Solutions Blog
Maj ja Tor Nesslingin säätiöltä apurahan saaneet tutkijat ovat tyytyväisiä työuriinsa. Apurahakaudella nähdään olleen myönteinen vaikutus apurahansaajien urakehitykseen. Tämä ja paljon muuta käy ilmi säätiön maaliskuussa 2019 teettämästä alumnikyselystä.
Suomi on kansainvälisesti houkuttelevien mineraalivarojensa kannalta jännitteisessä tilanteessa tulevaisuuden suhteen, kirjoittaa apurahansaajamme Maija Lassila.
Kun Nesslingin säätiön hallitukseen haettiin ympäristöasioihin perehtynyttä yhteiskuntatieteilijää, kysyttiin mukaan Tuula Varista. Hänen mukaansa tarvitaan päättäjien ja tutkijoiden välistä vuoropuhelua, mutta tutkimusta ei pidä tehdä vain päätöksenteon tarpeisiin tai ehdoilla.
Tarvitsemme vastuulliseen sijoittamiseen yhteisiä sääntöjä, kirjoittaa tutkijatohtori Jenni Laininen.
Energiantuotannossa halutaan luopua fossiilisista polttoaineista, koska palamisessa vapautuva hiilidioksidi aiheuttaa ilmaston lämpenemistä. Jotta voimme arvioida eri polttoaineiden ilmastovaikutuksia, meidän on otettava huomioon poltossa syntyvän savukaasun sisältämät hiukkaset, kirjoittaa apurahansaajamme Fanni Mylläri.
Are you a young postdoc interested in putting your research knowledge and expertise into practice? Are you a company with… Read the full post
Nesslingin säätiö rahoittaa Carbon Action -hankealustan keskeistä osuutta luonnon monimuotoisuuden vaikutuksesta peltojen kykyyn varastoida hiiltä. TIeteellisen tutkimuksen lisäksi panostetaan vaikuttamistyöhön.
Vuoden ensimmäinen Ympäristödialogi-keskustelu käsitteli lastenhankintaa ja väestönkasvua. Herkkä aihe vaatii yksilön, yhteiskunnan ja globaalin näkökulman huomioimista. Miten aiheesta tulisi puhua?
Väestönkasvu on ihmiskunnan kohtalonkysymys, mutta uskon että ihmiskunta pystyy vastamaan haasteeseen, kirjoittaa väestötaloustieteilijä Ulla Lehmijoki.
Kun miljoonat ihmiset muuttavat nopeasti uusille asuinalueille, näkyvät vaikutukset myös ympäristössä. Valokuvaaja Vanessa Riki haluaa nostaa tietoisuuteen Syyrian kriisin seurauksena tulleet ympäristöongelmat.
Ilmastojärjestelmää jäljittelevät ilmastomallit antavat viitteitä siitä, että rankkasateet ja kuivuusjaksot tulevat yleistymään ilmastonmuutoksen myötä myös Suomessa, kirjoittaa apurahansaajamme Erika Toivonen.
Lasse Peltonen: Syvään juurtuneissa konflikteissa liian nopea ratkaisujen etsiminen voi vaikeuttaa yhteistyötä.
Kaivamme teepusseja maan alta aurinkoisena lokakuun päivänä pikkupakkasilla. Maa on jo hieman kohmeessa ja sormia paleltaa. Meillä on kiire saada… Read the full post
Marraskuun Ympäristödialogeja-sarjassa keskusteltiin perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen mahdollisuuksista ratkaista ympäristöhaasteita. Ilman luonnontieteellistä perustutkimusta emme muun muassa osaisi nimetä tai havaita… Read the full post
The recent reports of the Intergovernmental Panel on Climate Change (IPCC) and the World Wide Fund for Nature (WWF) paint… Read the full post
Suomessa tutkimuskentällä toiminut ei ole voinut viime vuosina välttyä kuulemasta vaikuttavuus termiä kyllästymiseen saakka. Ajatus tutkimuksen vaikuttavuudesta on ihan ymmärrettävä…. Read the full post
Vuoden 2018 apurahat on nyt myönnetty. Pyysimme vuoden 2018 yleisessä apurahahaussa ratkaisuehdotuksia globaaleihin ympäristöä ja ihmiskuntaa haastaviin ilmiöihin. Saimme yhteensä… Read the full post
The 2018 grants have now been awarded. In the 2018 general call for grant applications, we asked for solution proposals… Read the full post
Helsingin yliopiston rehtori Jari Niemelä on toiminut Nesslingin Säätiössä jo lähes parikymmentä vuotta. Hänen mukaansa myös säätiöiden on oltava aktiivisia,… Read the full post
Communication of research findings to the general public is increasingly recognized as a responsibility of scientists. While research communication might… Read the full post