Tieto käyttöön – mitä tiedon hyödyntäjät toivovat tutkimukselta?

Kirjoittanut: Nesslingin Säätiö | 28 huhtikuun, 2015 | Kategoriassa: Blogi

Yhteiskehittäminen, viestintä ja monitieteellisyys ovat avain siihen, että tutkimustieto päätyy osaksi päätöksentekoa. Tutkimuksen tekeminen on tutkijallekin mielekkäämpää, kun tiedolla on aito mahdollisuus vaikuttaa yhteiskuntaan.

Maailmamme monimutkaisten ongelmien ratkaiseminen edellyttää, että panostamme perustutkimuksen lisäksi myös yhdessä eri toimijoiden kanssa tuotettuun soveltavaan tutkimukseen. On tärkeää, että tiedon hyödyntäjät huomioidaan jo tutkimuksen suunnitteluvaiheessa.

Future Earth Suomi on tiedonvälittäjäorganisaatio, joka tuo yhteen tutkimustiedon tuottajat ja soveltajat. Parhaiten yhteistyö sujuu, jos tutkijat jo hankkeen suunnitteluvaiheessa pohtivat yhdessä tiedon hyödyntäjätahojen kanssa, millaista tietoa ratkaisujen tueksi tarvitaan, ja miten tietoa pystytään parhaiten hyödyntämään.

Nesslingin kutsuvierasseminaarissa puhunut FES:n pääsihteeri Tanja Suni korostaa, että tieteen yhteiskunnallista vaikuttavuutta on tutkittu jo kauan. Tieteellisen tiedon käytettävyyteen vaikuttaa esimerkiksi se, millaista on tiedon tuottajien ja käyttäjien vuorovaikutus, miten tieto soveltuu käyttäjien tarpeisiin, sekä millainen on uuden tiedon suhde muuhun tietoon.

”Rajapintaorganisaatiot ovat avainasemassa, kun luodaan pitkäkestoisia suhteita tiedon tuottajien ja käyttäjien välille. Yhteistyöllä saadaan aina paremmin käyttäjien tarpeita vastaavaa tietoa. Hyödyntäjä uskoo tietoon paremmin, kun on ollut mukana tuottamassa sitä”, Suni kertoo.

Myös seminaariin osallistunut ympäristöministeriön tutkimusjohtaja Laura Höijer pitää yhteistyötä ja rajapintaorganisaatioita tärkeinä linkkeinä tiedon välittymisessä. Kun tiedon hyödyntäjätaho osallistuu tutkimukseen, ymmärtää hän paremmin myös sen, mitä tutkimuksella voi saada selville.

Päätökset alasta riippumatta ovat harvoin yksiselitteisiä ja usein kompleksisia. Ympäristötutkija ei voi yksin tulkita ilmastoa koskevien päätösten vaikutuksia, sillä aina on otettava huomioon myös esimerkiksi taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset.

”Päätöksiä valmisteltaessa on oleellista, että valmistelijoilla on mahdollisimman laaja kuva siitä, mitä vaikutuksia päätöksillä on”, Höijer sanoo.

Tutkimuksen on tärkeää tuoda esiin vaihtoehtoja. Höijerin mukaan päätöksentekijöille on tärkeää tiedostaa myös se, mitä ei tiedetä. Siinäkin monitieteisyys korostuu.

”Tarvitaan yhteistyötä eri alojen välillä. Hyvä esimerkki on Ilmastopaneeli, joka kokoaa yhteen eri alojen asiantuntijoita. Yhdessä he sitten pureksivat sitä valtavaa tietomassaa, joka ilmastonmuutokseen liittyy”, Höijer kuvaa.

Suomea koskevat päätökset etenkin ympäristöä koskien tehdään usein EU:ssa. Niihin ei välttämättä voida ministeriöissä enää paljoa vaikuttaa.

"Silloin tilaamme yleensä nopean kokoavan tutkimuksen pienellä rahalla, jotta saamme tietää, mikä kaikesta tietovirrasta on Suomen kannalta oleellista, että päätöstä voi viedä eteenpäin. Tutkijalla pitää olla silloin taustalla isompaa tutkimusta ja muita hankkeita, jotta hänen on mahdollista koota tietoa yhteen. Rahoittajien yhteistyö on tärkeää, että laajaa tutkimusta voidaan pitää yllä," Höijer sanoo.

 

24.4.2015 pidetyn kutsuvierasseminaarin ohjelman ja avauspuheenvuorot voi lukea täältä.

Seminaarissa esittäytyneisiin Vesi ja vesiekosysteemit kiertotaloudessa -erikoishaun finalistihankkeisiin voi tutustua täällä.

Tilaa uutiskirjeemme

Tilaamalla uutiskirjeemme pysyt ajantasalla ja saat uusimmat artikkelit suoraan sähköpostiisi.