Nesslingin Säätiön apurahat: Miten rahoitettavat hankkeet valitaan?

Kirjoittanut: Nesslingin Säätiö | marraskuu 8, 2016 | Kategoriassa: Apurahat

Nesslingin Säätiön tarkoituksena on tukea ympäristönsuojelua edistävää tutkimusta. Emme siis rahoita pelkästään ympäristötutkimusta, vaan tutkimusta, jolla on vaikutusta ympäristön tilan parantumiseen. Säätiön sääntöjen mukaan Säätiön tarkoituksena on myös ”saada mielipide suosiolliseksi” ympäristönsuojelua tukevaa tutkimusta ja sen päämäärää eli ympäristönsuojelua kohtaan. Siksi kiinnitämme erityistä huomiota hakijoiden sidosryhmätyöskentelyyn ja jaamme apurahoja myös ympäristötiedon viestintään sekä jalkautukseen.

Säätiön apurahaprosessissa on keskeistä, että Säätiö saa hakemuksia, jotka vastaavat Säätiön tarkoitukseen tässä ajassa. Säätiömme kriteerit ja ohjeistus apurahanhakijalle on tarkoitettu suuntaaman haun oikealle kohderyhmälle. Sen vuoksi muistutamme hakijoita eri foorumeissa lukemaan Säätiömme kriteerit ja ohjeistuksen huolella.

Hakemusten arviointiprosessiin osallistuu kolme tahoa: Säätiön tutkimusjohtaja, Säätiön painotettavia tutkimusaloja edustava kymmenhenkinen asiantuntijalautakunta ja Säätiön kuusihenkinen hallitus. Tutkimusjohtaja esittelee hallitukselle asiantuntijalautakunnan arvion, jonka perusteella hallitus tekee päätöksen rahoitettavista hankkeista. Ennen kuin päätöskokoukseen päästään, takana on kahden kuukauden intensiivinen arviointiprosessi.

Mitä Nesslingin Säätiön hakuprosessissa tapahtuu sen jälkeen kun hakuaika on sulkeutunut?

  •  Hakemusten saavuttua Säätiön tutkimusjohtaja lukee jokaisen saapuneen hakemuksen (esimerkiksi vuoden 2016 haussa yhteensä 429 hakemusta) ja tarkistaa, että hakemukset kuuluvat Säätiön tukeman tutkimuksen tai työn piiriin ja ovat muodollisesti oikein (vaadittavat kohdat on täytetty, budjetti on laadittu oikein, pakolliset liitteet ovat mukana ja ohjeita on noudatettu). Jos hakemus on kriteerien tai ohjeistuksen vastainen, tutkimusjohtaja ei siirrä hakemusta jatkokäsittelyyn. Tutkimusjohtaja valikoi kullekin hakemukselle kaksi arvioitsijaa, joista vähintään toinen edustaa hakemuksen tutkimusalaa. Ennen hakemusten siirtämistä arvioitsijalle tutkimusjohtaja esitarkastaa arvioitsijan mahdolliset esteellisyydet hakemusta kohtaan. Arvioitsijoiden tulee myös itse tarkistaa mahdolliset esteellisyydet ennen hakemuksen arviointityötä.
  • Jokainen arvioitsija saa luettavakseen vuodesta riippuen 70-90 hakemusta, joista heidän tulee tehdä arvio kolmen viikon kuluessa (oman toimensa ohella). Arvioitsijat arvioivat hakemuksia hakuohjeissa ilmoitettujen kriteerien perusteella ja antavat kullekin hakemukselle kokonaisarvosanan 1–5.
  • Asiantuntijalautakunta kokoontuu tutkimusjohtajan kanssa kolme päivää kestävään kokoukseen, jossa jokainen hakemus käydään läpi. Hakemukset, joille kumpikin arvioitsija on antanut arvosanan 1–2, siirtyvät suoraan ”ei rahoitettavien” koriin. Tällaisissa hakemuksissa on yleensä ongelmana, etteivät hakemukset vastaa Säätiön tarkoitusta, tai hakemus on ohjeiden ja kriteereiden vastainen. Hakemukset, joille kumpikin arvioitsija on antanut arvosanan 3–5, otetaan keskusteluun, jossa molemmat arvioitsijat perustelevat arvionsa. Keskustelussa myös huomioidaan muiden kokoukseen osallistuvien arvioitsijoiden näkemyksiä, jotka saattavat sekä nostaa että laskea kokonaiskäsitystä hankkeesta. Keskustelun jälkeen hanke siirretään joko suoraan ”rahoitettavien”- tai ”ei rahoitettavien” -koriin, tai ”ehkä rahoitettavien”- koriin odottamaan toisen kierroksen käsittelyä. Kolmipäiväisen kokouksen päätteeksi arvioidaan myöntöön varatun summan ja ”rahoitettavien”-koriin siirrettyjen hankkeiden suhde, jotta saadaan käsitys siitä, kuinka monta hanketta on vielä mahdollista rahoittaa. ”Ehkä rahoitettavien” -koriin siirretyt hankkeet jaetaan kahdelle uudelle arvioitsijalle uutta käsittelyä varten.
  • Asiantuntijalautakunnan kokouksen jälkeen asiantuntijalautakunnan puheenjohtaja ja tutkimusjohtaja esittelevät kokouksen päätökset hallituksen tutkimusvaliokunnalle. Tutkimusvaliokunnan jäsenet voivat tässä kohtaa vielä kommentoida hankkeita.
  • Asiantuntijalautakunta kokoontuu vielä yhden päivän kokoukseen kuulemaan arviot toiselle kierrokselle siirretyistä ”ehkä rahoitettavista” hankkeista. Hankkeet asetetaan paremmuusjärjestykseen ja parhaimmat siirretään jäljellä olevan myöntöbudjetin puitteissa ”rahoitettavien”- koriin ja muut hankkeet varasijalistalle.
  • Tutkimusjohtaja valmistelee asiantuntijalautakunnan kokousten pohjalta yhteenvedon rahoitettavaksi esitetyistä hankkeista, jonka esittää hallituksen myöntökokouksessa. 
  • Rahoitettavat hankkeet julkistetaan hallituksen myöntökokousta seuraavana päivänä, jonka jälkeen omaan hakemukseen liittyviä kommentteja voi tiedustella tutkimusjohtajalta erikseen kerrottuina ajankohtina. Asiantuntijalautakunnan kokouksissa on kirjattu kokouskommentit, joiden pohjalta lausunto voidaan antaa. Säätiöllä ei ole resursseja valmistella kirjallisia lausuntoja rahoittamatta jääneistä hankkeista.

Kilpailu tutkimusrahoituksesta tiukkenee jatkuvasti. Hakemukset, joissa hakukriteereitä tai ohjeistuksia ei ole luettu tai noudatettu, karsiutuvat automaattisesti kisasta. Sen vuoksi suosittelemme lämpimästi, sekä apurahanhakijoiden että arviointiprosessiin osallistuvien resursseja säästääksemme, että apurahanhakijat lukevat säätiöiden ohjeet ja kriteerit huolellisesti. Jos säätiön tarkoitus ei tunnu osuvan omaan tutkimukseen, ei tarkoitusta kannata hakemuksessa päälle liimata. Moni innovatiivinen, tieteellisesti korkeatasoinen, ratkaisuhakuinen ja kaikki muutkin säätiömme kriteerit täyttävä hanke jää rahoittamatta ihan vain siksi, että loistavia hakijoita on jaettavaan rahasummaan nähden moninkertainen määrä.

Joka vuosi kuitenkin moni loistava hakemus saa rahoituksen. Uusien hankkeiden onnistumisprosentti on Nesslingin Säätiössä noin 10.

 

Tilaa uutiskirjeemme

Tilaamalla uutiskirjeemme pysyt ajantasalla ja saat uusimmat artikkelit suoraan sähköpostiisi.