Apurahan kriteerit

MIHIN APURAHAA VOI HAKEA?

Säätiön rahoituksella tuetaan ensisijaisesti ratkaisuhakuisia tutkimushankkeita, joiden tulokset vaikuttavat ympäristöhaasteiden ratkaisuihin ja sopeutumiseen skaalautuen. Tuemme myös tutkitun ympäristötiedon käyttöä yhteiskunnassa.

Planeettamme ympäristöhaasteet ovat monitieteisiä ilmiöitä, joten mitään tieteenaloja ei voi poissulkea ymmärryksen ja ratkaisujen etsinnästä. Pikemminkin kannustamme tutkijoita tieteen rajoja rikkoviin yhteistyömuotoihin.

Hankkeiden ei edellytetä liittyvän pelkästään Suomeen, koska ilmiöpohjainen lähestymistapa on usein lähtökohtaisesti globaalia. Tuettavien hankkeiden tulosten tulee kuitenkin olla sovellettavissa suomalaiseen yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja tukea Suomen ympäristötavoitteita.

Säätiö tukee erityisesti hankkeita, jotka edistävät eri tieteenalojen tai sektoreiden välistä yhteistyötä ja tiedon siirtymistä tiedon käyttäjille.

MITÄ TEEMOJA TUEMME VUODEN  2021 HAUSSA?

Nesslingin Säätiön tukema tutkimus ja muu toiminta on jaoteltu viiteen ympäristönsuojeluun liittyvään ilmiöön, joihin liittyviä ratkaisuja hakijoilta odotamme. Koska ilmiöt ovat toisiinsa sidoksissa, haettava hanke on parhaimmillaan systeeminen etsien ymmärrystä ja ratkaisuja useampiin luetelluista ilmiöistä.

  1. Ilmastonmuutos
  2. Luonnon monimuotoisuuden väheneminen
  3. Luonnonvarojen käytön kestävyys
  4. Vesiriskit
  5. Elinympäristön kemikalisoituminen ja pilaantuminen

KUKA VOI HAKEA JA MILLAISTA APURAHAA?

1. Myönnämme henkilökohtaista työskentelyapurahaa mahdollisine tutkimuskuluineen väitöskirja- ja post doc -hankkeisiin

  • Hakija on tutkimushankkeen tutkija, eli stipendiaatti itse.
  • Väitöskirjatyötä rahoitamme, jos hanke on vasta alkamassa tai alle puolessa välissä. Rahoitusta voi hakea enintään 4 vuodelle. 
  • Post doc -tutkijaa rahoitamme, jos hänen väitöksestään on kulunut enintään 5 vuotta (poislukien vanhempainvapaat, varusmies-/siviilipalvelus). Rahoitusta voi hakea enintään 2 vuodelle.
  • Työskentelyapurahaa voi käyttää myös muussa kuin suomalaisessa tutkimuslaitoksessa. Tutkijan liikkuvuus on Nesslingin Säätiössä etu.
  • Henkilökohtaisen apurahan osuus on vuoden 2021 haussa väitöskirjatutkijalle 28 000 euroa ja post doc -tutkijalle 32 000 euroa.
  • Henkilökohtaisen apurahaosuuden lisäksi myönnämme  tutkimuskuluosuuden.

2. Myönnämme hankeapurahaa konsortioille tieteellisen ympäristötiedon jalkauttamiseen ja käyttöön 

  • Hakijana voi toimia yksityishenkilö, yhteisö tai organisaatio.
  • Haemme yhteiskehittely- ja toimintahankkeita, joissa on mukana tutkijoita ja tiedon loppukäyttäjiä (esimerkiksi yritys tai kunta).
  • Rahoitusta voi hakea enintään vuoden ajalle.
  • Hankkeiden tavoitteena jo olemassa olevan tutkitun ympäristötiedon jalkauttaminen toiminnaksi.
  • Myönnämme hankkeille 50 000–100 000 euroa.

RAHOITUSPÄÄTÖSTEN KESKEISIMMÄT KRITEERIT

TUTKIMUSHANKKEET (väitöskirja- ja post doc -hankkeet):

  • Tulosten ratkaisuhakuisuus, yhteiskunnallinen relevanssi ja skaalautuvuus
  • Tutkimuksen, tutkijan ja tutkimusryhmän (jos hakija tekee tutkimusta ryhmän jäsenenä) tieteellinen taso
  • Tutkimuksen innovatiivisuus
  • Tutkijoiden/tutkimusryhmien/organisaatioiden välinen yhteistyö
  • Tutkimuksesta viestiminen ja vuorovaikutus sidosryhmien (erityisesti tiedon hyödyntäjien) kanssa
  • Koulutusympäristö (jos apurahaa haetaan väitöskirjatyöhön)

TIETEELLISEN YMPÄRISTÖTIEDON JALKAUTUSHANKKEET:

  • Hankkeen ratkaisuhakuisuus, yhteiskunnallinen relevanssi ja skaalautuvuus
  • Hakijan (yksilö tai ryhmä) hankkeen toteuttamiseen liittyvä osaaminen ja toimintaympäristö
  • Hankkeen innovatiivisuus
  • Hankkeessa tehtävä yhteistyö ja vuorovaikutus hankkeelle keskeisten tahojen kanssa
  • Hankkeessa edellytetään tiedon tuottajien ja käyttäjien yhteistyötä ja osallistavia toimintatapoja