Minä väitän: Ympäristönmuutos altistaa ihmiset uusille tartuntataudeille

Kirjoittanut: Ympäristödialogeja | maaliskuu 21, 2018 | Kategoriassa: Blogi

Ympäristönmuutos tuo ihmisille yhä nopeammin uusia tauteja. Vaikka ne eivät vielä leviäisi tehokkaasti ihmisiin, meidän ei kannata antaa niille mahdollisuutta kehittyä vaarallisiksi kulkutaudeiksi, loistutkija Tuomas Aivelo kirjoittaa.

Vuonna 2013 käynnistynyt ja lähes kolme vuotta kestänyt Länsi-Afrikan ebola-epidemia aiheutti maailmanlaajuisen hädän. Kolme maata, Guinea, Sierra Leone ja Liberia, eivät olleet valmistautuneet ebolan ilmaantumiseen, eivätkä pystyneet estämään taudin leviämistä. Ebola yllätti, koska se ei ollut aiemmin levinnyt yhtä nopeasti epidemiana, ja tauti yleensä esiintyi etelämpänä Afrikassa.

Tartunnanaiheuttajat muuntuvat

Ebola-kokemuksen jälkeen Maailman terveysjärjestö WHO aloitti listan taudeista, jotka voivat lähteä leviämään ympäri maailman, eikä sitä pystytä tehokkaasti estämään, koska taudit tunnetaan heikosti. Listan tauteja vastaan ei ole rokotteita tai tehokaita hoitokeinoja.

Listan tauteja yhdistää yksi asia: ne ovat zoonooseja, eli eläimistä ihmisiin tarttuvia tauteja. Mikään niistä ei kierrä jatkuvasti ihmisessä, vaan ne tarttuvat ihmisiin eläimistä: lepakoista, kuten ebola, apinoista, kuten zika, kameleista, kuten MERS, tai sivettieläimistä, kuten SARS.

Zoonoosit eivät ole hyviä leviäjiä ihmisestä toiseen, eivätkä ne tapa kovinkaan paljon ihmisiä. Ebolaan on kuollut noin neljätoista tuhatta ihmistä - pieni määrä verrattuna siihen, kuinka moni kuolee HI-viruksen takia, malariaan tai esimerkiksi influenssaan.

Taudinaiheuttajat kuitenkin muuntuvat. Niiden evoluutio voi johtaa siihen, että tauti leviää tehokkaammin ihmisestä toiseen. Tämä vaikeuttaisi tautien leviämisen estämistä ja tekisi niistä heti huomattavan paljon pahempia tappajia. On tärkeää kehittää hoitokeinoja ja rokotteita näihin tauteihin.

Tänä vuonna on kulunut sata vuotta espanjantaudin ilmaantumisesta. Tämä influenssaviruskanta levisi kanoista tai sioista ihmiseen ja evolvoitui niin, että se levisi yli maailmaan. Viisikymmentä miljoonaa ihmistä kuoli.

Zika teki erilaisen yllätyksen. Virus on tunnistettu ensimmäisen kerran vuonna 1947 Ugandassa, mutta vasta 70 vuotta myöhemmin sen levittyä Etelä-Amerikkaan, huomattiin, että se voi aiheuttaa kallon epämuodostumia sikiöille. Ei tiedetä oliko tämä uusi oire, joka kehittyi zikan levitessä, vai eikö sitä aiemmin havaittu Afrikassa.

Ympäristönmuutos helpottaa tautien siirtymistä ihmisiin

Maailmanlaajuisesti kuolleisuus tauteihin on laskussa, mutta uusia tauteja siirtyy eläimistä ihmisiin jatkuvasti. Osaamme järjestää yhteiskuntamme ja terveydenhoitomme niin, että ihmisestä toiseen leviävät tappavat taudit ovat yhä harvinaisempia. Uusin uhka tulee ympäristöstämme.

Luonnon elinympäristöt pienentyvät ja pirstoutuvat. Ihmiset sekä kotieläimemme ovat yhä enemmän tekemisissä villieläinten kanssa ja villieläimet voivat yhä huonommin. Ihmisiä on yhä enemmän ja he liikkuvat entistä enemmän. Maailmassa on nyt enemmän mahdollisuuksia kuin koskaan uusien tartuntatautien synnylle.

Tänä vuonna WHO lisäsi listalleen tauti X:n. Tauti X kuvaa sitä, että maailmanlaajuisen vakavan tartuntataudin leviämisen voi aiheuttaa tartunnanaiheuttaja, jota ei vielä tiedetä. Sen tiedämme, että uudet taudinaiheuttajat tulevat leviämään meihin muista eläimistä. Tiedämme lisäksi, että ympäristönmuutos lisää tätä leviämistä merkittävästi.

Kirjoittaja: Tuomas Aivelo,
tautiekologian ja –evoluution tutkija, Helsingin yliopisto
Loputtomat loiset –kirjan ja Kaiken takana on loinen –blogin kirjoittaja

KESKUSTELU JATKUU! Tervetuloa mukaan tilaisuuteemme, jossa kolme keskustelijaa puhuvat ympäristömuutoksen aiheuttamasta tautien leviämisestä.

YMPÄRISTÖDIALOGEJA: YMPÄRISTÖMUUTOS JA TAUDIT

Keskiviikkona 11.4.2018 klo 16.30-18.00
Nessling Nest, Fredrikinkatu 20 A 10, Helsinki

Keskustelemassa ovat loisten tutkimukseen erikoistunut evoluutiobiologi Tuomas Aivelo, trooppisten tautien erikoislääkäri Heli Siikamäki sekä metsäpatologian professori Jarkko Hantula. Keskustelua fasilitoi tiedetoimittaja Ulla Järvi.

Tilaisuuden järjestävät Ympäristötiedon foorumi, Nesslingin Säätiö ja Koneen Säätiö.

Tilaa uutiskirjeemme

Tilaamalla uutiskirjeemme pysyt ajantasalla ja saat uusimmat artikkelit suoraan sähköpostiisi.