Apurahan kriteerit

MIHIN APURAHAA VOI HAKEA?

Säätiön rahoituksella tuetaan ensisijaisesti ratkaisuhakuisia tutkimushankkeita, joiden tulokset vaikuttavat ympäristöhaasteiden ratkaisuihin ja sopeutumiseen skaalautuen. Tuemme myös tutkitun ympäristötiedon käyttöä yhteiskunnassa.

Planeettamme ympäristöhaasteet ovat monitieteisiä ilmiöitä, joten mitään tieteenaloja ei voi poissulkea ymmärryksen ja ratkaisujen etsinnästä. Pikemminkin kannustamme tutkijoita tieteen rajoja rikkoviin yhteistyömuotoihin.

Hankkeiden ei edellytetä liittyvän pelkästään Suomeen, koska ilmiöpohjainen lähestymistapa on usein lähtökohtaisesti globaalia. Tuettavien hankkeiden tulosten tulee kuitenkin olla sovellettavissa suomalaiseen yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja tukea Suomen ympäristötavoitteita.

Säätiö tukee erityisesti hankkeita, jotka edistävät eri tieteenalojen tai sektoreiden välistä yhteistyötä ja tiedon siirtymistä tiedon käyttäjille. Säätiö rahoittaa myös tieteenalojen rajapinnoilta tai välimaastosta löytyviä uudenlaisia, rahoitettavaksi sopivia tutkimus- ja yhteistyöavauksia. 

Vuonna 2020 painotamme tutkimusavauksia, joissa etsitään ymmärrystä ihmisen talouden ja terveyden sekä ympäristön rajapinnoille. 

MITÄ TEEMOJA TUEMME VUODEN  2020 HAUSSA?

Nesslingin Säätiön tukema tutkimus ja muu toiminta on jaoteltu viiteen ympäristönsuojeluun liittyvään ilmiöön, joihin liittyviä ratkaisuja hakijoilta odotamme. Koska ilmiöt ovat toisiinsa sidoksissa, haettava hanke voi olla myös systeeminen ja ratkaista useampia luetelluista ilmiöistä.

  1. Ilmastonmuutos
  2. Luonnon monimuotoisuuden väheneminen
  3. Luonnonvarojen käytön kestävyys
  4. Vesiriskit
  5. Elinympäristön kemikalisoituminen ja pilaantuminen

Vuoden 2020 apurahahaussa käynnissä on erikoishaku teemalla ”Ihmisen talous ja terveys planeetan ekologisessa kriisissä”.  Lue erikoishausta lisää tästä.

KUKA VOI HAKEA JA MILLAISTA APURAHAA?

1. Myönnämme henkilökohtaista työskentelyapurahaa mahdollisine tutkimuskuluineen väitöskirjahankkeisiin

  • Hakija on tutkimushankkeen tutkija, eli stipendiaatti itse.
  • Väitöskirjatyötä rahoitamme, jos hanke on vasta alkamassa tai alle puolessa välissä. Rahoitusta voi hakea enintään 4 vuodelle. 
  • Työskentelyapurahaa voi käyttää myös muussa kuin suomalaisessa tutkimuslaitoksessa. Tutkijan liikkuvuus on Nesslingin Säätiössä etu.
  • Henkilökohtaisen apurahan osuus on vuoden 2020 haussa väitöskirjatutkijalle 26 000 euroa.

2. Myönnämme hankeapurahaa hankkeille, joissa haetaan ymmärrystä ja uudenlaisia ratkaisuja ilmastonmuutoksen ja lajikadon luomille taloudellisille ja terveydellisille haasteille (lue hakukuulutus tästä)

  • Hakija on hankkeen vastuullinen johtaja, tohtorintutkinnon suorittanut alallaan meritoitunut tutkija, jonka väitöksestä on kulunut enintään 7 vuotta. 
  • Hankkeessa tulee olla vähintään kahta eri tieteenalaa edustavia tutkijoita.
  • Hankkeen vastuullinen johtaja ja muut tutkijat voivat hakea hankkeeseen henkilökohtaista apurahaa, jonka määrä on väitelleelle tutkijalle 32 000 euroa vuodessa ja väitöskirjatyöntekijälle 26 000 euroa vuodessa.
  • Apurahojen suuruus 100 000–300 000 euroa/hanke.
  • Rahoitusta voi hakea enintään 3 vuodelle.

3. Myönnämme hankeapurahaa konsortioille tieteellisen ympäristötiedon jalkauttamiseen ja käyttöön 

  • Hakijana voi toimia yksityishenkilö, yhteisö tai organisaatio.
  • Haemme yhteiskehittely- ja toimintahankkeita, joissa on mukana tutkijoita ja tiedon loppukäyttäjiä (esimerkiksi yritys tai kunta).
  • Rahoitusta voi hakea enintään vuoden pituisiin hankkeisiin.
  • Hankkeiden tavoitteena jo olemassa olevan tutkitun ympäristötiedon jalkauttaminen toiminnaksi.
  • Myönnämme hankkeille 50 000–100 000 euroa.

RAHOITUSPÄÄTÖSTEN KESKEISIMMÄT KRITEERIT

TUTKIMUSHANKKEET (väitöskirja- ja hankehaku):

  • Tulosten ratkaisuhakuisuus, yhteiskunnallinen relevanssi ja skaalautuvuus
  • Tutkimuksen, tutkijan ja tutkimusryhmän (jos hakija tekee tutkimusta ryhmän jäsenenä) tieteellinen taso
  • Tutkimuksen innovatiivisuus
  • Tutkijoiden/tutkimusryhmien/organisaatioiden välinen yhteistyö
  • Tutkimuksesta viestiminen ja vuorovaikutus sidosryhmien (erityisesti tiedon hyödyntäjien) kanssa
  • Koulutusympäristö (jos apurahaa haetaan väitöskirjatyöhön)

TIETEELLISEN YMPÄRISTÖTIEDON JALKAUTUSHANKKEET:

  • Hankkeen ratkaisuhakuisuus, yhteiskunnallinen relevanssi ja skaalautuvuus
  • Hakijan (yksilö tai ryhmä) hankkeen toteuttamiseen liittyvä osaaminen ja toimintaympäristö
  • Hankkeen innovatiivisuus
  • Hankkeessa tehtävä yhteistyö ja vuorovaikutus hankkeelle keskeisten tahojen kanssa