat arvostettuja vieraita.

Miksi tutkimusta rahoittavia säätiöitä tarvitaan?

Paine apurahan hakemiseen ja saamiseen on kasvanut valtavasti tutkijoiden keskuudessa. Tehtävämme on omalta osaltamme varmistaa ympäristönsuojelututkimukselle tasainen rahoitus, joka ei vaihtele taloussuhdanteiden mukaan.

Säätiöt kykenevät ottamaan aivan eri tavalla riskejä kuin julkiset rahoittajat. Meidän tehtävämme on tunnustella nousevia ilmiöitä ja tutkimustarpeita. Rahoitamme esimerkiksi tieteiden rajapinnoille syntyviä hankkeita, joissa tutkija soveltaa toisella tieteenalalla kehitettyä metodia. Tällaisista projekteista voi syntyä aivan uusia ratkaisuja.

TimoKairesalo01_lowres

Mitä haasteita ja mahdollisuuksia näet säätiöiden tulevaisuudessa?

Säätiöiden sekä haastena että mahdollisuutena on toimia aloitteentekijänä ja liimana eri rahoittajien ja tutkimusorganisaatioiden välillä. Yksittäiset säätiöt voivat auttaa tutkijoita työnsä alkuun, mutta tarvitaan myös muita julkisia ja yksityisiä rahoittajia, jotta tutkijoiden työ voi jatkua ja kantaa hedelmää.

Mistä koet olevan erityisesti hyötyä Säätiön hallitustyöskentelyssä?

Pitkä ja monipuolinen urani tutkijana ja ohjaajana auttaa ymmärtämään tieteentekijöiden roolia, vaikeuksia ja tarpeita laadukkaan ympäristötutkimuksen tekemiselle.

Tiedän millaista on olla nuori, innostunut tutkija. Tutkijanuralla on useita kohtia, joissa kilpailu on niin kovaa, että lahjakkaatkin tutkijanalut siirtyvät rahoituksen puutteessa pian muille aloille. Haluan olla luomassa ja lisäämässä mahdollisuuksia nuorille ympäristöalan tutkijoille ja tutkimusryhmille.

Tilaa uutiskirjeemme

Tilaamalla uutiskirjeemme pysyt ajantasalla ja saat uusimmat artikkelit suoraan sähköpostiisi.