Hakkuutähteet − kattilaan, kankaalle vai kohti suurempia ilmastohyötyjä?

Kirjoittanut: Apurahansaaja | 28 elokuun, 2015 | Kategoriassa: Apurahansaajalta

Ilmastonmuutoksen hillinnässä metsillä on tärkeä rooli. Globaalisti maaekosysteemit sitovat lähes neljänneksen ihmistoiminnasta peräisin olevista hiilipäästöistä, jotka johtuvat fossiilisten polttoaineiden käytöstä ja maankäytön muutoksista. Metsien hiilensidonta hidastaa ihmistoiminnasta johtuvaa ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousua. Metsien hiilensidonta ja -varastointi siis hidastavat ilmastonmuutosta.

Metsillä on myös toinen rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä. Metsien biomassasta voidaan tuottaa bioenergiaa, jolla voidaan korvata fossiilisia polttoaineita. Lisääntyvä bioenergian tuotanto voi kuitenkin vaikuttaa metsien hiilivarastoihin ja kykyyn sitoa hiiltä. Jos metsien hiilivarastot pienenevät, ilmakehän hiilidioksidipitoisuus lisääntyy. Ilmakehän näkökulmasta metsien hiilivaraston pieneneminen on päästö siinä missä kivihiilivoimalan piipun päästä tuprahtava päästökin.

Suomessa hakkuutähteet ovat keskeinen keino, jolla pyritään uusituvan energian lisäämiseen ja päästövähennyksiin. Hakkuutähteillä tarkoitetaan latvuksia, pienpuuta, oksia ja kantoja, jotka aikaisemmin jäivät runkopuun korjuun jälkeen metsiin. Lisääntyvä hakkuutähteen korjuu ja energiakäyttö kuitenkin pienentävät metsien hiilivarastoa verrattuna tilanteeseen, jossa hakkuutähteet jäisivät metsiin lahoamaan. Metsien hiilivaraston pieneneminen puolestaan vähentää hakkuutähde-energian ilmastohyötyjä.

Jotta osaamme hyödyntää metsiämme ilmastonmuutoksen hillinnässä parhaalla mahdollisella tavalla, on hakkuutähde-energian ilmastovaikutukset ja niiden ajoittuminen arvioitava luottavasti. Näin bioenergian tuotantoa voidaan suunnata sellaisiin kohteisiin ja käytäntöihin, jotka tuottavat suurimmat ilmastohyödyt. Luotettavat arviot päästöistä mahdollistavat myös tarkastelut siitä, mihin asti hakkuutähde-energialla saavutettavat päästösäästöt riittävät ja kuinka reippaita lisävähennyksiä ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan muilla sektoreilla.

Kaikki metsäbioenergia ei siis ole päästötöntä, mutta hakkuutähde-energian päästöjä on mahdollista pienentää. Päästöt pienenevät, kun metsän hiilivaraston pieneneminen minimoidaan muuttamalla esimerkiksi nykyisiä korjuukäytäntöjä tai metsänhoitoa. Nämä muutokset eivät välttämättä tule kalliiksi metsänomistajalle tai bioenergian loppukäyttäjälle.

Voisimmeko siis etsiä uusia, ilmastovaikutuksiltaan parempia tapoja tuottaa energiaa hakkuutähteistä?

anna_repo_kuva

Anna Repo
anna.repo(at)aalto.fi

Kirjoittajan Aalto-yliopistoon valmistunutta väitöskirjatyötä ”Climate impacts of bioenergy from forest harvest residues” rahoitti Maj ja Tor Nesslingin Säätiö.

Tilaa uutiskirjeemme

Tilaamalla uutiskirjeemme pysyt ajantasalla ja saat uusimmat artikkelit suoraan sähköpostiisi.