Syyrian pakolaiskriisi kuormittaa myös ympäristöä, eikä siitä juuri puhuta

Kirjoittanut: Nesslingin säätiö | tammikuu 14, 2019 | Kategoriassa: Apurahansaajalta

Nesslingin säätiön rahoittamalla Crisis and Environment -hankkeella valokuvaaja Vanessa Riki haluaa nostaa tietoisuuteen Syyrian kriisin seurauksena syntyvät ympäristöongelmat sekä auttaa jalkauttamaan tietoa ongelmien ratkaisemiseksi. Jo valmiiksi haavoittuvassa tilassa olevien naapurimaiden vesi- ja sanitaatiojärjestelmät sekä muut ympäristöpalvelut eivät kykene venymään nopeasti kehittyneeseen ja pitkittyneeseen kriisitilanteeseen.

_DSC0552-Edit_2_

Syyrian kriisin seurauksena Kreikan rannoilta ja merestä on kerätty jopa kymmeniä tuhansia kuutiometrejä pelastusliivi- ja kumivenejätettä. Kuva: Vanessa Riki

Ongelmien kohtaaminen sysäsi projektin pariin

Aiemmin vesihuollon insinöörinä toiminut Vanessa Riki matkusti Jordaniaan YK:n vapaaehtoistöihin vuonna 2010 -2011, jossa hän tutustui maan vesi- ja ympäristötilanteeseen. Jordania on luokiteltu vesitilanteeltaan maailman kuivimmaksi maaksi ja pohjavesivarojen arvioidaan loppuvan jopa kymmenen vuoden päästä. Ilmastonmuutos on voimistanut kuivuutta entisestään. Vuoden 2011 lopussa Syyrian tilanne eskaloitui sodaksi, jonka jälkeen yli puolet syyrialaisista joutui jättämään kotinsa. Valtaosa pakolaisista sijoittui Syyrian naapurimaihin kuten Jordaniaan, Libanoniin ja Turkkiin.

“Ollessani YK:n kehitysohjelma UNDP:n vapaaehtoisena, ymmärsin jo, että Jordania kärsii valtavista kuivuusongelmista. Kun Syyrian kriisi pitkittyi, huolestuin miten Jordanian ja muiden pakolaiskeskittymien ympäristö ja vesivarat kestävät nopeasti muuttuvan tilanteen. Pakolaiskriisin ympäristövaikutuksista ei puhuttu juuri mitään, joten halusin itse päästä tekemään selvitystyötä. Siitä lähti idea projektille”, kertoo Vanessa Riki

Vuonna 2017 Riki käynnisti projektin, joka sai myöhemmin nimekseen Crisis and Environment. Kuusihenkisen tiimin tavoitteena on jakaa tietoa Syyrian pakolaiskriisin ympäristöongelmista sekä tuoda esiin ratkaisuja, joita maat ovat löytäneet yhteistyössä kansainvälisten organisaatioiden kanssa.

Takana jo useita vierailuja pakolaiskriisin keskittymiin

Hankkeen puitteissa Riki ja projektitiimi ovat jo vierailleet Jordaniassa, Libanonissa, Kreikassa sekä Turkissa. Vierailukohteiksi valikoituivat maat, joihin on sijoittunut eniten pakolaisia.

Jo ensimmäiset matkat Jordaniaan sekä Libanoniin, antoivat näkökulmaa Syyrian pakolaiskriisin aiheuttamalle paineelle maiden paikalliselle ympäristölle. Valtavasta vesipulasta kärsivä Jordania  oli vastaanottanut noin miljoona pakolaista, minkä seurauksena pohjaveden kulutus oli noussut vaarantaen jo valmiiksi ylikulutuksen alla olevat pohjavesivarannot. Myös jätehuollon ongelmat ovat kasvaneet merkittävästi.

Libanoniin, joka on pieni noin Uudenmaan kokoinen maa, oli tullut kaikkiaan jopa 1,5  miljoona pakolaista.

”Jo maalaisjärjellä voi ajatella, mitä tapahtuu kun yli miljoona uutta ihmistä tulee kerralla samaan paikkaan, jossa kärsitään jo valmiiksi vesipulasta ja ympäristöhuollon puutteista. Sellaiseen tilanteeseen on lähes mahdotonta varautua”, kertoo Riki.

_DSC1055-Edit_3_Copy 1

Ghazehin pikkukaupungin asukasluku on kasvanut muutamassa vuodeesa yli viisinkertaiseksi. Kaupungin pakolaisleiri sijaitsee aivan kaatopaikan vieressä. Kuva: Vanessa Riki

Pakolaisuuden keskiössä olevien kaupunkien on vastattava nopeasti kasvavan ihmismäärän haasteisiin. Esimerkiksi Libanonissa, Ghazehin pikkukaupungissa asukasluku on Syyrian kriisin myötä kasvanut yli viisikertaiseksi. Ennen Syyrian kriisiä asukkaita oli 6500 henkeä ja muutamassa vuodessa väkiluku kasvoi 35 000 henkeen. Ghazehin ja muiden vastaavassa tilanteessa olevien kuntien viemäriverkostot eivät pysty vastaanottamaan moninkertaisen ihmismäärän synnyttämää jätevettä. Myös jätehuollot ovat pahasti ylikuormittuneita ja kaupungit tarvitsevat valtavasti tukea tilanteeseen.

Pakolaisleiritkään eivät pysty vastaamaan muuttovirran paineisiin. Tällä hetkellä noin 20 % Syyrian pakolaisista elää väliaikaisissa pakolaisleireissä, jotka ovat usein alimitotettuja väkimäärään nähden. Suurille ihmisjoukoille ei pystytä  turvaamaan riittäviä väliaikaisasutuksia ja ongelmat näkyvät myös ympäristössä.

”Pakolaisleireiltä suoraan luontoon ja ympäristöön pääsevät jätevedet huolestuttavat. Suurena ongelmana on se, että valtiot eivät halua pakolaisleireistä   pysyviä, joten väliaikaisiin leireihin ei välttämättä rakenneta riittävää sanitaatio- ja jätteidenkäsittelyjärjestelmiä”, kertoo Riki.

Kreikassa erityispiirteenä ovat olleet rannoille ja mereen kertyvät pelastusliivien ja kumiveneiden jätteet. Ongelma oli pahimmillaan  erityisesti vuosina 2015 -2016, kun Kreikkaan tuli tuhansia ihmisiä päivässä meren yli. Huomioitavaa on, että ihmisvirta ei ole loppunut vieläkään vaikka se on pienentynyt. Suuret jätemäärät ovat pakottaneet etsimään uusia kierrätys- ja loppusijoitusratkaisuja.

_DSC9507-Edit_2_

Pelastusliivien ja kumiveneiden jätteitä voidaan hyödyntää uusiokäytössä esimerkiksi ompelemalla materiaaleista laukkuja ja lompakoita. Kuva: Vanessa Riki.

Vaikeista olosuhteista huolimatta myös menestystarinoita löytyy

Vanessa Riki ei halua maalailla vain uhkakuvia, sillä myös todellisia menestystarinoitakin löytyy pakolaiskriisin ympäristöasioiden hallinnasta. Uusia ratkaisuja etsitään aktiivisesti ja ympäristöteemat ovat alkaneet raivata yhä enemmän  jalansijaa pakolaiskeskustelussa.

”Vähäisistä ympäristöresursseista huolimatta, pääsimme Libanonissa todistamaan myös onnistumisia ympäristöhuollossa. Erään laakson pakolaisleirin jätevedet olivat saastuttaneet kylän ainoan pohjavesikaivon Etelä-Libanonissa. Tilanne saatiin kuitenkin korjattua rakentamalla pakolaisleiriin toimiva jätevedenkeräysjärjestelmä ja pienpuhdistamot", kertoo Riki toiveikkaana.

Vaikka korjaustoimiin usein herätään vasta ongelmien eskaloiduttua, ovat Lähi-idän maat ottaneet pakolaisuuden ympäristöongelmien hallinnan ja ennaltaehkäisemisen yhteiseksi tavoitteekseen.

”Jo useammat maat ovat havahtuneet siihen, että jotain on tehtävä. On herätty huomaamaan että ympäristöasiat pitää ottaa huomioon jo humanitaarisen avun suunnittelussa. Asia on selvästi nostettu nyt pöydälle”, iloitsee Riki

_DSC3759-Edit_1_

Jordaniassa Zaatarin pakolaisleirin jäteveden käsittelylaitoksella käsitelty vesi hyötykäytetään maataloudessa. Kuva: Vanessa Riki.

Ratkaisut laajempaan tietoisuuteen

Hankkeellaan Vanessa Riki haluaa antaa kattavan kokonaiskuvan mitä ympäristölle tapahtuu kun iso määrä ihmisiä liikkuu pakolaisuuden seurauksena sekä myös ymmärtää, miten maat reagoivat tilanteeseen ja suojautuvat ympäristön pilaantumiselta.

”Haluan tuoda esiin onnistumisia, mutta myös valottaa ihmisille mikä on todellisuus ja sitä kautta saada ymmärtämään, miten tärkeää olisi saattaa ympäristöasiat osaksi humanitääristä apua”

Sodat ja taloudelliset haasteet ovat heikentäneet monien pakolaiskriisin keskiössä olevien maiden varallisuutta, eikä yhdyskuntatekniikan suunnitteluun, rakentamiseen ja ympäristönsuojeluun ole usein riittäviä resursseja. Vanessa Riki toivoisi, että myös muutkin kuin Lähi-Idän maat ryhtyisivät toimenpiteisiin.

”Riittävät ympäristötoimet edellyttävät riittäviä resursseja ja esimerkiksi Libanonissa systeemi on rapautunut sotien seurauksena. Pakolaistilanne on syönyt maan varoja arviolta yli 18 miljardia euroa. Jotta maihin saataisiin kattava suunnitelma ja kaavoitus ympäristöasioiden hallitsemiseksi, tarvitaan kipeästi lisää rahoitusta ja maiden välistä yhteistyötä.”

_DSC2360-Edit_4_Copy 2 (1)

 Libanonin Rouisset El Balloutin kuntaan rakennettiin seudun ensimmäinen jätteiden lajittelukeskus Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisjärjestö UNHCR:n  tuella. Kuva: Vanessa Riki

 

Lisätietoja hankkeesta:

Vanessa Riki
rikivanessa(at)gmail.com

https://crisisandenvironment.com/
facebook:  @crisisandenvironment
Instagram #crisisandenvironment

Tilaa uutiskirjeemme

Tilaamalla uutiskirjeemme pysyt ajantasalla ja saat uusimmat artikkelit suoraan sähköpostiisi.