Ahvenanmaan luonnon laboratorio paljastaa ilmastonmuutoksen seuraukset lajeille

Kirjoittanut: Nesslingin Säätiö | toukokuu 3, 2019 | Kategoriassa: Muut

Maj ja Tor Nesslingin säätiö tukee kansainvälisesti tunnettua pitkittäistutkimusta, jossa seurataan Ahvenanmaalla viihtyvää täpläverkkoperhosta ja sen elinympäristöä. Ilmaston muuttuessa aineistonkeruun jatkuminen on entistä tärkeämpää.

Ahvenanmaan saaristossa on tutkittu jo lähes 30 vuotta, kuinka eri eliölajit reagoivat muuttuvaan ilmastoon ja pirstoutuneisiin elinympäristöihin. Nesslingin säätiön 25 000 euron lahjoitus Ilkka Hanskin rahastoon on pesämuna pitkittäistutkimuksen jatkon turvaamiseksi.

“Säätiön on mahdollista tukea hankkeita myös yleisen apurahahaun ulkopuolella, kun kyseessä on nopeaa reagointia vaativat ja Säätiön päämääriä edistävät hankkeet. Lähes 30-vuotisen, täysin ainutlaatuisen pitkäaikaisseurannan katkeaminen olisi kestämätöntä. Siksi halusimme lähteä turvaamaan seurannan jatkumista”, Nesslingin säätiön tutkimusjohtaja Minttu Jaakkola kertoo.

täpläverkkoperhosen pesä

Täpläverkkoperhonen tekee näkyvän talvipesän. Kuvaaja: José Manuel Cano Arias

Akateemikko Ilkka Hanski teki tieteen historiaa aloittaessaan täpläverkkoperhosten tutkimisen vuonna 1991. Hanski löysi Ahvenanmaan saaristosta luonnon oman laboratorion, jossa hän testasi metapopulaatioteoriaa käytännössä. Metapopulaatio tarkoittaa saman lajin paikallisten populaatioiden muodostamaa kokonaisuutta.

“Saaristossa elävät täpläverkkoperhoset muodostavat tuhansien ketojen ja niittyjen verkoston. Perhoset tekevät syksyisin näkyviä talvipesiä, jotka voi silmin havaita ja laskea”, kertoo tutkija Marjo Saastamoinen. Saastamoinen johtaa Helsingin yliopiston Life-history Evolution -tutkimusryhmää, joka jatkaa Hanskin aloittamaa tutkimustyötä.

Vuoden 1991 jälkeen Hanskin tutkimus on kasvanut pitkäaikaishankkeeksi, ja tutkittavien lajien määrä on moninkertaistunut. Täpläverkkoperhosen lisäksi Ahvenanmaalla seurataan myös perhosen ravintokasveja, kasveja sairastuttavaa härmäsientä ja perhosen loista.

“Voimme nykyään hyödyntää myös lajeista otettuja geneettisiä näytteitä. Geneettinen materiaali mahdollistaa jälleen aivan uudenlaiset tutkimuskysymykset ympäristön muutosten vaikutuksista luonnonpopulaatioihin”, Saastamoinen sanoo.

Ainutlaatuinen tutkimusaineisto vaatii aikaa

Ahvenanmaan pitkittäistutkimus muodostaa maailman suurimman luonnosta kerätyn epidemiologisen aineiston. Perhosen ravintokasvissa elävien härmäsienikantojen seuraaminen auttaa ymmärtämään, miten taudit leviävät ja miten leviämistä voidaan hillitä. Helsingin yliopiston kasviekologian professori Anna-Liisa Laine tutkii kasvien ja niissä elävien tautien välistä vuorovaikutusta.

“Olemme kiinnostuneita tietämään, miten tautipopulaatioiden evoluutiota voitaisiin ohjailla. Tietoa pystytään tulevaisuudessa soveltamaan esimerkiksi maataloudessa ja antibioottiresistenssin torjunnassa”, sanoo Laine.

härmäsieni

Härmäsieni viihtyy heinäratamossa, joka on myös täpläverkkoperhosten tärkein ravintokasvi. Kuvaaja: Anna-Liisa Laine

Tutkimus on jo antanut vahvaa näyttöä ilmaston vaikutuksesta sekä härmäsienen että täpläverkkoperhosen esiintymiseen. Tutkimustuloksien syntyminen on vaatinut aikaa, jopa 20 vuotta.

“Ilmaston muuttumisen ja ympäristön pirstoutumisen vaikutuksia ei havaita yhden kesän ja talven aikana. Pitkittäistutkimuksessa päästään tunnistamaan suurempia trendejä”, Laine painottaa.

Pitkäaikaisseurannan tuloksia hyödyntävät tutkijat ympäri maailmaa. Ketoverkoston seurannan systemaattisuus ja yksityiskohtaisuus tekevät tutkimusaineistosta maailmanlaajuisesti ainutlaatuisen.

Monen biologin ensimmäinen kenttätyö

Joka syksy 30–40 Helsingin yliopiston opiskelijaa majoittuu Ahvenanmaalle biologiselle tutkimusasemalle ja läheiseen mökkikylään. Opiskelijat liikkuvat saaristossa pareittain ja kartoittavat täpläverkkoperhosen asuttamia niittylaikkuja. Kaksi Ahvenanmaalla vietettyä viikkoa tarjoavat monelle ensikosketuksen ekologiseen kenttätyöskentelyyn.

“Moni Helsingissä tänä päivänä työtään tekevä biologi on aloittanut uransa laskemalla täpläverkkoperhosen pesiä. Mitä kauemmin tutkimusta voidaan jatkaa, sitä vaikuttavampia tutkimustuloksia on mahdollista saada aikaiseksi”, Saastamoinen kertoo.

opiskelijoita ahvenanmaalla

Helsingin yliopiston biologian opiskelijat viettävät syksyisin kaksi viikkoa Ahvenanmaalla ja laskevat täpläverkkoperhospopulaatioita. Kuvaaja: Susanna Kekkonen.

“Tätä hanketta rahoittaessa tukee tässä ajassa täysin keskeisen tutkimuksen lisäksi opiskelijoiden tutkijantyöhön tutustumista. Itsekin olen yksi niistä sadoista onnekkaista, jotka ovat päässeet harjoittelemaan tutkimuksen tekemistä opiskelijana tämän hankkeen puitteissa. Sen vuoksi olen myös henkilökohtaisesti todella iloinen, että Nesslingin Säätiö päätti tehdä lahjoituksen Ilkka Hanskin rahastoon”, kertoo Minttu Jaakkola

Maailmalla useat vastaavat tutkimukset ovat päättyneet, koska rahoittajien löytäminen pitkiin hankkeisiin on vaikeaa. Muutokset luonnossa tulevat kuitenkin esiin ainoastaan pitkäaikaisseurannassa.

“Viimeisimmät 30 vuotta ovat olleet nopeinta ilmastonmuutoksen aikaa. Nyt jos koskaan tarvitsemme tutkimusaineistoa, joka auttaa ymmärtämään muutoksen vaikutuksia”, Laine summaa.

Katso video, jolla asiantuntijat ja tutkijat maailmalla kertovat Ahvenanmaan pitkittäistutkimuksen merkityksestä.

Tilaa uutiskirjeemme

Tilaamalla uutiskirjeemme pysyt ajantasalla ja saat uusimmat artikkelit suoraan sähköpostiisi.