Myönsimme 2,7 miljoonaa euroa ympäristön hyväksi

Kirjoittanut: Nesslingin Säätiö | marraskuu 20, 2018 | Kategoriassa: Apurahat

Vuoden 2018 apurahat on nyt myönnetty. Pyysimme vuoden 2018 yleisessä apurahahaussa ratkaisuehdotuksia globaaleihin ympäristöä ja ihmiskuntaa haastaviin ilmiöihin. Saimme yhteensä 359 hakemusta. Myönsimme rahoitusta 48 hankkeelle yhteensä 2 648 471 euroa.

Katso kaikki rahoitetut hankkeet tästä.

Rahoitetuista hankkeista suurin osa oli uusia väitöskirja- tai post doc -hankkeita. Myönsimme apurahat koko hankkeen keston ajaksi ja väitöskirjahankkeisiin jopa neljäksi vuodeksi kerrallaan. Tutkijoiden uravaiheen pullonkaulana näemme nuorten, juuri väitelleiden tutkijoiden rahoitushaasteet ja sen vuoksi painotimme haussamme nuoria tohtoreita. Tutkimuksen lisäksi rahoittamme tutkitun ympäristötiedon viestintää ja jalkauttamista yhteiskuntaan.

Rahoitettaville hakemuksille on yhteistä se, että tutkija on osannut kuvata oman tutkimustyönsä osana ratkaisua. Ratkaisuhakuisuus ei välttämättä tarkoita tutkimuksesta suoraan saatavaa käytännön sovellusta vaan ratkaisuhakuisuutta löytyy myös perustutkimuksesta, jos uusi löytyvä tiedon palanen voi olla puuttuva linkki ongelman ja sen ratkaisujen ymmärtämisessä.

Syksyn 2018 haussa ilmastonmuutoksen hillintä oli teema, joka nousi selvästi esiin. Hakemuksissa oli niin teknisiä, luontopohjaisia kuin ihmisten käyttäytymisen muutoksiin liittyviä ratkaisuehdotuksia. Suurin osa haetuista, ja sitä myötä myös rahoitetuista, hankkeista käsittelee ympäristöhaasteita ja niiden ratkaisuja systeemisesti eli  monet näkökulmat huomioiden. Esimerkiksi ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden häviäminen, elinympäristöjen pilaantuminen ja vedenpuute ovat sidoksissa toisiinsa.

Halusimme rahoittaa myös vaihtoehtoisten organisoitumismallien tutkimusta, sillä kestävyysongelmien ratkaiseminen edellyttää nykyisten toimintamallien tutkimuksen lisäksi vaihtoehtoista ajattelua nykyisille organisoitumis- ja kasvumalleille.

Lue blogistamme, miten rahoitettavat hankkeet valitaan.

Apurahapäätöksistä voi tiedustella puhelimitse säätiön tutkimusjohtaja Minttu Jaakkolalta p. 040 169 6325 ainoastaan seuraavina aikoina:

Perjantaina 23.11. klo 13.00–15.00
Tiistaina  27.11. klo 14.00–16.00
Torstaina 29.11. klo 10.00–12.00

Muun muassa näitä hankkeita rahoitimme

Tutkittua tietoa ilmastonmuutoksesta nuorille

Tea Törmänen haluaa parantaa nuorten tietämystä ilmastonmuutoksesta. Törmäsen #Ilmastonmuutos ja energia – tiedettä diginatiiveille -hanke selventää etenkin energia- ja ruokakysymyksiä.

“Tahdon viestiä nuorille kielellä ja tavoilla, joita he ymmärtävät. Esimerkiksi videoiden katselu on todella suosittua, ja siksi hankkeessa on mukana tubettajia. Nuorille annetaan perustieto, jonka avulla he pystyvät toimimaan kansalaisina ja kuluttajina. Tarkoitus olisi myös auttaa nuoria ymmärtämään mittakaavan eroja: mihin asiaan voi vaikuttaa itse, missä asioissa taas tarvitaan poliittisia päätöksiä“, sanoo Törmänen, Helsingin yliopiston tohtorikoulutettava.

Törmänen näkee projektinsa erittäin ajankohtaisena, sillä ilmastonmuutokseen reagoiminen on hänen mukaansa ollut tuskastuttavan hidasta. Esimerkiksi viimeisin IPCC-raportti osoittaa, ettei toimia voida enää lykätä.

“On äärimmäisen tärkeää, että nuorille olisi saatavilla luotettavaa, tutkimukseen perustuvaa tietoa ilmastonmuutoksesta. Heitä ilmastonmuutos eniten koskettaa.”

 

Yritykset ekologisen kompensaation edelläkävijöinä

Tutkijatohtori Jenni Laininen tutkii ekologisen kompensaation mahdollisuuksia. Itä-Suomen yliopistossa työskentelevä Laininen paneutuu aiheeseen oikeustieteellisestä näkökulmasta.

“Paljon on puhetta siitä, miten yritysten haitallisia ympäristövaikutuksia voitaisiin kompensoida. Puhe liikkuu usein valtion ja keskitettyjen habitaattipankkien tasolla, vaikka todellisuudessa lainsäädäntömme on hyvin kaukana siitä, että ympäristöhaittoihin saataisiin pakotettua kompensaatiota. Siksi haluan tutkia yritysten välisiä luonnonsuojelu- ja kompensaatiosopimuksia”, Laininen sanoo.

Lainisen mukaan yritysten väliset sopimukset voivat auttaa hyvin akuutin ongelman ratkaisemisessa.

“Niiden avulla voidaan tehdä töitä maapallon lajiston monipuolisuuden turvaamiseksi. Lisäksi tarvitsemme luonnonsuojelualueita hiilinieluiksi.”

 

Ekoyhteisöt elämäntapoja muuttamassa

Tutkijatohtori Elif Öztekin tarkastelee ekoyhteisöjen roolia ihmisten elintapojen muovaajana. Öztekin on erityisen kiinnostunut ekoyhteisöissä tapahtuvista oppimisprosesseista. Hän haluaa selvittää, millaisia prosesseja elämäntapojen muuttamisen taustalla on.

“Joissakin yhteisöissä on jo kehitetty uusia tapoja siirtyä kohti erilaista elämää, ja haluan ymmärtää, miten nuo tavat syntyvät. Tietoisuus ympäristön heikosta tilasta kasvaa jatkuvasti, ja moni miettii, miten voisi muuttaa elämäntapojaan kestävämmäksi. Tutkimukseni on erittäin ajankohtainen ja tärkeä”, sanoo Öztekin, joka työskentelee Aalto-yliopiston Muotoilun laitoksella.

Öztekinin mukaan muutoksen tutkiminen on nouseva ilmiö muotoilun alalla.

“Monet tutkijat keskittyvät selvittämään prosesseja, jotka muuttavat kokonaisia järjestelmiä. Sosiaalinen näkökulma on nousemassa esiin muotoilun tutkimuksessa.”

Tutustu kaikkiin rahoittamiimme hankkeisiin tästä.

Tilaa uutiskirjeemme

Tilaamalla uutiskirjeemme pysyt ajantasalla ja saat uusimmat artikkelit suoraan sähköpostiisi.