MINÄ VÄITÄN: TARVITSEMME BIODIVERSITEETTIBUUSTIA

Kirjoittanut: Ympäristödialogeja | syyskuu 19, 2016 | Kategoriassa: Blogi

yd_silta_musta_vaaka

"Minä väitän, että tarvitsemme riittävän määrän biodiversiteettibuustia arkipäivään. Tiedämme, että luonnon monimuotoisuudella on hyvinvointia tervehdyttävä vaikutus ja että kehomme mikrobisto muokkautuu elinympäristön mukaan."

urban-green"Jos satumme elämään alueella, jossa maanpinta on kokonaan päällystetty ja kaikki vihreä "insinöörirakennettua", on kehomme mikrobi-cocktail köyhä. Luontoympäristö myös elvyttää ja moniaistinen luontokokemus auttaa palautumaan arjen stressistä.

Biodiversiteettibuustilla viittaan suoraan kontaktiin ympäristöön, jossa maaperä on terve ja eliölajistoltaan rikas, kasvillisuus on suurilta osin luonnontilaista ja luonnon kiertokulku on kontrolloimatonta. Metsät, kosteikot, niityt ja joutomaiden villit yhteisöt ovat erinomaisia paikkoja biodiversiteetti-buustaukseen.

Luontokosketuksen terveys- ja hyvinvointihyödyt ovat kiistattomat, vaikka meillä ei ole selvää tieteellistä näyttöä siitä, minkä verran tarvitsemme päivittäistä, viikoittaista tai vuosittaista kosketusta monimuotoiseen luontoympäristöön säilyttääksemme terveytemme ja kosketuksemme luontoon. Moni kaupunkilainen viettää loma-aikansa luonnonhelmassa tai lomailee trooppisilla alueilla, jossa paikallinen luonnon monimuotoisuus voi olla erittäin korkea. Riittääkö kahden viikon biodiversiteetti-annos kompensoimaan loppuvuoden luonnon monimuotoisuudeltaan köyhän asuinympäristön vaikutukset?

Näistä tosiasioista huolimatta luonnon monimuotoisuuden turvaaminen kaupungeissa nähdään toissijaisena tavoitteena. Sitä pidetään lähinnä luonnonsuojelullisena ekotekona, joka voidaan hoitaa jossain muualla, eikä nykyisten ja tulevien kaupunkilaisten hyvinvoinnin turvaajana. Kantakaupungin tiiviys, palveluiden läheisyys ja liikkumisen helppous houkuttelee monia, jolloin kaupunkisuunnittelija voi ajatella etteivät laajat luontoalueet tai yksittäiset villit luontokeitaat tuo asuinalueiden viihtyisyyteen ja houkuttelevuuteen merkittävää lisäarvoa. Moni meistä on kuitenkin valmis maksamaan ylimääräistä merimaisemasta tai puistoon rajautuvasta ikkunanäkymästä.  

Minä väitän, että liian usein "vihreä kaupunki" edustaa tiivistä, insinöörimäistä kaupunkirakentamista. Tällaisessa kaupungissa ”rakennetut viheryksiköt” nähdään lähinnä sosiaalisten kohtaamispaikkojen esiintymislavana tai yksittäisinä lavasteina, ilman moniaistillista kokemusta luonnon kiertokulusta, syksyn maaperän kosteudesta, mätänevistä lehdistä tai muuttavista linnuista."

kati-vierikko_1Kati Vierikko
Kirjoittaja on ympäristötieteiden tohtori ja biologi, joka työskentelee tutkijana Helsingin yliopiston ympäristötieteiden laitoksella, kaupunkiekologian tutkimusryhmässä.

 

Ympäristödialogeja: Vihreä kapunki 28.9.

Keskustelu tiivistyvän kaupungin vaikutuksista ympäristöön ja hyvinvointiin jatkuu - tervetuloa mukaan!

Ympäristödialogeja: Vihreä kaupunki 28.9. klo 16.30-18.00 Nessling Nestissä. Keskustelemassa kaupunkiekologi Kati Vierikko (Helsingin yliopisto), arkkitehti Pekka Hänninen ja yleiskaavasuunnittelija Heikki Salmikivi (Helsingin kaupunki). Tilaisuuden fasilitaattorina toimii ympäristöpolitiikan apulaisprofessori Sirkku Juhola Helsingin yliopistosta.

Ilmoittautuminen tilaisuuteen on päättynyt. Peruutuspaikkoja voi tiedustella Kirsi-Marja Lonkilalta p. 02941 58 128. Voit myös seurata keskustelua verkossa tunnisteella #ydialogeja.

 Tilaisuuden järjestävät Ympäristötiedon foorumi, Nesslingin Säätiö ja Koneen Säätiö.

Katso muut Ympäristödialogeja-tilaisuudet.

Tilaa uutiskirjeemme

Tilaamalla uutiskirjeemme pysyt ajantasalla ja saat uusimmat artikkelit suoraan sähköpostiisi.