Kuka hiippailee sorsan pesällä?

Kirjoittanut: Apurahansaaja | huhtikuu 5, 2018 | Kategoriassa: Apurahansaajalta

Alussa ovat sorsa, pesä ja muna. Niitä vaanivat monet pedot, joiden tunnistamiseen nykytekniikka tuo uutta varmuutta, kirjoittaa Sari Holopainen.

Järvet ovat vielä jäässä, kun ensimmäiset sorsat aloittavat pesintänsä. Sorsaemot mallailevat pesäpaikkoja pelloilta, metsistä ja pientareilta. Ihmisten läheisyydessä viihtyvälle sinisorsalle (Anas platyrhynchos) saattaa kelvata pesäksi jopa kukkapurkki. Suurin osa sorsaemoista tekee vaatimattoman maapesän. Emo munii 8–12 munaa, minkä jälkeen se hautoo niitä noin kuukauden. Pesinnän aikana sekä emo että munat ovat alttiita saalistajille. Monet nisäkäs- ja lintulajit nappaisivat mielellään proteiinipitoisen muna-aterian, tai jopa varomattoman emon.

Tutkimuksissa on tähän asti yritetty tunnistaa munarosvoja pesän ympäriltä löydetyistä jäljistä, munan kuorista tai tekomuniin jääneistä hampaan jäljistä. Nämä menetelmät ovat kuitenkin hyvin epävarmoja. Nykyään tutkija voi hyödyntää munarosvojen tunnistamisessa riistakameroita, jotka paljastavat oikeat syylliset armotta.

Keväällä ja kesällä 2017 seurasimme Helsingin yliopiston Kosteikkoekologian ryhmässä kameroilla lähes sadan sorsan keinopesän kohtaloa. Oikeita pesiä on erittäin vaikea löytää, joten keinopesät ovat käytännöllinen vaihtoehto tutkimukseen. Mitä riistakamerat paljastivat? Kaikki jutussa esitetyt kuvat ovat riistakamerakuvia.

Laitoimme keinopesät paikkoihin, joihin sinisorsa voisi pesiä. Jokaiseen pesään tuli kasvatettujen sinisorsan munien lisäksi untuvia ja höyheniä. Ihmisten hajuja pyrimme jättämään pesäpaikoille mahdollisimman vähän. Alla olevassa kuvassa matkin sinisorsaemoa, ja perustan pesän rannalle kasvillisuuden suojaan. Tämä pesä säilyi koskemattomana koko tutkimusviikon ajan.

Kamerat ikuistivat runsaasti lintuja

Kameroiden kuviin tallentui monenlaista hiippailijaa. Varsinkin lintuja vieraili pesillä usein. Osa oli varsin viattomilla asioilla, esimerkiksi tiaiset, jotka hakivat sorsan höyheniä omiin pesiinsä. Varislinnut sen sijaan rosvosivat munia ahkerasti. Harakka (Pica picaI) oli tutkimusjakson yleisin pesärosvo. Toisinaan harakat eivät tuhonneet munia, vaikka pesä oli selvästi löydetty. Sen sijaan ne saattoivat peitellä munat huolellisesti ja jättää ne odottamaan, kenties pahan päivän varalle.

Harakat olivat kaikkein ahkerimpia munarosvoja. Toisinaan ne eivät syöneet munia heti, vaan peittelivät löydöksensä huolellisesti heinillä, kuten tällä pesällä.

Tutkimuksessa kokeilimme myös vanhaa tutkimustekniikkaa, eli yritimme arvata munarosvoa pelkistä jäljistä. Tehtävä osoittautui käytännössä mahdottomaksi. Sekä linnut että nisäkkäät saattoivat joko viedä munat kokonaisina pois tai syödä ne paikan päällä, jolloin jäljelle jäi vain kuoria. Monella pesällä kävi useampi laji munia rouskuttelemassa, joten alkuperäisen rosvon arvaaminen ei ollut mahdollista.

Ilman riistakameraa olisi ollut vaikea päätellä, mikä otus vei tämän pesän munat, sillä mitään jälkiä ei variksen (Corvus cornix) vierailusta jäänyt.

Närhet (Garrulus glandarius) söivät munia erityisesti metsään perustetuista pesistä.

Osa hiippailijoista jätti pesän rauhaan, kuten kuvan kaulushaikara (Botaurus stellaris).

Vieraspedot kurmottivat pesiä ahkerasti

Nisäkäspedoissa korostui vieraspetojen rooli. Ahkerin nisäkäsmunarosvo oli vieraslaji supikoira (Nyctereutes procyonoides), mutta myös minkki (Neovison vison) jäi kameraan usealla pesällä. Supikoirat tyhjensivät pesiä paikoin kovasta metsästyspaineesta huolimatta. Esimerkiksi Maaningan Lapinjärven ympärillä supikoiria pyydetään aktiivisesti, ja kauden 2016–2017 talvella metsästäjien saalis oli yli sata supikoiraa. Silti supikoirat päätyivät useisiin kameroihin tämän arvokkaan lintujärven rannoilla. Tulos osoittaa, miten vaikeaa supikoirasta on päästä eroon.

Kameroihin tallentui myös useampi kotikissa (Felis catus), mutta ne eivät tässä tutkimuksessa syöneet munia. Sen sijaan kissat voivat olla uhka emolle ja poikasille.

Riistakamerat todistivat, että vieraspedot löytävät sorsan pesät hyvin ja ovat vakava uhka lintujen lisääntymisaikana.

Supikoirat tuhosivat kokeen aikana useita pesiä ollen nisäkäspedoista kaikkein yleisimpiä rosvoja. Tämä supikoira kuvattiin Maaningan Lapinjärvellä, joka on valtakunnallisen lintuvesien suojeluohjelman kohde.

Minkit tuhosivat useita rantapesiä. Täällä pesän kamera kuvasi viikon aikana useamman kerran minkkiä ja harakkaa tutkailemassa munatilannetta.

Kolmas kuvissa hiippaileva vieraspeto oli kissa. Kissat eivät syöneet munia, mutta voivat olla uhka emolle ja poikasille. Yhdessä tutkimuskohteessa kissan tiedettiin verottaneen edellisen kesän tavipoikuetta.

Kirjoittaja työskentelee tutkijatohtorina Kosteikkoekologian ryhmässä Helsingin yliopiston Metsätieteiden laitoksella. Hänen tutkimustaan ”Kohti muuttoreittitasoista sopeutuvaa sorsakantojen hoitoa Euroopassa” rahoittaa Nesslingin Säätiö. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää erilaisten elinympäristötekijöiden vaikutusta sorsien lisääntymismenestykseen ja mallintaa sorsien populaatiodynamiikkaa muuttoreittitasolle.  Kuva: Sari Holopainen

Tilaa uutiskirjeemme

Tilaamalla uutiskirjeemme pysyt ajantasalla ja saat uusimmat artikkelit suoraan sähköpostiisi.