Ratkaisuja- blogi

Nesslingin Säätiön blogi tarjoaa tuoretta tutkimustietoa ja toimintaa ympäristön puolesta. Ratkaisuja- blogia tuottavat Nesslingin Säätiön apurahatutkijat ja säätiön ihmiset. Säätiötä koskevat ajankohtaiset uutiset ilmestyvät myös tässä osiossa. Ajankohtaiset uutiset päivittää säätiön tutkimuspäällikkö.

Our environment needs you! What is your solution? Our grant call opens 12.8.

|

The Nessling Foundation’s annual call for grant applications is open from 12.8–13.9.2019. The Foundation primarily awards funding for solution-oriented postdoc… Lue koko artikkeli »

Ympäristö tarvitsee sinua! Mikä on sinun ratkaisusi? Apurahahakumme aukeaa 12.8.

|

Nesslingin Säätiön apurahahaku on auki 12.8.–13.9.2019. Hakuinfo järjestetään maanantaina 12.8.

Geneettinen monimuotoisuus valvottaa öisin – sen säilyttäminen on sopeutumisen ehto

|

Ilmastonmuutos on niin nopeaa, että lajit eivät välttämättä ehdi sopeutua, vaikka geneettisiä edellytyksiä siihen olisikin. Apurahansaajamme Aino Juslén ja Jouni Aspi kertovat, miksi geneettisestä monimuotoisuudesta tulisi puhua enemmän.

Mikä on päätöksenteon reitti EU:ssa?

|

”Miten se päätöksenteko nyt menikään siellä EU:ssa?” Apurahasaajamme Salla Mikkonen avaa yleistajuisesti EU:n päätöksentekovaiheita.

Säätiön henkilöstö esittäytyy: tutkimusjohtaja ja hallintojohtaja työskentelevät ympäristönsuojelun ja -tutkimuksen näköalapaikalla

Säätiön henkilöstö esittäytyy: tutkimusjohtaja ja hallintojohtaja työskentelevät ympäristönsuojelun ja -tutkimuksen näköalapaikalla

|

Minttu Jaakkola ja Jarmo Hirvonen viihtyvät työssään Nesslingin säätiöllä. Molemmat tekevät intohimoisesti töitä yhteisen päämäärän puolesta, omia osaamisalueitaan hyödyntäen.

Ahvenanmaan luonnon laboratorio paljastaa ilmastonmuutoksen seuraukset lajeille

Ahvenanmaan luonnon laboratorio paljastaa ilmastonmuutoksen seuraukset lajeille

|

Maj ja Tor Nesslingin säätiö tukee kansainvälisesti tunnettua pitkittäistutkimusta, jossa seurataan Ahvenanmaalla viihtyvää täpläverkkoperhosta ja sen elinympäristöä. Ilmaston muuttuessa aineistonkeruun jatkuminen on entistä tärkeämpää.

Minä väitän: Apinatutkijan pitäisi olla post-kolonialisti. Simpanssien perässä juokseva tutkija tuo kylään aurinkopaneelit ja kieltää ampumasta puskalihaa.

|

Luonnontieteilijä on koulutettu tietämään luonnosta paljon, mutta ihmisistä tutkimuskohteidemme ympäristössä ei mitään, kirjoittaa biologisen antropologian dosentti Sonja Koski.

Kysely: Nesslingin säätiön apurahansaaja-alumnit ovat tyytyväisiä työuriinsa

|

Maj ja Tor Nesslingin säätiöltä apurahan saaneet tutkijat ovat tyytyväisiä työuriinsa. Apurahakaudella nähdään olleen myönteinen vaikutus apurahansaajien urakehitykseen. Tämä ja paljon muuta käy ilmi säätiön maaliskuussa 2019 teettämästä alumnikyselystä.

Suomi ei voi jatkaa maasta ottamista antamatta mitään takaisin

|

Suomi on kansainvälisesti houkuttelevien mineraalivarojensa kannalta jännitteisessä tilanteessa tulevaisuuden suhteen, kirjoittaa apurahansaajamme Maija Lassila.

Hallitus esittäytyy: Tuula Varis kannustaa tutkijoita ja päättäjiä dialogiin

Hallitus esittäytyy: Tuula Varis kannustaa tutkijoita ja päättäjiä dialogiin

|

Kun Nesslingin säätiön hallitukseen haettiin ympäristöasioihin perehtynyttä yhteiskuntatieteilijää, kysyttiin mukaan Tuula Varista. Hänen mukaansa tarvitaan päättäjien ja tutkijoiden välistä vuoropuhelua, mutta tutkimusta ei pidä tehdä vain päätöksenteon tarpeisiin tai ehdoilla.

Minä väitän: vastuullisen sijoittamisen ongelmana on epätäsmällisyys ja vaikea valvottavuus

|

Tarvitsemme vastuulliseen sijoittamiseen yhteisiä sääntöjä, kirjoittaa tutkijatohtori Jenni Laininen.

Hyvät ja pahat hiukkaset

Hyvät ja pahat hiukkaset

|

Energiantuotannossa halutaan luopua fossiilisista polttoaineista, koska palamisessa vapautuva hiilidioksidi aiheuttaa ilmaston lämpenemistä. Jotta voimme arvioida eri polttoaineiden ilmastovaikutuksia, meidän on otettava huomioon poltossa syntyvän savukaasun sisältämät hiukkaset, kirjoittaa apurahansaajamme Fanni Mylläri.

PoDoCo apurahat haettavina 1.3.–15.4.2019

|

Onko yrityksessänne sellaisia uudistumisideoita, joiden toteutuksessa tuore tohtori voisi olla avuksi? Oletko tuore tohtori, joka on kiinnostunut tutkimusosaamisensa soveltamisesta yritysmaailmassa?… Lue koko artikkeli »

PODOCO PROGRAM GRANT APPLICATION ROUND OPEN 1.3.–15.4.2019

|

Are you a young postdoc interested in putting your research knowledge and expertise into practice? Are you a company with… Lue koko artikkeli »

Carbon Action -hiilipilotin tutkimus laajenee yhteistyön voimalla

Carbon Action -hiilipilotin tutkimus laajenee yhteistyön voimalla

|

Nesslingin säätiö rahoittaa Carbon Action -hankealustan keskeistä osuutta luonnon monimuotoisuuden vaikutuksesta peltojen kykyyn varastoida hiiltä. TIeteellisen tutkimuksen lisäksi panostetaan vaikuttamistyöhön.

Lapsia syntyy Suomessa vähän ja globaalilla tasolla liikaa

Lapsia syntyy Suomessa vähän ja globaalilla tasolla liikaa

|

Vuoden ensimmäinen Ympäristödialogi-keskustelu käsitteli lastenhankintaa ja väestönkasvua. Herkkä aihe vaatii yksilön, yhteiskunnan ja globaalin näkökulman huomioimista. Miten aiheesta tulisi puhua?

Minä väitän: väestönkasvu on ihmiskunnan kohtalonkysymys

|

Väestönkasvu on ihmiskunnan kohtalonkysymys, mutta uskon että ihmiskunta pystyy vastamaan haasteeseen, kirjoittaa väestötaloustieteilijä Ulla Lehmijoki.

Syyrian pakolaiskriisi kuormittaa myös ympäristöä, eikä siitä juuri puhuta

Syyrian pakolaiskriisi kuormittaa myös ympäristöä, eikä siitä juuri puhuta

|

Kun miljoonat ihmiset muuttavat nopeasti uusille asuinalueille, näkyvät vaikutukset myös ympäristössä. Valokuvaaja Vanessa Riki haluaa nostaa tietoisuuteen Syyrian kriisin seurauksena tulleet ympäristöongelmat.

Sataa sataa ropisee… tulevaisuudessa yhä rankemmin?

Sataa sataa ropisee… tulevaisuudessa yhä rankemmin?

|

Ilmastojärjestelmää jäljittelevät ilmastomallit antavat viitteitä siitä, että rankkasateet ja kuivuusjaksot tulevat yleistymään ilmastonmuutoksen myötä myös Suomessa, kirjoittaa apurahansaajamme Erika Toivonen.

Tätä ratkaisen: Lasse Peltonen tutkii, miten ympäristökonfliktit voidaan ratkaista

Tätä ratkaisen: Lasse Peltonen tutkii, miten ympäristökonfliktit voidaan ratkaista

|

Lasse Peltonen: Syvään juurtuneissa konflikteissa liian nopea ratkaisujen etsiminen voi vaikeuttaa yhteistyötä.