Ohjeet apurahan hakijalle

Vuoden 2018 yleinen apurahahaku 13.8.-14.9.

Yleisessä haussa apurahaa voi hakea 1) väitöskirjatutkimukseen ja 2) väitöksen jälkeiseen tutkimukseen sekä 3) tieteellisen ympäristötiedon viestintään ja jalkauttamiseen. Tutkimushankkeissa Säätiö painottaa jo väitelleiden tutkijoiden hakemuksia. Väitöskirjoissa painotamme erityisesti uusia avauksia. Haun kriteereissä painotamme viestintä- ja vuorovaikutussuunnitelmaa.

Kukin hakija voi jättää vain yhden hakemuksen yhdessä kategoriassa. Uudelle hankkeelle ei myönnetä rahoitusta, jos hakijalla on parhaillaan käynnissä Nessling-hanke.

Tutustu ennen hakemuksen tekemistä huolellisesti alla oleviin ohjeisiin (jatka skrollausta, vaikka värikoodi vaihtuu) ja apurahan kriteereihin. Joka vuosi hylkäämme hakemuksia, jotka ovat ohjeidemme vastaisia tai puutteellisia.

Tutkimusapuraha voidaan myöntää samaan hankkeeseen useaksi vuodeksi kerrallaan: väitöskirjatutkimukseen enintään neljäksi vuodeksi ja väitöksen jälkeiseen tutkimukseen enintään kahdeksi vuodeksi.

Myönnöt tehdään koko apurahakaudelle, mutta edellytämme hankkeen raportointia vuosittain.

Apurahaa ei myönnetä väitöskirjan tai muun tutkimushankkeen viimeistelyyn.

 

Hankejärjestelmä E-Nessi

Apurahahakemus laaditaan aina sähköisessä E-Nessi-järjestelmässä, johon rekisteröidytään ensimmäisellä käyttökerralla käyttäjäksi. E-Nessin kautta voi myös jättää rahoitettujen hankkeiden maksatuspyyntöjä, seurata omien hankkeiden maksatustietoja, päivittää omia yhteystietoja ja raportoida hankkeiden tuloksia.

Uuden hakemuksen teko aloitetaan kohdasta Tee hakemus. E-Nessi tulkitsee hakemuksen tekijän hankkeen vastuulliseksi johtajaksi, joten vastuullisen johtajan pitää ensin rekisteröityä käyttäjäksi. Tee hakemus -sivulla tulee valita vaihtoehto Yleinen haku.

Hakemus saa aina uuden hankenumeron, ja keskeneräistä hakemusta pääsee muokkaamaan pääsivun kautta. Kun teet hakemusta, kirjoita tai valitse hakemuksen tiedot näyttöjen kenttiin ja tallenna tiedot näyttö kerrallaan. Jokaisen näytön tallentaminen on tärkeää, jotta tiedot eivät katoa esimerkiksi tietoliikennekatkoksen takia.

Tekstiä voi siirtää kenttiin myös leikkaa/liimaa -periaatteella. Voit tulostaa hakemuksen toiminnon Näytä tulostettava muoto (PDF kuvake) kautta.

Voit poistaa lähettämättömän hakemuksen klikkaamalla pääsivulla hakemuksen oikealla puolella olevaa roskapönttö-kuvaketta.

HAKEMUKSEN TÄYTTÖOHJEET

Kuka voi hakea?

1. Tutkimushankkeet

  • Tutkimusapurahoja myönnetään vain ylemmän korkeakoulu- tai jatkotutkinnon suorittaneille tutkijoille.
  • Tutkimusapurahan hakijana toimii hankkeen tutkija, eli stipendiaatti itse.
  • Väitöskirjahankkeen jatko-opiskelijan perustutkinnon on oltava valmis sekä tieto tohtoriohjelmaan pääsystä varmistettu ennen apurahan maksun aloittamista.
  • Väitöksen jälkeisen tutkimushankkeen maksatuksen alkaessa tutkijalla on oltava todistus tohtorintutkinnon suorittamisesta. Hakijan väitöksestä saa olla kulunut enintään 5 vuotta, poislukien mahdolliset vanhempainvapaat, pidemmät sairauslomat tai varusmiespalvelus. Säätiö rahoittaa väitellyttä tutkijaa ainoastaan yhden kauden eli enintään kaksi vuotta.
  • Tutkimusapurahaa voi käyttää myös ulkomaisessa tutkimuslaitoksessa. Liikkuvuus on Nesslingin Säätiössä etu.

2. Muut hankkeet

Jos apurahaa haetaan muuhun tarkoitukseen kuin tutkimusprojektiin (tutkimustiedon viestintä tai jalkautus), hakijana voi toimia yksityishenkilö, yhteisö tai organisaatio.

Ohjaajat

Väitöskirjatyön ohjaajat tulee mainita hakemuksessa. Ohjaajille lähetetään sähköpostitse pyyntö lausunnon jättämisestä. Väitöskirjatyön ohjaajien lausunto on pakollinen. Lausunto tulee jättää viimeistään kaksi viikkoa hakuajan sulkeutumisen jälkeen.

Muissa hankkeissa kuin väitöskirjatyössä työn ohjaajan nimeäminen ei ole välttämätöntä.

Hankkeen nimi

Nimi muotoillaan yleistajuiseksi ja kaikkia mahdollisia osahankkeita yhdistäväksi. Nimi esitetään suomeksi ja englanniksi.

 KÄYTTÖTARKOITUS

  • väitöskirjatyö
  • post doc- tutkimus
  • tutkimustiedon viestintä ja jalkauttaminen (sisältää myös konferenssien ja muiden tapahtumien järjestämisen)

Ympäristöhaaste, jota hanke ratkaisee

Valitaan seuraavista:

  • Ilmastonmuutos
  • Luonnon monimuotoisuuden väheneminen
  • Luonnonvarojen käytön kestävyys
  • Vesiriskit
  • Elinympäristöjen kemikalisoituminen ja pilaantuminen
  • Hanke on systeeminen ja ratkaisee useampaa yllä mainituista haasteista

 Hankkeen arvioitu kesto

Väitöskirjahankkeille enintään 4 vuotta, post doc- hankkeille enintään 2 vuotta. Muissa kuin tutkimushankkeissa rahoitetaan pääsääntöisesti enintään vuoden mittaisia hankkeita.

Hankkeen tavoitteet

Tavoitteet kuvataan ytimekkäästi ja yleistajuisesti sekä suomeksi että englanniksi. Nesslingin Säätiö käyttää kuvausta rahoitettavista hankkeista tiedottamiseen.

Hankkeen ratkaisukeskeisyys, yhteiskunnallinen relevanssi ja skaalautuvuus

Kohdassa kuvataan miten hanke edistää valitun ympäristöhaasteen ratkaisua sekä mikä on hankkeessa saatavien tulosten yhteiskunnallinen merkitys ja skaalautuvuus.

Huom! Nesslingin Säätiö kiinnittää kohtaan erityistä huomiota rahoituspäätöstä tehdessään.

Hankkeen viestintä- ja vuorovaikutussuunnitelma

Ympäristötutkimuksen vaikuttavuus paranee, kun tutkija viestii aiheestaan aktiivisesti ja tekee läheistä yhteistyötä tiedon hyödyntäjien kanssa koko tutkimusprosessin ajan.

Ympäristönsuojelua edistävää tutkimusta tekevän tutkijan työhön kuuluu tutkimustiedon siirto yhteiskuntaan.

Tapoja tehdä sidosryhmäyhteistyötä on monia: työpajat, koulutukset, kouluvierailut, kahdenväliset tapaamiset esimerkiksi maanomistajien, kansalaisjärjestöjen, yritysten, päättäjien tai virkakunnan kanssa tai vaikka kampanjointi katutapahtumassa. Keinoja on yhtä monia kuin on tutkimusaiheita. Tärkeintä on, että tunnistat tutkimuksellesi keskeiset sidosryhmät.

Hakemuksen viestintä- ja vuorovaikutussuunnitelma -kohdassa kerrotaan, mitkä tahot tai sidosryhmät ovat hankkeen kannalta keskeisimpiä ja millaisia keinoja vuorovaikutukseen käytetään. Miten hankkeesta viestitään hankkeen aikana ja tulosten ilmestyessä sekä millaisia keinoja viestintään käytetään? Viestintä- ja vuorovaikutussuunnitelman voi halutessaan myös tehdä erillisenä liitteenä, joka mainitaan  kyseisessä kohdassa.

Hyvää tukea sidosryhmien tunnistamisen ja vuorovaikutussuunnitelman laatimiseen löytyy Biodiversa stakeholder engagement handbookista. Apuna voi käyttää myös seuraavia sidosryhmien tunnistamista ja viestintäkeinojen valitsemista helpottavia kaavioita:

kaavio-1

Yhteistyö sidosryhmien kanssa on tiivistä ja jatkuvaa. Työpajoja, yhteiskirjoittamista ja säännöllisiä keskusteluja.

Osallistaminen on samankaltaista kuin yhteistyö, mutta sidosryhmäläiset ehtivät osallistua siihen vähemmän, joten yhteistyö on satunnaisempaa.

Konsultointi tarkoittaa sitä, että tietoa ja näkemyksiä vaihdetaan esimerkiksi kahdenvälisissä tapaamisissa pistemäisesti.

Informointi tarkoittaa yksisuuntaista vuorovaikutusta esimerkiksi uutiskirjeen tai perinteisen median välityksellä.

kaavio-2

Tutustu myös Kaskas Median laatimaan tiivistelmään "Viisi vinkkiä vaikuttavaan tutkimusviestintään".

Säätiö voi pyytää apurahansaajia viestimään tutkimuksensa etenemisestä ja tutkimustuloksista yhteistyössä Säätiön kanssa.

HANKKEEN bUDJETTi

Henkilökohtainen stipendi

Henkilökohtainen stipendi on tarkoitettu kokopäiväiseen työskentelyyn.

Henkilökohtainen stipendi voidaan maksaa ainoastaan hankkeen päähakijalle, ei aputyövoimalle. Apuraha myönnetään hakijalle henkilökohtaisena, eikä sitä voi vaihtaa toiselle henkilölle.

Henkilökohtaista stipendiä ei makseta samanaikaisesti kokopäiväisestä virasta tai toimesta palkkaa nauttivalle tutkijalle eikä vanhempainloman tai varusmiespalveluksen aikana. Apurahaa ei myöskään makseta sairauspäivärahan kanssa yhtäaikaisesti.

Henkilökohtaisen stipendin suuruus vuoden 2018 haussa on väitöskirjan tekijälle 26 000 euroa eli 2 166,67 euroa kuukaudessa ja väitelleelle tutkijalle 30 000 euroa eli 2500 euroa kuukaudessa.

Stipendistä on maksettava apurahansaajan lakisääteiset vakuutusmaksut.

Aputyövoima

Aputyövoimaksi nimitetään lähinnä tutkimusavustajia. Aputyövoiman palkkauskuluja laskettaessa on otettava huomioon lakisääteiset sosiaaliturva-, eläke- ja vakuutusmaksut.

Säätiö myöntää rahoitusta aputyövoiman palkkaamiseen vain erityisen perustelluista syistä ja vain henkilökohtaisen apurahan ohessa.

Muut kulut

Matkoihin, kulutustavaroihin, analyysipalveluihin, laitteisiin sekä viestintään ja vuorovaikutukseen haettujen rahojen tarkoitus ja kohde tulee aina selvittää täsmällisesti. Matkakuluvaroista ei voi maksaa matkapäivärahoja. Tutkimuskuluihin myönnetään rahoitusta vain henkilökohtaisen apurahan ohessa. Useamman vuoden hankkeen budjettia laatiessa on huomioitava vuosikohtaiset vaihtelut ja kohtuullisuus.  Huom! Ilman yksityiskohtaista kuluerittelyä muita kuluja ei huomioida apurahaa myönnettäessä. 

Yleiskustannusosuus

Säätiö voi maksaa yleiskustannusosuuden, jos tutkimuspaikka sitä edellyttää. Osuus tulee laskea valmiiksi omaan kohtaansa, ja se saa enimmillään olla 15 prosenttia hankkeen muista kuluista kuin stipendistä.

Esimerkiksi: Jos hakemuksessa haetaan 26 000 euroa henkilökohtaista apurahaa ja 5 000 euroa muihin kuluihin (kuten matkoihin ja tarvikkeisiin), ja tutkimuspaikan edellyttämä yleiskustannusosuus on 10 prosenttia, on yleiskustannusten suuruus silloin 500 euroa. Enimmillään yleiskustannusosuus voisi olla 750 euroa.

 Muu rahoitus

Kaikki samaan tutkimusaiheeseen muualta saadut tutkimusmäärärahat ja vireillä olevat hakemukset tulee ilmoittaa.

Muun kuin tutkimushankkeen rahoitus

Jos apurahaa haetaan tutkimustiedon viestintään tai jalkauttamiseen, budjetti laaditaan edellistä ohjeistusta käyttäen soveltuvin osin.

KOKOUKSEN TAI KONFERENSSIN JÄRJESTELYIHIN TAI OSALLISTUMISEEN HAETTAVAN RAHOITUKSEN TIEDOT

Jos rahoitusta haetaan konferenssin tai kokouksen tieteellisen ohjelman järjestämistä varten, esitetään hankesuunnitelmassa seuraavat tiedot:

Tapahtuman nimi, aihe, tarkoitus ja kohderyhmä, tilaisuuden paikka, aika ja järjestäjä, järjestelytoimikunnan kokoonpano, arvioitu ulkomaisten ja kotimaisten osanottajien määrä, ohjelmaluonnos, tulo- ja menoarvio sekä tiedot muista mahdollisista rahoittajista.

Lisäksi on esitettävä, mihin kustannuksiin Nesslingin Säätiöstä haettavaa rahoitusta käytettäisiin. Säännöllisesti järjestettävien tapahtumien hankesuunnitelmien tulee sisältää uusia ja innovatiivisia elementtejä aiempiin kertoihin verrattuna.

Jos rahoitusta haetaan konferenssiin tai kokoukseen osallistumista varten, tulee konferenssin tietojen lisäksi antaa selvitys hakijan omasta osallistumisesta esimerkiksi esittämällä esitelmän tai posterin otsikko ja abstrakti. Konferenssiin osallistumista tuetaan lähinnä niissä tapauksissa, joissa esiteltävä työ liittyy Nesslingin Säätiön aiemmin rahoittamaan tutkimukseen.

LIITTEET

Liitteet toimitetaan PDF-muodossa. Isoja liitteitä tulee välttää, esimerkiksi värivalokuvia tai muita kuvia kannattaa käyttää harkiten.

Tutkimus-/hankesuunnitelma

Suunnitelman tietoja käytetään pääasiallisena perusteena rahoituspäätösten teossa. Suunnitelma saa olla korkeintaan kahden sivun mittainen, poislukien viitteet (riviväli 1 ja kirjainkoko vähintään 10). Siitä tulee ilmetä tutkimuksen/hankkeen tausta, tavoitteet, menetelmät ja toteutus sekä yhteydet muihin hankkeisiin. Jos haettava hanke on osa suurempaa kokonaisuutta, tulee esittää hankkeen kokonaisrahoitus, joka sisältää muut mahdolliset rahoittajat.

Tutkimus- /hankesuunnitelman voi kirjoittaa joko suomeksi tai englanniksi.

Ansio- ja julkaisuluettelo

Nämä voivat olla yhtenä tai erillisinä dokumentteina. Ansio- ja julkaisuluettelo voivat olla joko suomeksi tai englanniksi.

Väitöskirjatyön suunnitelma

Mikäli rahoitusta haetaan väitöskirjatyöhön, hakemukseen on liitettävä erillinen väitöskirjatyön edistymissuunnitelma. Suunnitelman enimmäispituus on kaksi sivua, ja siinä tulee kuvata väitöskirjan sisältö ja rakenne, jatko-opintojen eteneminen, julkaisusuunnitelma, työn aikataulu sekä realistinen arvioitu valmistumisaika.  Sitoudumme rahoittamaan väitöskirjaa enintään 4 vuotta (uusi alkava hanke) tai vähintään 2 vuotta (hanke on alle puolen välin). Emme rahoita väitöskirjan viimeistelyä. Väitöskirjan suunnitelman tulee vastata haettavan apurahan kestoa.

Huom! Vuosittaisen raportoinnin (edellytys rahoituksen jatkumiselle) yhteydessä tulee selostaa väitöskirjan ja jatko-opintojen eteneminen edellisvuoteen verrattuna, ohjaajan lausunnolla varustettuna.

Julkaisut

Hakemukseen voi haluttaessaan liittää enintään kaksi kappaletta tutkimusryhmän tuottamia aiheeseen liittyviä julkaisuja.

Ulkomaisten yhteistyökumppanien sitoumus

Hakemuksessa minituilta ulkomaisilta yhteistyötahoilta toivotaan kirjallista sitoumusta hakemuksen liitteeksi.

Apurahahakijan  ja tutkimuspaikan sitoumus

Sitoumus on pakollinen. Sitoumus tulostetaan liitteet alalehden kohdasta Tulosta sitoumus.

Hakijan allekirjoituksen lisäksi sitoumuksessa tulee olla tutkimushankkeissa tutkimuksen suorituspaikan (esimerkiksi yliopiston laitos) johtajan allekirjoitus. Allekirjoitettu sitoumus skannataan ja liitetään sähköisesti hakemukseen.

HAKEMUKSEN LÄHETYS, ARVIOINTI JA RAHOITUSPÄÄTÖKSET

Hakemuksen lähetys

Sähköiset hakemukset liitteineen toimitetaan Nesslingin Säätiöön Lähetä-toimintoa käyttämällä viimeistään klo 16.00 määräpäivänä, joka vuonna 2018 on perjantai 14.9. Lähetyksen jälkeen hakemusta ei voi enää muokata. Hakemuksen onnistuneesta vastaanottamisesta tulee vahvistus heti lähettämisen jälkeen.

Otamme käsittelyyn vain määräaikaan mennessä jätetyt hakemukset.

ARVIOINTI JA RAHOITUSPÄÄTÖKSET

Nesslingin Säätiö toimittaa hakemukset arvioitaviksi monitieteiselle asiantuntijalautakunnalle, jonka jäsenet edustavat Säätiössä painotettavia teemoja.

Rahoituspäätösten keskeisimmät kriteerit tutkimushankkeille:

  • Tulosten ratkaisuhakuisuus, yhteiskunnallinen relevanssi ja skaalautuvuus
  • Tutkimuksen, tutkijan ja tutkimusryhmän (jos hakija tekee tutkimusta ryhmän jäsenenä) tieteellinen taso
  • Tutkimuksen innovatiivisuus
  • Tutkijoiden/tutkimusryhmien/organisaatioiden välinen yhteistyö
  • Tutkimuksesta viestintä ja vuorovaikutus sidosryhmien (erityisesti tiedon hyödyntäjien) kanssa
  • Koulutusympäristö (jos apurahaa haetaan väitöskirjatyöhön)

Rahoituspäätösten keskeisimmät kriteerit muille kuin tutkimushankkeille:

  • Hankkeen ratkaisuhakuisuus, yhteiskunnallinen relevanssi ja skaalautuvuus
  • Hakijan (yksilö tai ryhmä) hankkeen toteuttamiseen liittyvä osaaminen ja toimintaympäristö
  • Hankkeen innovatiivisuus
  • Hankkeessa tehtävä yhteistyö ja vuorovaikutus hankkeelle keskeisten tahojen kanssa

Lue blogistamme, miten rahoitettavat hankkeet valitaan.

Säätiön hallitus päättää apurahojen jaosta asiantuntijalautakunnan esityksen pohjalta. Syksyn haun rahoituspäätöksistä tiedotetaan aina marraskuussa Nesslingin Säätiön verkkosivuilla, ja hakijat saavat päätöksen myös sähköpostitse. Vuonna 2018 päätökset ovat julkisia 20.11.

Säätiö ei anna hakemuspäätöksistä kirjallista palautetta, mutta perusteluja päätöksille voi tiedustella puhelimitse tutkimusjohtajalta ilmoitettuna ajankohtina marraskuun lopussa.