Hallitus esittäytyy: Jari Niemelä kaipaa tiiviimpää yhteistyötä yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa

Kirjoittanut: Nesslingin Säätiö | marraskuu 17, 2018 | Kategoriassa: Muut

Helsingin yliopiston rehtori Jari Niemelä on toiminut Nesslingin Säätiössä jo lähes parikymmentä vuotta. Hänen mukaansa myös säätiöiden on oltava aktiivisia, jotta tutkimustulokset jalkautuvat päätöksentekoon.

Juttusarjassa esittelemme Nesslingin Säätiön hallituksen jäsenet.

Jari Niemelä, olit mukana Nesslingin Säätiön toiminnassa jo ennen hallituspestiäsi. Millä tavoin?

Ennen kuin aloitin hallituksessa vuonna 2007, olin ollut säätiön asiantuntijalautakunnassa kuusi vuotta, joista viimeiset kolme puheenjohtajana.

Asiantuntijalautakunnan jäseniä ei julkisteta heidän toimikautensa aikana, koska juuri he käyvät läpi säätiön vastaanottamat apurahahakemukset. Hallitus päättää lautakunnan esitysten perusteella, mitä tutkimusprojekteja ja muita hankkeita säätiö lähtee tukemaan.

Mikä juuri Nesslingin Säätiössä viehättää?

Olen taustaltani ekologi, jota kiinnostaa erityisesti kestävä kehitys ja ympäristöongelmien ratkaiseminen. Nesslingin Säätiö on erikoistunut juuri näihin aiheisiin ja kykenee viemään niiden tutkimusta eteenpäin Suomessa.

Jakamamme rahoitus tuottaa myös uutta tutkimusrahoitusta: tutkijat, joiden urat ovat käynnistyneet Nesslingin apurahoilla, ovat saaneet myöhemmin rahoitusta muualta.

Onko Nesslingin Säätiön toiminnassa tapahtunut muutoksia sinun aikanasi?

Suosimme aiempaa enemmän hankkeita, joissa korostuvat tutkimuksesta viestiminen ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Ratkaisukeskeisyys on noussut keskeiseksi kriteeriksi, kun valitsemme apurahojen saajia. Nykyään säätiö myös viestii näkyvämmin omasta toiminnastaan.

Olet rehtori Helsingin yliopistossa. Pystytkö silti edustamaan hallituksessa koko Suomen tiedemaailmaa?

Taustani takia vastaan hallituksessa nimenomaan tutkimukseen liittyvistä asioista. Mielestäni pystyn katsomaan asioita koko tutkimussektorin kannalta. Muodollisesti tämä taataan siten, että jäävään itseni, kun käsittelemme Helsingin yliopistosta tulleita apurahahakemuksia.

Säätiöiden rooli tieteen rahoittajina puhuttaa. Erityisesti on nostettu esiin apurahatutkijoiden toimeentulovaikeudet ja heidän heikko asemansa yliopistoissa. Pitäisikö tiederahoituksen järjestelmiä muuttaa?

Säätiöt ovat epäilemättä jatkossakin merkittäviä tieteen rahoittajia Suomessa. Siksi kaipaisin rahoittajilta yhteistyötä, jotta tutkimusrahoitusta saataisiin isommiksi poteiksi. Saman alan säätiöt voisivat sopia yhdessä teemoista ja rahoittaa isoja kokonaisuuksia.

Lisäksi säätiöt voisivat tehdä enemmän yhteistyötä yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Näiden tahojen pitäisi löytää yhdessä keinoja siihen, miten tutkijoiden urapoluista saataisiin ennustettavampia. Liian usein lahjakkaiden tutkijanalkujen urat lopahtavat siihen, että tohtorintutkinnon jälkeen rahoitusta ei löydykään.

Millä tavoin tutkijan urapolkua voidaan helpottaa?

On pohdittu esimerkiksi järjestelyä, jossa tutkijan rahoituksesta puolet tulisi säätiöiltä ja puolet yliopistolta. Tämä kuitenkin edellyttäisi, että yliopistot saavat jostain lisää rahaa.

Yliopistot tietysti toivovat, että säätiöt maksaisivat tutkijalle täyttä palkkaa. Tällöin säätiöiden rahoittamien tutkijoiden määrä puolittuisi, koska tutkijan palkkaaminen on karkeasti kaksi kertaa kalliimpaa kuin apurahan myöntäminen.

Joka tapauksessa on päästävä eroon nykyisestä kahtiajaosta, jossa osa tutkijoista saa vakaata rahoitusta yliopistoilta ja toiset sinnittelevät pelkillä apurahoilla.

Viime aikoina ympäristöongelmat ja varsinkin ilmastonmuutos ovat saaneet paljon huomiota mediassa. Miten Nesslingin Säätiö aikoo kehittää toimintaansa?

Sosiaalisessa mediassa meidän on oltava entistä aktiivisempia, koska sitä kautta voimme tavoittaa paljon ihmisiä. Tämä ei kuitenkaan riitä, vaan lisäksi täytyy viedä tietoa suoraan poliitikoille ja virkamiehille.

Meidän pitää järjestää enemmän tilaisuuksia, kuten seminaareja ja työpajoja, joihin kutsutaan sekä tutkijoita että päätöksentekijöitä. Yhdessä Koneen Säätiön kanssa rahoittamamme Ympäristötiedon foorumi ja Säätiön yhteisöllinen työ- ja verkostoitumispaikka Nessling Nest luovat jo nyt mahdollisuuksia tällaisille kohtaamisille.

 

Tilaa uutiskirjeemme

Tilaamalla uutiskirjeemme pysyt ajantasalla ja saat uusimmat artikkelit suoraan sähköpostiisi.