Vaikuttaako laidunnuksen määrä karjatilan luontoarvoihin?

Sanna Mäkeläinen katsoo hyönteispyydystä

Karjataloudessa etenkin laidunnus hyödyttää luonnon monimuotoisuutta ja suojelee monia uhanalaisia lajeja. Luonnonlaitumien positiiviset luontovaikutukset tiedetään, mutta toisin on vähemmän tutkittujen peltolaitumien luontovaikutusten suhteen. Suomesta löytyy vielä monenlaisia ja -kokoisia karjatiloja, joilla laidunnuskäytännöt vaihtelevat. Siksi tutkija Sanna Mäkeläinen kävi tutkimusryhmänsä kanssa kesällä yli 40 karjatilalla eri puolilla eteläistä Suomea selvittämässä kasvillisuutta ja hyönteisiä.

Vaihtelevat laidunnuskäytännöt

Vietimme tutkimusryhmäni kanssa kesä-heinäkuussa 2021 noin kuukauden helteisessä säässä, kumisaappaat jalassa ja multaa kynsien alla. Kävimme 44:llä maatilalla eri puolilla eteläistä Suomea. Jokaisella tilalla teimme useita kasvillisuutta selvittäviä tutkimusruutuja laitumilla, rehunurmilla ja viljapelloilla, ja asetimme niille pyydyksiä sekä maalla että lennossa liikkuvia hyönteisiä varten.

Kahden viikon päästä pyydykset haettiin pois. Tuona aikana saimme aika hyvän kuvan suomalaisten karjatilojen vaihtelevista laidunnusmääristä.

Vuodesta, sää- ja kasvuolosuhteista, karjarodusta ja laidunnuksen järjestämiskysymyksistä riippuen karjalaidunnuksen määrä vaihtelee jatkuvasta ulkolaidunnuksesta osavuotiseen ja osapäiväiseen laiduntamiseen tai ulkoaitauksissa oleiluun. Joillakin tiloilla karja saa itse vapaasti kulkea navetan ja laitumen välillä. Tutkimuksessamme on mukana myös tiloja, joilla ulkolaidunnusta ei ole.

Millaisia luontoarvoja löytyi? Fokuksessa kasvit, hyönteiset ja linnut

Laitumilla, nurmilla ja viljapelloilla vastaan tuli seoskasveja. Ne ilahduttivat, koska seoskasvit lisäävät monimuotoisuutta ja tarjoavat ravintoa hyönteisille. Etenkin luomutilojen pelloilla näkyi paljon kukkivia kasveja, mutta yllätyksiä löytyi myös tavanomaisten tilojen joukosta.

Kuoppapyydyksiin tulleet hyönteiset pääsevät myöhemmin DNA-analyyseihin lajinmääritystä varten, mutta hyönteismäärässä vaikuttaisi olevan vaihtelua alueiden ja peltotyyppien välillä. Esimerkiksi luomutilojen rehunurmien kuoppapyydyksistä löytyi usein paljon hyönteisiä.

Tutkimuksessamme selvitettiin samanaikaisesti myös maatalouslinnustoa sekä kottaraisen että haarapääskyn poikasmääriä ja ruokkimisaktiivisuutta. Karjatilan peltojen kasvillisuus ja laidunnusmäärä voivat linnuille tarjolla olevaan hyönteisravinnon kautta olla lopulta yhteydessä linnuston runsauteen ja lajimäärään sekä lintujen pesimämenestykseen.

Myös tilalliset ovat kiinnostuneita luontoarvoista

Tämän tutkimuksen kaikki karjatilat tulivat mukaan vapaaehtoisesti. Tilalliset ovat siis hyvin kiinnostuneita oman tilansa luontoarvoista ja toivovat positiivista suhtautumista ja tietoa karjankasvatuksesta.

Aiemmin on saatu selville, että maatilan maiseman monimuotoisuus voi olla yhteydessä tilallisen suhtautumiseen luontoa kohtaan. Siten on tärkeä selvittää myös karjatilallisten suhtautumista laidunnukseen.

Käynnissä onkin myös kyselytutkimus, joihin toivomme osan tiloistamme osallistuvan ja jossa selvitetään karjatilallisten näkemyksiä laidunnuksesta ja sen järjestämisestä. Myös tämän tutkimuksen tulokset tulevat osaksi koko hankkeen tuloksia. Lopuksi tilallisille viedään tietoa sekä heidän oman tilansa luonnon monimuotoisuudesta että siitä, miten sitä voisi laidunnuksen ja muiden keinojen avulla parantaa.

Sanna Mäkeläinen työskentelee pellolla

Peltokuvat: Sanna Mäkeläinen
Henkilökuvat Mäkeläisestä: Marja Heikkilä