Minä väitän: Miesten maailman luoma ympäristökriisi kaipaa feminististä korjausliikettä

Kirjoittanut: Ympäristödialogeja | syyskuu 14, 2018 | Kategoriassa: Blogi
businesswoman-454871_1920

Elämme miesten maailmassa. Ympäristökriisi on syntynyt maskuliinisten valtarakenteiden tuloksena; seuraukset kantavat ennen kaikkea naiset. Keskustelussa ratkaisuista sukupuoli ei juuri nouse esiin. Ympäristökriisin ratkaiseminen ei onnistu samoin eväin joilla se aiheutettiin. Minkälainen paikka naisten on otettava tässä tilanteessa?

Koulutus- ja työurat ovat eriytyneet. Koulutusvalinnat jakautuvat edelleen naisten ja miesten aloihin. Urat eriytyvät myös pystysuunnassa. Kun väitelleistä tohtoreista on naisia puolet, on meitä professoreista enää neljännes. Pörssiyhtiöiden johtajista naisia on noin kolmannes, kansanedustajista 40 prosenttia, jne.

Miesten maailmaan kuuluvat tehokkuus ja talouskasvu, teknologiset ratkaisut, kilpailu ja oikeassa oleminen. Miehet eivät nypertele. Maskuliininen nokkimisjärjestys näkyy myös tieteellisessä vuorovaikutuskulttuurissa, siinä miten tutkimuksen vaikuttavuutta mitataan, minne rahoitusta suunnataan ja minkälaista kirjoittamista arvostetaan.

Luonnon tuntemuksessakin paino on teknologisilla ratkaisuilla. Tein ympäristöpolitiikan väitöskirjani edistyneiden luontoharrastajien rooleista luonnonsuojelussa. Esimerkiksi hyönteisharrastajien yhteisöissä naisia ei juuri ole, ja lintuharrastajissakin he ovat selvä vähemmistö. Kasvi- ja sieniharrastajissa naisia on hiukan enemmän. Alue ja ympäristö –lehden artikkelissa pohdin, mistä tämä johtuu.

Harrastajien kokemuksista löytyy muutamia naisten puuttumista selittäviä syitä. Leijonanosa kotitöistä on edelleen naisten vastuulla, joten aikaa harrastuksille jää vähemmän. Naiset eivät koe omakseen kilpailuhenkisyyttä, kuten lintubongauksen pisteidenkeruuta ja lajintunnistuksen vaatimuksia. Naiset saattavat harrastaa arjen ympäristöissä, mutta on menetys, jos he tämän vuoksi jäävät harrastusyhteisön laitamille. Sosiaalinen media näyttää kiinnostavasti avanneen luontoharrastusta myös naisille: esimerkiksi Suomen ötökät -Facebook-ryhmän keskustelijoista suuri osa on naisia.

Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi yhteiskuntien pitää BIOS-tutkimusyksikön YK:lle laatiman raportin mukaan nopeasti mullistaa tavat tuottaa ja kuluttaa energiaa, liikennettä, ruokaa ja asumista. Mikäli kotitalouksissa tämän kaltaiset kysymykset ovat merkittävin osin naisten vastuulla, ovat naiset keskeisessä roolissa talousjärjestelmän uudelleen muotoilussa. On kuitenkin ongelmallista pitää ympäristöhoivaa erityisesti naisten ominaisuutena. Tarvitaan monen mittakaavan naisjohtajuutta ja poliittista toimintaa.

Mitä siis tehdä – ympäristötutkijana, naisena? Onko pelattava miesten maailman säännöillä, vai voisiko vallankumous sittenkin lähteä toisin tekemisestä, vaikkapa rakkaudella kirjoittamisesta maskuliinisen vallan horjuttamiseksi? Radikaaleinta näinä MeToo-aikoina on paitsi nostaa esiin sukupuolinen syrjintä ja häirintä, rohjeta keskusteluun eroottisuudesta tutkimisen ja vaikuttamisen voimavarana. Sillä, millä tavoin ajattelemme tietävämme maailmasta, on valtava merkitys sille, minkälaista maailmaa luomme.

Kirjoittaja: HT, tutkijatohtori Minna Santaoja,
Turku Institute of Advanced Studies (TIAS),
Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto

2018-08-17 19.11.25
yd_silta_musta_vaaka

YMPÄRISTÖDIALOGEJA: LUONTOA SUOJELEVAT NAISET JA METSIÄ MUOKKAAVAT MIEHET

Keskiviikkona 3.10.2018 klo 16.30-18.00
Nessling Nest, Fredrikinkatu 20 A 10, Helsinki

Kulttuuri ja sukupuoliroolit vaikuttavat arvomaailmaamme ja asenteisiimme ympäristönsuojelua kohtaan. Tutkimuksissa naisten on huomattu olevan ympäristömyönteisempiä sekä asenteiltaan että käytökseltään. Arvojen, asenteiden ja kulutustottumuksien ohella sukupuolisuus näyttää myös ohjaavan ammatinvalintoja kuten suuntautumista luonnonvara- ja ympäristöaloille. Miehet suuntautuvat enemmän luonnonresursseja hyödyntäville aloille, kun taas naiset ympäristönsuojelualoihin. Myös ympäristötutkimuksessa sukupuoli määrää jossain määrin tutkimusaihevalintoja ja hakeutumista eri tieteenalojen pariin.

Tilaisuudessa kysymme:

  • Miten kulttuuri ja sukupuoliroolit ohjailevat arvoja ja valintoja?
  • Miten sukupuoliroolit vaikuttavat ympäristöasenteisiin, ympäristöalojen opiskeluun ja tutkimukseen sekä eri aloilla työskentelyyn?
  • Miten sukupuoliroolit näyttäytyvät tavassamme hahmotella paikkamme maailmassa?
  • Miten kasvatuksella voidaan rikkoa perinteisiä sukupuolikytkeytyneitä arvoja?

Tilaisuudessa keskustelijoina yhteiskuntatieteellinen ympäristötutkija Minna Santaoja, ympäristökasvatuksen opettajakouluttaja Hannele Cantell sekä Lapsivaltuutetun toimiston ylitarkastaja Anssi Pirttijärvi. Keskustelua fasilitoi toimittaja Laura Friman.