Mihin apurahaa voi hakea?
Säätiön rahoituksella tuetaan ensisijaisesti ratkaisuhakuisia tutkimushankkeita, joiden tulokset vaikuttavat ympäristöhaasteiden ratkaisuihin ja sopeutumiseen skaalautuen. Tuemme myös tutkitun ympäristötiedon käyttöä yhteiskunnassa.
Planeettamme ympäristöhaasteet ovat monitieteisiä ilmiöitä, joten mitään tieteenaloja ei voi poissulkea ymmärryksen ja ratkaisujen etsinnästä. Pikemminkin kannustamme tutkijoita tieteen rajoja rikkoviin yhteistyömuotoihin.
Hankkeiden ei edellytetä liittyvän pelkästään Suomeen, koska ilmiöpohjainen lähestymistapa on usein lähtökohtaisesti globaalia. Tuettavien hankkeiden tulosten tulee kuitenkin olla sovellettavissa suomalaiseen yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja tukea Suomen ympäristötavoitteita.
Säätiö tukee erityisesti hankkeita, jotka edistävät eri tieteenalojen tai sektoreiden välistä yhteistyötä ja tiedon siirtymistä tiedon käyttäjille.
Mitä teemoja tuemme vuoden 2022 haussa?
Säätiö rakentaa ekologisesti kestävää tulevaisuutta, joka edellyttää luonnon järjestelmät turvaavaa kestävyysmurrosta. Hakija valitsee ympäristöongelman tai -ongelmat, joihin hanke liittyy (voi valita useita):
- Ilmastonmuutos
- Luonnon monimuotoisuuden väheneminen
- Luonnonvarojen käytön kestävyys
- Vesiriskit
- Elinympäristön kemikalisoituminen ja pilaantuminen
Kuka voi hakea ja millaista apurahaa?
1. Myönnämme henkilökohtaista työskentelyapurahaa mahdollisine tutkimuskuluineen väitöskirja- ja postdoc-hankkeisiin
- Hakija on tutkimushankkeen tutkija, eli stipendiaatti itse.
- Väitöskirjatyötä rahoitamme, jos hanke on vasta alkamassa tai alle puolessa välissä. Rahoitusta voi hakea enintään 4 vuodelle. Emme rahoita väitöskirjahankkeiden viimeistelyjä.
- Postdoc-tutkijaa rahoitamme, jos hänen väitöksestään on kulunut enintään 5 vuotta (poislukien vanhempainvapaat, varusmies-/siviilipalvelus). Rahoitusta voi hakea enintään 2 vuodelle.
- Työskentelyapurahaa voi käyttää myös muussa kuin suomalaisessa tutkimuslaitoksessa. Tutkijan liikkuvuus on Nesslingin säätiössä etu.
- Henkilökohtaisen apurahan osuus on vuoden 2022 haussa väitöskirjatutkijalle 28 000 euroa ja postdoc-tutkijalle 32 000 euroa.
- Henkilökohtaisen apurahaosuuden lisäksi myönnämme tutkimuskuluosuuden.
2. Myönnämme hankeapurahaa konsortioille tieteellisen ympäristötiedon jalkauttamiseen ja käyttöön
- Hakijana voi toimia yksityishenkilö, yhteisö tai organisaatio.
- Haemme yhteiskehittely- ja toimintahankkeita, joissa on mukana tutkijoita ja tiedon loppukäyttäjiä (esimerkiksi yritys tai kunta).
- Rahoitusta voi hakea enintään vuoden ajalle.
- Hankkeiden tavoitteena jo olemassa olevan tutkitun ympäristötiedon jalkauttaminen toiminnaksi.
- Myönnämme hankkeille 50 000–100 000 euroa.
Rahoituspäätösten keskeisimmät kriteerit
Tutkimushankkeet (väitöskirja- ja postdoc-hankkeet):
- Tutkimuksen osallisuus kestävyysmurroksen edistämiseen ja luonnon järjestelmien turvaamiseen
- Tulosten ratkaisuhakuisuus, yhteiskunnallinen relevanssi ja skaalautuvuus
- Tutkimuksen, tutkijan ja tutkimusryhmän (jos hakija tekee tutkimusta ryhmän jäsenenä) tieteellinen taso
- Tutkimuksen omaperäisyys ja uutuusarvo
- Tutkijoiden/tutkimusryhmien/organisaatioiden välinen yhteistyö
- Tutkimuksesta viestiminen ja vuorovaikutus sidosryhmien (erityisesti tiedon hyödyntäjien) kanssa
- Koulutusympäristö (jos apurahaa haetaan väitöskirjatyöhön)
Tieteellisen ympäristötiedon jalkautushankkeet:
- Hankkeen osallisuus kestävyysmurroksen edistämiseen
- Hankkeen ratkaisuhakuisuus, yhteiskunnallinen relevanssi ja skaalautuvuus
- Hakijan (yksilö tai ryhmä) hankkeen toteuttamiseen liittyvä osaaminen ja toimintaympäristö
- Hankkeen omaperäisyys ja uutuusarvo
- Hankkeessa tehtävä yhteistyö ja vuorovaikutus hankkeelle keskeisten tahojen kanssa
- Hankkeessa edellytetään tiedon tuottajien ja käyttäjien yhteistyötä ja osallistavia toimintatapoja
