Koronavirus saapui kansallispuistoon

Koronavirus muutti työnteon lisäksi vapaa-aikaamme sulkemalla harrastukset ja palvelut. Onneksi viestintäteknologian ja metsien Suomessa löytyy vaihtoehtoista tekemistä. Jotkut menivät nettiin, toiset lähtivät ulos retkelle. Suomalaisten luontosuhdetta ja digitaalisuuden vaikutusta tutkiva Markus Sjöberg uppoutui lukemaan ihmisten retkeilyaiheisia julkaisuja Facebook-ryhmistä. Sjöbergin blogikirjoitus on osa Ympäristötutkimus poikkeustilassa -blogisarjaa, jossa ympäristötutkijat kertovat koronakriisin vaikutuksista. Löydät sarjan blogikirjoitukset täältä.

Vielä reilu vuosikymmen takaperin retkeilykokemukset jaettiin lähinnä leirinuotioilla, mutta nykyään entistä useampi jakaa luontokokemuksensa kuvin, videoin ja sanoin sosiaalisen median tai pikaviestien avulla. Luontosuhde muodostuu paitsi kokemuksista, myös jaetuista ja kulutetuista kertomuksista. Koskemattomuus, puhtaus ja rauhallisuus ovat asioita, joita moni hakee luonnosta. Näin oli jo
ennen koronavirusta, mutta nyt ne ovat nousseet julkisessa keskustelussa entistä suurempaan arvoon. Vaikka erilaiset virukset ovat luonnollisia, esiintyy koronavirusta lähinnä suurissa kaupungeissa ja se tuntuu siksi kuuluvan enemmän ihmisen ympäristöön kuin luontoon. Facebook-ryhmien keskusteluissa moni piti luontoa hyvänä pakopaikkana korona-ahdistuksesta. Luonnon kiinnostavuus näkyi myös netin ulkopuolella. Googlen mukaan esimerkiksi puistojen kävijämäärät kasvoivat Suomessa 73 prosenttia.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Eikä aikaakaan, kun Metsähallitus alkoi sulkemaan tupia ja kotia niiden hygieniariskien takia. Samalla retkeilijöitä pyydettiin välttämään suosituimpia retkikohteita, kuten kansallispuistoja. Myös matkustaminen Lapin keväthangille tuomittiin vastuuttomana sekä Facebook-ryhmissä jaetuissa artikkeleissa että retkeilyharrastajien suulla.

Facebookin retkeilyryhmissä ohjeita jaettiin poikkeuksellisen laajasti ja ne omaksuttiin suhteellisen nopeasti. Jos joku muotoili ryhmässä julkaisemansa kysymyksen huonosti, eikä kertonut saatetekstissä suunnittelevansa Lapin matkaa nykyhetken sijaan ensi talvelle, seurasi siitä useampi kehotus pysyä nyt kotona.

metsahallitus2fb
metsahallitus1fb

Mielenkiintoista oli huomata, kuinka ihmiset alkoivat ennakoida mahdollisia moitteita ja kertoivat esimerkiksi melontaretkikuvia jakaessaan, kuinka retki oli suunniteltu pelastuspukua myöten erityisen turvalliseksi, jotta hätätilanteessakaan terveydenhuoltoa ei kuormitettaisi. Samoin moniin julkaistuihin kuviin liitettiin tieto siitä, että ne on otettu jo aikaisemmin talvella tai jo edellisvuonna.

Koska matkustamista on pyydetty välttämään, mutta toisaalta ulkoilemaan on kannustettu, löysi aikaisempaa useampi lähiretkeilyn mahdollisuudet. Etenkin pääkaupunkiseudulta jaettiin kuvia erilaisista lähimetsistä, joissa ei sen enempää kuvien kuin tekstin perusteella vaikuttanut olevan muita ihmisiä nimeksikään.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Netin ja todellisuuden ero

Facebookin keskusteluryhmien perusteella näytti siis, että valtavan luontoryntäyksen jälkeen monet olisivat löytäneet lähiretkeilyn suosittujen kohteiden vaihtoehtona. Mutta miltä todellisuus näyttäisi, vieläkö kansallispuistossa olisi ruuhkaa?

Päätin ottaa asiasta selvää ja lähdin käymään eräässä keskellä Suomea sijaitsevassa kansallispuistossa. Oli pitkäperjantai ja sikäli epäreilua, myönnetään, mutta todellisuus yllätti silti. Parkkipaikka oli ääriään myöten täynnä. Kun kävelin ensimmäisen kilometrin, vastaan tuli puolensataa retkeilijää. Olo oli kuin olisi kulkenut keskisuuren kaupungin keskustassa, joskin sellaisessa olisi varmaan samalla hetkellä törmännyt harvempaan ihmiseen.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Keväisessä luonnossa oli kaunista, aurinko lämmitti ja linnut lauloivat. Silti näin ahdistavaa luontoretkeä en muista hetkeen kokeneeni. Vastaantulevat ja etenkin takanani kovempaa vauhtia kävelleet ihmiset saivat stressitason nousemaan. Vaikka metsässä onkin tilaa väistää, on työlästä hypätä kapealta polulta joka toinen hetki pusikkoon.

Koronavirus on selvästi aktivoinut harrastajaretkeilijöiden lisäksi myös uusia ulkoilijoita. Ymmärrettävästi tunnetuimmista kohteista on helpointa aloittaa. Jos kuitenkin haluaa nauttia todellisesta rauhasta ja välttää ihmiskontakteja, kannattaa etsiä seikkailukohteita läheltä, mutta syrjästä. Meillä Suomessa on onneksi verrattomat jokamiehenoikeudet, jotka mahdollistavat retkeilyn lähes missä tahansa.

Vaikuttaako koronavirus luontosuhteeseemme?

On jo nyt selvää, että koronavirus tulee muuttamaan yhteiskuntaamme. Poikkeustilan synnyttämä muutos tulee heijastumaan myös luontosuhteemme. Vaikka suomalaiset ovat jo aikaisemminkin pitäneet puhdasta luontoa tärkeänä osana suomalaista identiteettiä, saattaa luonnon merkitys osana arkeamme korostua kriisin myötä.

Viime viikkojen aikana luonto on tullut monille aikaisempaa lähemmäs, jopa ainoaksi vapaa-ajan paikaksi kodin ulkopuolella. Pettymyksiäkin on varmasti koettu, kun luonnonrauhan sijaan on löydetty vain loputtomia ruuhkia. Väitän kuitenkin, että mahdolliset negatiiviset kokemukset eivät etäännytä luonnosta, vaan päinvastoin saavat etsimään rauhallisempia kohteita.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Retkeilyaiheiset Facebook-ryhmät koostuvat pääosin retkeilyn harrastajista, joten on luontevaa, että erilaiset retkeilyn edelläkävijöiden viestit nousevat tavallista herkemmin pinnalle. Niiden avulla voi pyrkiä tunnistamaan kehityskulkuja, jotka tulevat näkymään yleisemminkin luonnossa olemisen kentällä. Nyt vahvasti esillä ollut lähiretkeilykiinnostus tulee todennäköisesti saavuttamaan myös suuremmat massat. Verkossa jaettujen retkeilykuvien ja -tarinoiden myötä ilmiö tavoittaa myös sellaiset ihmiset, jotka eivät itse ole vielä retkelle lähteneet.

Kotimaan matkailun uudesta nosteesta on ollut viitteitä jo ennen koronavirusepidemiaa, mutta kriisitilanne voi antaa merkittävästi vauhtia kehityskululle. Samalla tavoin kuin huoltovarmuutta parannetaan tuomalla kriittistä tuotantoa takaisin kotimaahan, on mielenterveyden huoltovarmuuden kannalta turvallisempaa etsiä lomakohde Suomesta. Sille on myös yhteiskunnallinen tarve, sillä kansainvälisen matkailun muututtua epävarmaksi, tarvitsevat pienet matkailuyritykset juuri kotimaista kysyntää. Positiivisena sivuvaikutuksena lomailun ilmastopäästöt putoavat murto-osaan aikaisemmasta.

Markus Sjöberg tutkii jaettua luontokokemusta ja luontosuhdetta digitaalisen kulttuurin aikakaudella Tampereen yliopistossa. Nesslingin Säätiö tukee Sjöbergin väitöskirjatyötä.