Solutions Blog
Jäämerenrata ja muut luonnonvarahankkeet kompastuvat jo alkumetreillä, jos ne koetaan ylimieliseksi tuontitavaraksi. ”Lännen maa kultaa toi, lännen maa kultaa loi,… Read the full post
Our new grant recipients are researching, among other things, microbes in bedrock, the cultural history of fish, and the relationship between nature and humans. We awarded funding for 37 projects that provide understanding and solutions to environmental challenges.
Uudistavan maanviljelytyön tutkiminen on avannut minulle näkymän luonnon prosessien toimintaan ja sitä kautta pakottanut pohtimaan ihmisten ja ei-inhimillisten eliöiden välisiä suhteita, kirjoittaa apurahansaajamme Galina Kallio.
Luonnonsuojelu lukitsee alueen käyttötarkoituksen elonkirjolle, mutta tietyissä tilanteissa luonnonsuojelu voidaan syrjäyttää ja käyttää aluetta muuhun tarkoitukseen. Perusteita poikkeukselle etsitään sääntelystä, joka määritelmä kestävästä kehityksestä on epäselvä. Apurahansaajamme Veera Salokannel pohtii, mitä lopulta arvostamme ja tarvitsemme.
Biologi Tea Törmäsen vetämä Ilmastotuubi-hanke edistää ilmastokriisin ratkaisua tarjoamalla nuorille tutkittua tietoa ilmastonmuutoksesta, luonnon monimuotoisuuden köyhtymisestä ja ruoantuotannon ympäristövaikutuksista. Ilmastotuubi… Read the full post
As you can be identified by your unique set of fingerprints, Saimaa ringed seal can be individually recognised by a set of unique features…the ring patterns of their fur! Our grant receiver Vincent Biard writes why you might spot a researcher on the rocky shoreline of Lake Saimaa.
Nesslingin Säätiön vuoden 2019 yleinen apurahahaku päättyi 13.9. Määräaikaan mennessä vastaanotimme yhteensä 369 hakemusta, joissa ehdotetaan tutkimus- tai tutkimustiedon viestintä- ja jalkautushankkeita ympäristöhaasteiden ratkaisemiseksi. Kiitos hakijoille!
Vaikka konfliktin osapuolet eivät suostuisi sopimaan mistään muusta, saattavat he kyetä näkemään yksittäisen ympäristöongelman käytännön asiana, jonka ratkaiseminen yhdessä on… Read the full post
Valokuvaaja Miikka Pirinen dokumentoi fossiilisen energian tuotantoa, kun sen käyttö on vielä osa jokapäiväistä elämäämme. Hän haluaa avata ikkunan eri tavoilla ajattelevien ihmisten maailmaan, koska vain ymmärryksellä ja yhteistyöllä voimme kääntää kehityskulun kohti parempaa tulevaisuutta.
The autumn 2019 application period for the PoDoCo programme is open between 15.9–31.10.2019.
Konferenssit ja tutkijavierailut maailmalla ovat keskeinen osa tieteen kehittymistä ja tutkijan työtä. Samaan aikaan lentomatkustaminen on akateemisen maailman merkittävin ilmastopäästöjen lähde. Nesslingin Säätiön ohjeistus kannustaa kestävään matkustamiseen.
Taloustieteen tohtorin Galina Kallion tärkein päämäärä on tehdä koko ekosysteemin yhdessä tekemä näkymätön työ näkyväksi. Maatilan käytännön töihin osallistumalla hän… Read the full post
Mitä työkseen luonnon monimuotoisuutta tutkiva ajattelee luonnossa liikkuessaan? Jatkuvasti päätä pakottava tietoisuus ympäristön muutoksesta ei jätä rauhaan edes vapaa-ajalla. Mutta… Read the full post
Yhä useamman eliölajin uhanalaistuessa on tärkeää lisätä toimia, joiden avulla tuemme luonnon monimuotoisuutta. Kaupunkiseudut voisivat tarjota nykyistä enemmän elinympäristöjä eri… Read the full post
Are you still pondering over your grant application? Book a counseling appointment with Foundation’s Research Director and read answers to frequently asked questions.
Kiertotalouden politiikantutkija Erkki-Jussi Nylén Tampereen yliopistosta oli mukana valmistelemassa ja opettamassa verkkokurssia nimeltä Leadership for sustainable change, joka järjestetään uudelleen tänä syksynä.
Léon Mercier tutkii, miten nieluleviä voi kasvattaa teollisuuden jätevesissä vaihtoehdoksi kalaöljylle.
The Nessling Foundation’s annual call for grant applications is open from 12.8–13.9.2019. The Foundation primarily awards funding for solution-oriented postdoc… Read the full post
Ilmastonmuutos on niin nopeaa, että lajit eivät välttämättä ehdi sopeutua, vaikka geneettisiä edellytyksiä siihen olisikin. Apurahansaajamme Aino Juslén ja Jouni Aspi kertovat, miksi geneettisestä monimuotoisuudesta tulisi puhua enemmän.
”Miten se päätöksenteko nyt menikään siellä EU:ssa?” Apurahasaajamme Salla Mikkonen avaa yleistajuisesti EU:n päätöksentekovaiheita.