Luontoo kato, luonto katoo

Kirjoittanut: Apurahansaaja | 10 tammikuun, 2022 | Kategoriassa: Apurahansaajalta

Vain sellaista voi suojella mistä välittää ja minkä ymmärtää, kirjoittaa ekologi ja muurahaistutkija Unni Pulliainen. Luontokatoa koskettavasti käsittelevä teksti kysyy: Voitaisiko edes muistaa?

Luontokato.
Täysin luonnoton kato.

 

Mieti vaikka lintujen keväistä konserttia.
Vuoden päänäytös!
Hetkessä loppuunmyyty.

 

Tiketistä ostettu liput permannolle,
tahdon katsos eturiviin!
Vitsi että olen odottanut tätä koko pitkän syksyn ja talven!
Sormet valmiina somettamaan:
“Täällä mä oon, ah, livekeikka!”

 

Kello on kaks vaille.
Ketähän tänä vuonna on solisteina?

 

Yleisö hiljenee odottamaan.

 

Esirippu siirtyy sivuun.
Orkesterin tuolit..

…tyhjillään.

 

Takarivissä yksi väsynyt varis
ja kaksi hämmentyneen näköistä peippoa.

 

Hiljaisessa salissa tyhjyydestä kaikuva KrRrAAAAaaAA.
Peipot ei edes vaivaantunut.

 

Mitäs hemmettiä?!?
En minä tästä maksanut.
Vaadin rahat takaisin!

 

Mutta kuka maksaa kun hiljenee linnut?

Kun vaikenee vaarat?

Tyhjenee puiden oksanhaarat?

Avautuu metsän haavat?

Minä maksan, ja sinä.

Muita ei oo.

 

Mutta joku lähtee aina kuitenkin.
Aina joku lähtee kuitenkin.
Kuitenkin lähtee.
Aina.

 

Kuka siis on tärkeä? Kenen elää kuuluu?
Kuka sen saa päättää?
Milloin sillä on väliä kun joku puuttuu?

 

Jos lentokoneesta puuttuu mutteri.
Jos laivasta repsottaa tiiviste.
Haittaako se?

 

Jos katoaa Stellerinmerilehmä,
puuttuu metsästä Atlaskarhu,
niin huomaako sitä kukaan?
Lähtikö yksikään kyynel näiden mukaan?
Yksikään?

 

Vaan auttaako itkukaan jos muuttaa pois maapallolta?

 

Siis oikeesti!!!
Minne meni mammutti?
Kuka Dodolta valot sammutti?
Missä hitossa on Dodo?
Miksei se oo täällä?
Mäkin oon ja oon vaan tämmönen tavallinen Pulliainen.
Tuu Dodo takas! Rakas!

 

Hei hetkinen..mikäs tuo on?
Näinkö oikein, näinkö Dodon?
Vai kuitenkin vaan puutteesta ammottavan kolon?
Lähes nolon olon
kun ei nyt taas ole mitään hajua keitä nää nyt oli jotka taas lähti.
Ne meni jo.

 

Sori, myöhästyit.

 

Vain sellaista voi suojella mistä välittää, minkä ymmärtää.
Vaikkei näitä enää nää
missään
yhtäkään.
Voitaisiko edes muistaa?

 

Menetetyt, kenties ei kuitenkaan unohdetut?

 

Maapallon Sanomien sunnuntaipainoksen Kuolleet -osio vähän paisui.
Hitto, kaksitoista aukeamaa.
Kaikki nimet on luettava,
vaikka jäähtyisi kahvi.

 

Aavikkojäniskenguru
Aavikkokenguru
Aavikkopussimäyrä
Alkuhärkä
Atlaskarhu
Alaotranuikku
Aldabrankerttunen
Andienuikku
Atitlaninuikku
Bahamansmaragdikolibri
Bonininkyyhky
Bonininnokkavarpunen
Balintiikeri
Barbarileijona
Bison bonasus hungarorum
Carolinanaratti
Caymaninrastas
Dodot
Etelänkoskelo
Eteläsaarenpiopio
Falklandinkettu
Floridanhylje
Formosanpuuleopardi
Guadalupenkarakara
Hokkaidonsusi
Haastinkotka
Havaijinhuitti
Havaijinkiharapyrstö
Havanepeippo
Hopeahartiakyyhky
Huia
Isolobodon portoricensis
Isoamakihi
Isomerimetso
Isovilistäjä
Jaavantiikeri
Jättiläispäästäiset
Kapinleijona
Kaspiantiikeri
Kvagga
Kultakonna
Kanarianmeriharakka
Karibiansmaragdikolibri
Kauainisorastuli
Kauainkiharapyrstö
Kiharapyrstöt (suku)
Kiritimatinsirri
Kirkupöllö
Koapeipot
Koapeippo
Kosraenhuitti
Kosraenkottarainen
Kotilokuku
Kultamamo
Kuubanara
Leveäotsapäästäiskenguru
Labradorinsorsa
Lanainkoukkunokka
Latvusorneero
Laysaninhuitti
Maalaiskiaiset
Madagaskarinvirtahevot
Megaladapis
Meksikonkarhu
Mamot
Mariaanienrastaskerttunen
Mariaaniensorsa
Mascarenotus
Mascarenotus grucheti
Mascarenotus murivorus
Mascarenotus sauzieri
Maskareenienkaija
Mauinkiharapyrstö
Maukenkottarainen
Mauritiuksendodo
Mauritiuksenluhtakana
Mauritiuksensinikyyhky
Moalinnut
Molokainkiipijä
Mooreansirri
Mundia elpenor
Muuttokyyhky
Necropsar rodericanus
Norfolkinsaarenkaka
Norfolkinsaarenkottarainen
Norsulinnut
Nukupuu
Oahunakialoa
Oahunkiharapyrstö
Paratiisikaija
Peelinrastas
Pensasvilistäjä
Pikkuakialoa
Pikkukoapeippo
Poouli
Pikkupussikaniini
Prolagus
Pseudomys glaucus
Pussihukat (heimo)
Pussihukka
Pussisika
Pähkinäpeippo
Raiateanviherkaija
Réunionindodo
Réunioninkottarainen
Rodriguesinluhtakana
Rodriguezindodo
Rodriguezinkaija
Riuttamosaiikkirotta
Salomoninkyyhky
Santhelenanharjalintu
Seurasaartensirrit
Seychellienkaija
Siivetönruokki
Sylviornis neocaledoniae
Sardinianpika
Siniantilooppi
Solenodon marcanoi
Stellerinmerilehmä
Syyrianvilliaasi
Tarpaani
Tahitinsirri
Tahitinviherkaija
Tannankyyhky
Tuhkamamo
Vatsassahautojat
Valkosulttaanikana
Viirukiharapyrstö

 

Vaikkei ole näille hautausmaata hautakivineen,
ei muistomerkkejä
joiden äärellä muistella,
joiden kylkeen sytyttää kynttilä
-voisi kuitenkin olla hulvaton hautajaisriitti!
Muisteltaisiin.
Naurettaisiin.

 

Ei hitsi,
muistatko miten hyvä tilannekomiikka Tarpaanilla oli?
Sillä oli aina hyvä meininki!
Voi häntä muistamme ilolla, onneksi olit!

 

Ja hei me ollaan elossa!
Se on tärkeää.
Me voidaan yhä muistaa.
Meissä on tilaa.

 

Meissä virtaa elämä.
Virtaa veri,
virtaa vesi.
Virtaa ajatukset ja rakkaus.

 

Annetaan Tarpaanien ja Siniantilooppien elää siellä,
imusuoniston ja ajatusten välissä,
suonikohjujen ja sielun välissä.

 

Virratkoon suru ja muistot.
Tervetuloa.
Meissä on tilaa.

 

 

 

UnniPulliainen_kuva

Unni Pulliainen on väitellyt filosofian tohtoriksi Helsingin yliopistosta, aiheenaan muurahaisten sosiaalinen evoluutio. Tämän lisäksi hänellä on myös näyttämötaiteiden tutkinto musikaaliteatterikoulusta Isosta-Britanniasta. Unni toimii Silentopia-hankkeessa tutkijana ja esiintyjänä.

 

Silentopian toteuttavat yhteistyössä Tanssiteatteri Sivuun Ensemble, Espoon kaupunginteatteri ja April Jazz -festivaali. Teoskokonaisuus toteutetaan Maj ja Tor Nesslingin Säätiön, Niilo Helanderin Säätiön, Taiteen edistämiskeskuksen, Helsingin kaupungin ja Espoon kaupungin tuella. Teokseen liittyviä tekstejä julkaistaan Ratkaisuja-blogissa noin kerran kuussa ensi-iltaan saakka. Kirjoittajina ovat arvotutkija Jaakko Kaartinen, muurahaistutkija Unni Pulliainen, ympäristösosiologi Marja Mesimäki ja ympäristötutkija Panu Pihkala.

more