Solutions Blog
Mitä työkseen luonnon monimuotoisuutta tutkiva ajattelee luonnossa liikkuessaan? Jatkuvasti päätä pakottava tietoisuus ympäristön muutoksesta ei jätä rauhaan edes vapaa-ajalla. Mutta… Read the full post
Yhä useamman eliölajin uhanalaistuessa on tärkeää lisätä toimia, joiden avulla tuemme luonnon monimuotoisuutta. Kaupunkiseudut voisivat tarjota nykyistä enemmän elinympäristöjä eri… Read the full post
Are you still pondering over your grant application? Book a counseling appointment with Foundation’s Research Director and read answers to frequently asked questions.
Kiertotalouden politiikantutkija Erkki-Jussi Nylén Tampereen yliopistosta oli mukana valmistelemassa ja opettamassa verkkokurssia nimeltä Leadership for sustainable change, joka järjestetään uudelleen tänä syksynä.
Léon Mercier tutkii, miten nieluleviä voi kasvattaa teollisuuden jätevesissä vaihtoehdoksi kalaöljylle.
The Nessling Foundation’s annual call for grant applications is open from 12.8–13.9.2019. The Foundation primarily awards funding for solution-oriented postdoc… Read the full post
Ilmastonmuutos on niin nopeaa, että lajit eivät välttämättä ehdi sopeutua, vaikka geneettisiä edellytyksiä siihen olisikin. Apurahansaajamme Aino Juslén ja Jouni Aspi kertovat, miksi geneettisestä monimuotoisuudesta tulisi puhua enemmän.
”Miten se päätöksenteko nyt menikään siellä EU:ssa?” Apurahasaajamme Salla Mikkonen avaa yleistajuisesti EU:n päätöksentekovaiheita.
Minttu Jaakkola ja Jarmo Hirvonen viihtyvät työssään Nesslingin säätiöllä. Molemmat tekevät intohimoisesti töitä yhteisen päämäärän puolesta, omia osaamisalueitaan hyödyntäen.
Maj ja Tor Nesslingin säätiö tukee kansainvälisesti tunnettua pitkittäistutkimusta, jossa seurataan Ahvenanmaalla viihtyvää täpläverkkoperhosta ja sen elinympäristöä. Ilmaston muuttuessa aineistonkeruun jatkuminen on entistä tärkeämpää.
Luonnontieteilijä on koulutettu tietämään luonnosta paljon, mutta ihmisistä tutkimuskohteidemme ympäristössä ei mitään, kirjoittaa biologisen antropologian dosentti Sonja Koski.
Maj ja Tor Nesslingin säätiöltä apurahan saaneet tutkijat ovat tyytyväisiä työuriinsa. Apurahakaudella nähdään olleen myönteinen vaikutus apurahansaajien urakehitykseen. Tämä ja paljon muuta käy ilmi säätiön maaliskuussa 2019 teettämästä alumnikyselystä.
Suomi on kansainvälisesti houkuttelevien mineraalivarojensa kannalta jännitteisessä tilanteessa tulevaisuuden suhteen, kirjoittaa apurahansaajamme Maija Lassila.
Kun Nesslingin säätiön hallitukseen haettiin ympäristöasioihin perehtynyttä yhteiskuntatieteilijää, kysyttiin mukaan Tuula Varista. Hänen mukaansa tarvitaan päättäjien ja tutkijoiden välistä vuoropuhelua, mutta tutkimusta ei pidä tehdä vain päätöksenteon tarpeisiin tai ehdoilla.
Tarvitsemme vastuulliseen sijoittamiseen yhteisiä sääntöjä, kirjoittaa tutkijatohtori Jenni Laininen.
Energiantuotannossa halutaan luopua fossiilisista polttoaineista, koska palamisessa vapautuva hiilidioksidi aiheuttaa ilmaston lämpenemistä. Jotta voimme arvioida eri polttoaineiden ilmastovaikutuksia, meidän on otettava huomioon poltossa syntyvän savukaasun sisältämät hiukkaset, kirjoittaa apurahansaajamme Fanni Mylläri.
Are you a young postdoc interested in putting your research knowledge and expertise into practice? Are you a company with… Read the full post
Nesslingin säätiö rahoittaa Carbon Action -hankealustan keskeistä osuutta luonnon monimuotoisuuden vaikutuksesta peltojen kykyyn varastoida hiiltä. TIeteellisen tutkimuksen lisäksi panostetaan vaikuttamistyöhön.
Vuoden ensimmäinen Ympäristödialogi-keskustelu käsitteli lastenhankintaa ja väestönkasvua. Herkkä aihe vaatii yksilön, yhteiskunnan ja globaalin näkökulman huomioimista. Miten aiheesta tulisi puhua?
Väestönkasvu on ihmiskunnan kohtalonkysymys, mutta uskon että ihmiskunta pystyy vastamaan haasteeseen, kirjoittaa väestötaloustieteilijä Ulla Lehmijoki.