Minä väitän: Luontomatkailussa on merkittävää kasvupotentiaalia Suomen taloudelle, mutta se vaatii pohdittuja panostuksia ja laajempaa yhteistyötä

Kirjoittanut: Ympäristödialogeja | tammikuu 9, 2017 | Kategoriassa: Blogi

Luontomatkailu Suomessa tulee pohjata vahvasti kestävään luonnonvarojen käyttöön, kirjoittaa Luonnonvarakeskuksen professori Liisa Tyrväinen. Luonnon eri käyttömuotojen yhteensovittamista voisi hallita esimerkiksi matkailu- ja metsäsektorin yhteistyömallilla.

Luontomatkailun merkitys ja mahdollisuudet Suomessa on tunnistettu melko hiljattain.  Luontomatkailuun liittyy merkittäviä kasvumahdollisuuksia, joihin vaikuttavat useat kansainväliset trendit ja ilmiöt, kuten ilmastonmuutos, turvallisuus, terveys- ja hyvinvointi, palvelujen digitalisointi, downshiftaus ja jakamistalous. 

Matkailutrendeistä luontomatkailun asiakkaiksi sopivat erityisen hyvin seikkailu-, elämys- ja hyvinvointimatkailusta kiinnostuneet matkailijat. Merkittävin kasvu saadaan kansainvälisiltä markkinoilta, mutta kotimaisia asiakkaita ei voi unohtaa: suomalaiset luovat alan ympärivuotisen kysynnän.

Ympäristödialogeja

Luontomatkailu antaa vetoapua maaseudun taloudellisen ja sosiaalisen elinvoiman ylläpitämiseen ja uusiutumiseen. Sen merkityksen tunnistaminen maakuntien elinkeinopolitiikassa vaatii kuitenkin vielä työtä. Osittain haaste liittyy osaamisen kehittämiseen ja osittain asenteisiin ja arvoihin. Maakunnissa on totuttu saamaan luonnonvaroista saatu tuloa perinteisten elinkeinojen kuten metsä- ja maataloussektorien kautta. Luontomatkailu on luonteeltaan palveluliiketoimintaa, jonka talousvaikutukset jakaantuvat useille eri sektorille. Se luo maaseutualueille kaivattua uutta työtä, mutta se työllistää eri ihmisiä ja osaajia kuin alkutuotanto tai perinteisemmät teollisuuden alat. Luontomatkailun talous- ja työllisyysvaikutuksia on hahmotettu viime vuosina tutkimuksen kautta, mutta kokonaiskuva on vielä sirpaleinen. Alan tilastointi ja vaikutusten seuranta tulisi saada jatkossa kuntoon.

Nimestään huolimatta luontomatkailu ei matkailumuotona ole automaattisesti kestävää. Luotomatkailu ymmärretään Pohjoismaissa laajasti matkailuksi, jossa luonto on ensisijainen vetovoimatekijä. Siihen hyväksytään patikointi kansallispuistossa, moottorikelkkasafari talousmetsissä ja matka vuokramökille omalla autolla luonnon helmaan. 

Luontomatkailun kehittäminen Suomessa tulee ankkuroida vahvasti kestävän matkailun ja luonnonvarojen käytön periaatteille ja toimintamalleille. Sitä edellyttää jo herkkä pohjoinen luontomme, jonka ekologinen kantokyky on rajallinen. Jatkuvuuden turvaamiseksi tulee  matkakohteiden luonto säilyttää vetovoimaisena. Sektorin tulisi  hyödyntää  ja hyödyttää myös paikallis- ja aluetalouksia mahdollisimman tehokkaasti. Kestävyyden tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaankin vielä ponnisteluja, joihin koko matkailusektorin laajasti ymmärrettynä tulisi sitoutua.

Laajenevana elinkeinotoimintana luontomatkailu vaatii lisää huomiota myös luonnonvarojen käytössä ja hoidossa.  Luontomatkailu on tunnistettu ansiokkaasti Suomen biotalousstrategiassa, mutta sen ympäristövaatimuksista ei vielä ole laajemmin keskusteltu. Suomen metsiin suunnitellaan merkittäviä hakkuiden lisäyksiä osana biotalousstrategiaa.  Intensiivinen metsätalous laajamittaisine hakkuineen heikentää maisema- ja luontoarvoja, joita luontomatkailu puolestaan hyödyntää. Jatkossa siis eri käyttömuotojen yhteensovittamisen tarve kasvaa.

Uusia keinoja ja rahoitusmalleja tarvitaan erityisesti yksityismaiden maisema- , virkistys ja luontoarvojen turvaamiseksi. Luontoarvoja voidaan turvata esimerkiksi matkailu- ja metsäsektorin yhteistyömallilla, jossa matkailu osallistuu luonto- ja maisemanarvojen vaalimisen kustannuksiin. Maisema- ja virkistysarvokaupan mallissa merkittävä osa rahoituksesta voisi tulla suoraan matkailijoilta ja/tai matkailuyrityksiltä, mutta muita rahoittajia kuten kunta tai valtio voi olla mukana. Varoilla kompensoidaan mahdolliset puuntuotantomenetykset maanomistajille. Kun varat kohdennetaan hyvällä suunnittelulla rajatuille, ympäristöltään hienoille ja matkailullisesti arvokkaille kohteille kustannustehokkaasti, ei järjestelmästä tule kallista. Näin eri käyttömuodot mahtuvat toimimaan samalla alueella.

Uusia mahdollisuuksia on myös metsä-ja vesialueisiin liittyvän kulttuuriperinnön hyödyntämisessä osana luontomatkailua.   Kokonaisuuteen kuuluvat paitsi kulttuuriympäristöt ja –maisemat myös perinteiset suomalaiset muinaisuskonnot, mystiikka, suomalaisten luonnon käytön tavat ja taidot sekä luontosuhde. Myös luonnontuotteisiin liittyvät mahdollisuudet ovat vielä pitkälti hyödyntämättä. Luontomatkailussa tarvitaan lisää yhteistyötä. Yhteistyökumppani voi löytyä uudelta taholta. Luontomatkailuympäristöjä voi esimerkiksi tarjoilla hiljaisen sesongin aikana sote-puolen palvelutiskille.

LiisaTyrvainen

Liisa Tyrväinen
Professori (luontomatkailu ja luonnon virkistyskäyttö),  Luonnonvarakeskus

Tyrväinen johtaa VirKein-hanketta, jossa etsitään kokonaisnäkemystä luontomatkailualan kehittämiseen Suomessa. Hankkeessa on tuotettu synteesitietoa metsä- ja vesialueiden matkailu- ja virkistyskäytön talous- ja muista hyvinvointivaikutuksista, tilastoinnin tarpeista, kasvunäkymistä ja uusista liiketoimintamalleista. Lisäksi on kartoitettu uusia keinoja luonnon virkistys- ja matkailukäyttöä tukevien ekosysteemipalvelujen vaalimiseksi. Tänä keväänä etsitään alan kehittämisaskeleita yhdessä käytännön toimijoiden kanssa eri puolilla Suomea järjestettävissä työpajoissa. Työn rahoittaa Valtioneuvoston kanslia, ja se toteutetaan Luonnonvarakeskuksen, Suomen ympäristökeskuksen ja Itä-Suomen yliopiston yhteistyönä.

Ympäristödialogeja: Suomi luontomatkailumaana – museo vai huvipuisto?

Keskustelu luontomatkailusta jatkuu! Tervetuloa mukaan tilaisuuteemme.

Ympäristödialogeja: Suomi luontomatkailumaana - museo vai huvipuisto?
Keskiviikkona 25.1.2017 klo 16.30
Nessling Nest, Fredrikinkatu 20 A 10, Helsinki

Keskustelemassa professori Liisa Tyrväinen Luonnonvarakeskuksesta, Haltian luontokeskuksen johtaja Tom Selänniemi ja ohjelmapäällikkö Kiti Häkkinen VisitFinlandilta. Tilaisuuden fasilitaattorina toimii matkailulehti Mondon päätoimittaja Kati Kelola.

Paikkoja on rajattu määrä, varaa omasi ja ilmoittaudu mukaan keskustelemaan tai osallistu verkossa tunnisteella #ydialogeja.

Tilaisuuden järjestävät Ympäristötiedon foorumi, Nesslingin Säätiö ja Koneen Säätiö.

Tilaa uutiskirjeemme

Tilaamalla uutiskirjeemme pysyt ajantasalla ja saat uusimmat artikkelit suoraan sähköpostiisi.