Tähänastisen toimintansa aikana Maj ja Tor Nesslingin Säätiö on myöntänyt apurahoina noin 80 miljoonaa euroa ympäristönsuojelua edistävään tutkimukseen ja muuhun toimintaan. Vuosittain säätiön tarkoituksen toteuttamiseen käytettävä summa on n. 2,5-3 miljoonaa euroa, josta yleisessä apurahahaussa jaetaan vuosittain reilu 2 miljoonaa euroa. Useimmat yleisessä apurahahaussa rahoitetuista hankkeista ovat monivuotisia.
Tältä sivulta löydät yleisessä apurahahaussa rahoitetut hankkeet.
Voit tarkastella rahoittamiamme hankkeita hakukoneen avulla esimerkiksi teemoittain. Kone etsii sanat kirjoitettavassa muodossa, joten kannattaa kirjoittaa hakusanan alku, jotta sanan eri muodot löytyvät. Jos esimerkiksi haluat katsoa millaista tutkimusta rahoitettiin vuonna 2013 Itämereen liittyen, täppää vuosi 2013 ja kirjoita hakusanaksi itämer. Voit myös laittaa useamman hakusanan.
| Saaja | Organisaatio | Kohde | Summa |
|---|---|---|---|
| Ding Jing | Tampereen yliopisto | Väitöskirjatyö | 98 500 € |
Hanke: Työmarkkinapolitiikka oikeudenmukaisen siirtymän tukena Tutkimushanke selvittää kestävyysmurroksen yhteyttä työllisyyteen ja työvoimapolitiikkaan. Sen tavoitteena on kehittää uusi ”vihreän työvoimapolitiikan” käsite vaihtoehtona perinteiselle produktivistiselle työvoimapolitiikalle. Tarkoituksena on löytää ”ympäristö vrs. työpaikat” -dilemman selättäviä politiikkaratkaisuja, jotta vältetään tilanteet, joissa uusia työpaikkoja luodaan ympäristöseurauksista välittämättä ja tilanteet, joissa ajetaan alas hiili-intensiivistä työtä ilman, että uudistetaan sosiaaliturvaa. Tutkimuksen tulokset auttavat kehittämään universaaleja, kestävyyttä painottavia työvoimapoliittisia työkaluja sekä inklusiivisempaa, ilmaston huomioivaa sosiaaliturvaa, jonka avulla voi työllistyä nykyistä kestävämmällä tavalla. Organisaatio Kohde | |||
| El Dairi Rami | Suomen ympäristökeskus | Postdoc-tutkimus | 53 175 € |
Hanke: Autonrengaskumista liukenevien kemikaalien tunnistaminen Helsingin vesistöissä ja niiden aiheuttamat biologiset vaikutukset vesiselkärangattomiin Projektin päätavoite on havainnoida autonrenkaista peräisin olevien kemikaalien esiintymistä ja pitoisuutta Helsingin vesistöissä, sekä makeassa vedessä (Vantaanjoki) että merivedessä. Projektissa karakterisoidaan havaittujen kemikaalien vaikutusta Suomen vesistöjen selkärangattomien fysiologiaan ja käyttäytymiseen. Organisaatio Kohde | |||
| Haaslahti Ellen | Yhdistys | Tutkimustiedon jalkauttaminen | 84 108 € |
Hanke: Operaatio Arktis Operaatio Arktiksen tavoite on levittää sekä yleistajuistaa tutkimustietoa ilmastonkorjauksesta ja ilmastojärjestelmien keikahduspisteistä. Hankkeessa tehdään kokonaisvaltaista riskianalyysia ilmaston kuumentamiseen ja luonnonjärjestelmien tilanteeseen liittyen nuoren sukupolven kannalta relevanteista lähtökohdista. Hanke tuo yhteen tutkijoita, nuoria, päättäjiä, yrityksiä, ympäristötoimijoita ja muita organisaatioita verkostoinnin, tiedeviestinnän sekä yhteisten tapahtumien kautta. Operaatio Arktis avaa välttämättömän keskustelun arktisten ilmastojärjestelmien korjaamisesta osana ilmastonmuutoksen kokonaisvaltaista ratkaisua. Vuonna 2023 Operaatio Arktis julkaisee kirjallisen esityksen ilmastonkorjauksen tarpeesta sekä järjestää kansainvälisen ilmastonkorjauskonferenssin Helsingissä. Organisaatio Kohde | |||
| Hamberg Leena | Luonnovarakeskus | Tutkimustiedon jalkauttaminen | 82 460 € |
Hanke: Männyllä, kuusella, haavalla ja raidalla esiintyvien uhanalaisten kääpien siirtoistutus luontoon Kehitämme kustannustehokkaita ja käytäntöön sovellettavissa olevia menetelmiä uhanalaisten, lahopuulla elävien kääpien palauttamiseksi sopiville kasvupaikoille. Ensisijainen tavoitteemme on edesauttaa seitsemän uhanalaisen käävän suojelua siirtoistuttamalla kääpiä sopiviin metsäkohteisiin niiden aiemmilla esiintymisalueilla. Hanke toteutetaan yhdessä metsäyhtiöiden ja luonnonsuojelusta vastuussa olevien tahojen kanssa. Organisaatio Kohde | |||
| Haukkala Teresa | Tampereen yliopisto | Postdoc-tutkimus | 67 000 € |
Hanke: Viheliäiset ongelmat, ulkoiset sokit ja kestävyysmurrokset: Miten sokit vaikuttavat murroksiin ja kuinka systeemistä muutosta voidaan analysoida? Hankkeen tavoitteena on ensinnäkin ymmärtää, kuinka viheliäitä ongelmia ja systeemisiä muutoksia voidaan analysoida ja toiseksi, millä tavoin kriisit ja ulkoiset sokit vaikuttavat kestävyysmurroksiin. Tutkimus tuottaa teoreettisen kontribuution ja tutkii empiirisesti energiasektoria. Projektiin kuuluu kolme vertaisarvioitua kansainvälistä artikkelia ja muita tutkimuspapereita sekä politiikkasuosituksia, jotka tähtäävät korkeaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Organisaatio Kohde | |||
| Hyrkäs Johanna | Aalto-yliopisto | Väitöskirjatyö | 107 115 € |
Hanke: Kevytsavi 1.1 – Vähähiilinen, kiertotalouspohjainen, teolliseen tuotantoon optimoitu talonrakennusmateriaali Tutkimuksen tavoite on kehittää teollisesti valmistettava, teknisesti toimiva, terveellinen, 100% uudelleenkäytettävä, kiertotalousvirtoja hyödyntävä ja erittäin matalahiilinen suomalaisesta polttamattomasta savesta ja kuituaineesta koostuva rakennusmateriaali. Materiaalia voidaan kutsua kevytsavikomposiitiksi. Kevytsavea on hyödynnetty pienimittakaavaisessa rakentamisessa jo lähes sadan vuoden ajan. Työssä keskitytään muun muassa kehittämään eri tarkoituksiin soveltuvien massojen koostumusta, käsiteltävyyttä, kuivumisominaisuuksia ja eristävyyttä. Näkökulma on systeeminen: tutkimus huomioi koko raaka-aineiden alkuperästä ja saatavuudesta tuotteen potentiaaliseen loppukäyttäjään ulottuvan ketjun. Organisaatio Kohde | |||
| Jalotus ry | Yhdistys | Tutkimustiedon jalkauttaminen | 93 310 € |
Hanke: Aktiivinen ruokakansalaisuus & urbaani yhteisömaatalous Aktiivisen ruokakansalaisuuden mahdollistaminen kaupunkilaisille eri sektoreiden yhteistyönä. Kaupunkiympäristön hyödyntäminen ruuantuotannossa luonnonjärjestelmien ehdoilla ja maaperää hoitaen. Urbaanin yhteisömaatilan toimintaympäristön kehittäminen aktiivista ruokakansalaisuutta tukevaksi ja mahdollistavaksi keskukseksi. Organisaatio Kohde | |||
| Julkunen Ville | Jyväskylän yliopisto | Väitöskirjatyö | 90 146 € |
Hanke: Järvisimpukoiden (Anodonta) keinokasvatus vesiviljelyn biosuodattajiksi Projektini tavoite on kehittää keinokasvatusmenetelmä Suomessa esiintyville iso- ja pikkujärvisimpukoille. Testaan lisäksi simpukoille luontaisen jatkuvan vedensuodatuksen hyödyntämistä vesiviljelyn tehostamiseksi patogeenisuodatuskokeilla. Hanke vastaa globaaliin tarpeeseen lisätä ympäristön kannalta kestävää ruoantuotantoa ja sen tuloksena saadaan kalanviljelylaitoksille vähäkustannuksinen ja helppohoitoinen sivuvirtatuote, joka käyttää ravinnokseen vedessä olevaa kiintoainetta ja puhdistaa vettä samalla jatkuvatoimisesti ravinteista ja infektioita aiheuttavista patogeeneista. Organisaatio Kohde | |||
| Kaikkonen Laura | Ulkomainen tutkimuslaitos | Postdoc-tutkimus | 70 530 € |
Hanke: Elpyvät syvyydet: Merenpohjan ekosysteemien palautumisen ennustaminen todennäköisyyslaskentatyökaluilla Tässä hankkeessa tarkastelen sitä, miten elämä merenpohjalla palautuu häiriöiden, esimerkiksi pohjatroolauksen jälkeen, ja mitkä tekijät vaikuttavat eliöyhteisöjen palautumispotentiaaliin. Hankkeessa tuotetaan mallinnustyökalu, jota voidaan käyttää ympäristövaikutusten arviointiin merellä ennustamalla merenpohjan eliöyhteisön palautumisen todennäköisyys tietyllä alueella. Todennäköisyyslaskentaa ja koneoppimismenetelmiä hyödyntävä mallinnustyö tuottaa uutta tietoa meriekosysteemien palautumiskyvystä yhdistämällä historiallisia aineistoja ja vedenalaiskameralla tehtyjä kenttähavaintoja. Organisaatio Kohde | |||
| Kangasoja Jonna | Yritys | Tutkimustiedon jalkauttaminen | 82 800 € |
Hanke: Sodankylän kaivostoiminnan vesistövaikutusten yhteisseuranta Hankkeessa rakennetaan Sodankylän alueelle paikalliseen toimijoiden väliseen yhteistyöhön perustuva kaivostoiminnan vesistövaikutusten yhteisseurannan malli, jossa kaivosyhtiöt ja niiden sidosryhmät työskentelevät yhdessä seurantaprosessin eri vaiheissa ulkopuolisen fasilitaattorin avustamana. Hankkeessa jalkautetaan näin Sodankylässä tehtyyn monivuotiseen toimintatutkimukseen pohjautuvia tutkimustuloksia siitä, miten paikallisen kaivostoiminnan hyötyjä voitaisiin kasvattaa ja siitä aiheutuvia haittoja minimoida. Hankkeessa prosessin ja työskentelyn suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa neutraalina osapuolena toimiva Akordi, joka tarjoaa paikallisten toimijoiden käyttöön välineitä ja osaamista erilaisten näkemysten yhteensovittamiseksi ja jaetun tietopohjan muodostamiseksi. Organisaatio Kohde | |||
| Kujala Inga | Itä-Suomen yliopisto | Väitöskirjatyö | 70 000 € |
Hanke: Muuttuvan elinympäristön ja ilmastomuutoksen vaikutukset populaatiodynamiikkaan ja demografiaan: mallilajina tuulihaukka Hankkeen tavoitteena on tutkia suurimpien luontokadon aiheuttajien (elinympäristöjen ja ilmaston muutoksen) yhteis- tai yhdysvaikutuksia tuulihaukan lisääntymiskäyttäytymisessä ja -menestyksessä sekä populaatiodynamiikassa. Organisaatio Kohde | |||
| Laine Lauri | Aalto-yliopisto | Postdoc-tutkimus | 64 000 € |
Hanke: Uudet organisaatiot kuudennen joukkosukupuuton aikakaudella Hankkeen tavoite on luoda teoreettisia edellytyksiä uusille organisaatioille kuudennesta joukkosukupuutosta johtuvien radikaalien ekologisten muutoksien aikakaudella ja niiden jälkeen. Peruskysymykset ovat: minkälaisia organisaatioita tarvitaan joukkosukupuutosta selviytymiseen? Minkälaisia organisaatioita ilmaantuu ihmisen aiheuttaman ekologisen katastrofin jälkeen? Käsittelen ja analysoin kysymystä käsitteellisen tutkimuksen ja kahden tapaustutkimuksen keinoin. Painopiste on elämää tukevien järjestelmien tuhoutumisen konkreettisissa seurauksissa yrittämiselle. Hanke ennakoi ja sanallistaa yhteiskunnallisen painopisteen muutosta kasvuyrityksistä elämän suojelun ja selviytymisen organisointiin. Organisaatio Kohde | |||
| Lakkala Keijo | Lapin yliopisto | Postdoc-tutkimus | 64 000 € |
Hanke: Ekokriisin utooppiset vastakuvat Tutkimushankkeeni tarkoitus on tutkia utopioita, joita käynnissä oleva ilmastonmuutos sekä ekologinen kriisi laajemmin tuottavat. Hanke lähestyy globaalisti ilmeneviä ympäristökriisejä sekä niiden yhteiskunnallisia juurisyitä monitieteisen utopiatutkimuksen sekä erityisesti utooppisen yhteiskuntateorian käsitteistöllä. Luonteeltaan tutkimukseni edustaa filosofis-käsitteellistä analyysia erilaisista ympäristökriisin ratkaisuiksi tarkoitetuista ekologisista utopioista. Hanke tutkii ennen muuta niitä luontoa ja yhteiskuntaa koskevia käsitteellisiä oletuksia, joiden varaan ekologiseen kriisiin vastaamaan pyrkivät utopiat rakentuvat. Hanke pyrkii myös tutkimaan tapoja, joilla erilaiset ekologiset utopiat joko edistävät tai jarruttavat kestävyysmurroksen läpiviemistä. Organisaatio Kohde | |||
| Legaki Nikoletta Zampeta | Tampereen yliopisto | Postdoc-tutkimus | 78 950 € |
Hanke: Toiminnan kannustaminen leikillisellä visuaalisella analytiikalla (PLANET) PLANET-projekti kehittää leikillistä interaktiivista visuaalista analytiikkaa (IVA), jolla tähdätään ilmastonmuutokseen ja biodiversiteetin suojeluun liittyvän tietolukutaidon opettamiseen. PLANET tuottaa dataan perustuvan mallin, jolla voidaan kehittää toimintaa ja päätöksentekoa. Projektin tavoitteita ovat: Organisaatio Kohde | |||
| Lehtinen Johanna | Helsingin yliopisto | Väitöskirjatyö | 137 600 € |
Hanke: Kylmät mikroilmastot – tulevaisuuden biodiversiteetin turva Viileän mikroilmaston luonnehtimat elinympäristöt ovat tärkeässä roolissa luonnon monimuotoisuuden suojelussa ilmaston lämmetessä, koska ne tukevat kylmiin olosuhteisiin sopeutuneiden lajien selviytymistä nykyisillä elinalueillaan ja niiden leviämistä uusille suotuisille alueille. Tutkimuksessa kartoitetaan näiden elinympäristöjen esiintymistä Suomessa sekä sitä, kuinka maankäytön muutokset vaikuttavat viileiden mikroilmastojen olosuhteisiin ja alueelliseen esiintymiseen. Keskeisenä tavoitteena on tuottaa arvokasta tietoa ja uusia alueellisia aineistoja mikroilmaston vaihtelusta, joka auttaa ympäristöalan toimijoita kehittämään tehokkaampia suojelu-, hoito- ja maankäyttösuunnitelmia sekä ekologisesti kestävämpiä tapoja käyttää luonnonvaroja ja vähentämään ilmastonmuutoksen haitallisia vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen. Organisaatio Kohde | |||
| Lehtisalo Minna | Helsingin yliopisto | Tutkimustiedon jalkauttaminen | 12 000 € |
Hanke: Lääkkeiden ympäristövaikutukset -oppikirja Ihmiskunta on riippuvainen tehokkaista lääkkeistä, mutta niiden käyttö aiheuttaa kasvavan haasteen ympäristölle. Ongelmaan voidaan vaikuttaa lääkehuollon jokaisessa vaiheessa, mukaan lukien tarkoituksenmukaiseen lääkkeiden käyttöön ohjaavat yhteiskunnalliset rakenteet. Tätä varten tarvitaan runsaasti perustietoa alalle koulutettaville, ammatissa jo toimiville ja alan päätöksentekijöille. Lääkkeiden ympäristövaikutukset -oppikirjahanke tähtää tämän tiedon tuottamiseen sopivassa muodossa. Oppikirjahankkeen tavoitteena on vaikuttaa tulevien ja nykyisten ammattilaisten ymmärrykseen ja asenteisiin lääkkeiden ympäristövaikutuksiin liittyen ja luoda sitä kautta pohja kestävämpien lääkehoitokäytäntöjen kehittämiseen. Organisaatio Kohde | |||
| Lukasik Karolina | Helsingin yliopisto | Postdoc-tutkimus | 82 400 € |
Hanke: Kuinka elää toisten lajien kanssa: Ihmisten ja muiden eläinten konfliketja kaupungin viljelyspalstoilla Hankkeen tavoitteena on tutkia konflikteja, joita syntyy kaupungin viljelypalstojen puutarhurien välillä koskien palstojen ei-ihmislajisia eläimiä (jyrsijöitä, lintuja, hyönteisiä, kulkueläimiä). Tavoitteenani on myös ymmärtää, miten eri osapuolet ratkaisevat tällaisia konflikteja. Hanke tarkastelee Suomessa ja Puolassa sijaitsevia kaupungin viljelyspalstoja, eli sen kautta saadaan vertailukelpoista aineistoa kahdesta erilaisesta paikka- ja kulttuurikontekstista. Kerätty aineisto muodostuu puutarhurien haastatteluista sekä palstojen eläinlajien havainnoinnista videokameran avulla. Aineisto tarjoaa avaimia kaupunkiluonnon monimuotoisuuteen ja sen säilyttämiseen, eli hankkeen tulokset voivat tuoda uutta tietoa nykyisen luontokadon hidastamiseksi. Organisaatio Kohde | |||
| Mattila Harri | HAMK | Tutkimustiedon jalkauttaminen | 96 800 € |
Hanke: Simulaatiomallinnuksen avulla hevosalan ympäristövaikutukset hallintaan Hankkeen tavoitteena on ehkäistä hevostilojen valumavesien sisältämien ravinteiden ja haitallisten mikrobien päätymistä vesistöihin. Tutkimustieto halutaan jalkauttaa käytännön toimenpiteiksi hevostiloilla niiden vesistökuormituksen pienentämiseksi. Apuna tutkimustiedon konkretisoimiseksi käytetään virtuaalisia simulaatiomalleja. Mallit ottavat huomioon ympäristövaikutusten lisäksi myös taloudelliset ja sosiaaliset tekijät. Tavoitteeseen päästään täsmäneuvonnan sekä seminaarien ja työpajojen avulla. Tallien, viranomaisten ja neuvonnan välinen yhteistyö lisääntyy hevosalan ympäristötoimenpiteitä suunniteltaessa ja niistä päätettäessä. Sekä aiempien että hankkeessa syntyvien toimintamallien ja hyvien käytäntöjen leviämistä koko maahan halutaan edistää aktiivisella vuorovaikutuksella hevostalouden ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Organisaatio Kohde | |||
| Pietilä Kaisa | Suomen ympäristökeskus | Väitöskirjatyö | 82 400 € |
Hanke: Luonto neuvottelupöydällä: asiantuntijat ja virkahenkilöt politiikan tekijöinä Tämä hanke tutkii teknisyyden vaikutusta politiikan tekemiseen ja demokraattiseen päätöksentekoon. Yhdistyneiden kansakuntien biodiversiteettisopimus on maailman johtava biodiversiteettipolitiikkaa edistävä sopimus. Valtiot ovat viiden vuoden ajan neuvotelleet uusista tavoitteista luontokadon pysäyttämiseksi. Näiden tavoitteiden on tarkoitus ohjata valtioiden kansallisia toimia vuoteen 2030 asti. Kuitenkaan aiemmat kansainväliset luontotavoitteet eivät ole onnistuneet ohjastamaan valtioita kestävyysmurroksen polulle. Kansainvälisiä neuvotteluita käydään erittäin teknisin termein, joita asiantuntijoidenkin on toisinaan vaikea seurata. Neuvotteluita tutkimalla on mahdollista löytää tapoja kohti reilumpaa ja avoimempaa kestävyysmurrosta. Organisaatio Kohde | |||
| Saraste Frans | Aalto-yliopisto | Väitöskirjatyö | 87 000 € |
Hanke: Huoneenlämmön historia Väitöstutkimukseni tavoite on tutkia suomalaisen kodin lämpöviihtyvyyden historiaa viimeisen kahden sadan vuoden ajalta, laajentaen ymmärrystämme siitä, miten odotuksemme rakennuksen roolista lämpöviihtyvyyden ylläpitäjänä on muuttunut. Työ tuo esiin erilaisia historiassa esiintyviä strategioita lämpöviihtyvyyden lisäämiseen sekä havainnollistaa, miten sisälämpötilasuositukset ovat viime vuosisatoina kehittyneet. Tutkimus sisältää tapaustutkimuksia eri aikojen kodeista. Organisaatio Kohde | |||
| Sarekoski Anniina | Terveyden ja hyvinvoinnin laitos | Väitöskirjatyö | 38 000 € |
Hanke: Merkittävimpien elintarvike- ja vesivälitteisten taudinaiheuttajien ja mikrobilääkeresistenssin seuranta Suomessa jätevesipohjaisen epidemiologian avulla Varhaisvaroitusjärjestelmällä voitaisiin vähentää ihmisten ja eläinten sairastuvuutta ja kuolleisuutta, joita tartuntatautiepidemiat ja antibioottiresistenssi (ABR) aiheuttavat valtavissa mittakaavoissa. COVID-19-pandemian vaikutuksesta jätevesipohjainen epidemiologia on kehittynyt nopeasti lupaavaksi tieteenalaksi ja kustannustehokkaaksi väestötason työkaluksi tartuntatautien ja ABR:n seurantaan. Tämä tutkimus tarjoaa maapallon elämää ja resursseja suojelevan lähestymistavan zoonoosien ja ABR-geenien havaitsemiseen, kvantifiointiin ja karakterisointiin jätevesistä Suomessa. Tutkimuksessa hyödynnetään uusia lähestymistapoja ajallisten ja paikallisten trendien analysoinnissa ja rakennetaan helppokäyttöinen jätevesikeskeinen seuranta-alusta useille kliinisesti merkittäville zoonooseille ja ABR-geeneille. Organisaatio Kohde | |||
| Snellman Otto | Helsingin yliopisto | Väitöskirjatyö | 116 510 € |
Hanke: Tekopyhyys kestävyysmurroksen etiikassa ja politiikassa Tiedon, arvojen ja tekojen ristiriidat sekä tekopyhyyssyytökset kukoistavat kestävyysmurroksen kynnyksellä. Väitöstutkimuksessa kehitetään filosofista teoriaa, joka auttaa ymmärtämään tekopyhyyttä ja ristiriitoja ympäristökriisien aikakaudella. Hanke yhdistelee etiikan ja politiikan filosofian tutkimusta yhteiskuntatieteiden ja psykologian tuloksiin. Kehitetty teoria linkittää tekopyhyyden yhteiskunnallisten rakenteiden aiheuttamiin ristiriitoihin ja psykologisiin selviytymiskeinoihin, jotka tekevät ristiriidoista siedettäviä päivittäisessä elämässä. Teorian tarkoituksena on auttaa kestävyysmurrosta ajavia yhteiskunnallisia liikkeitä suhtautumaan tekopyhyyteen, psykologisiin taipumuksiin ja rakenteellisiin ristiriitoihin tavoilla, jotka vahvistavat liikkeitä. Organisaatio Kohde | |||
| Suonpää Visa | Työryhmä | Tutkimustiedon jalkauttaminen | 87 830 € |
Hanke: Erillään katoamme Taidelähtöisen, monialaisen Erillään katoamme -hankkeen tavoitteena on tuoda esiin maaperämikrobien moninaisuutta ja havainnollistaa niiden mahdollisuuksia maaperän ennallistamisessa. Tavoitteena on jalkauttaa maaperään liittyvää monitieteistä tutkimusta yhteisöllisen, osallistavan toiminnan keinoin sekä luoda hetkiä ja paikkoja eri toimijoiden kohtaamiselle. Ilmastonmuutoksen tuoma kuivuus ja kuumuus sekä maaperän pilaantuminen ja mikrobiköyhyys kysyy keinoja mm. kaupunkimetsien tai saastuneiden maa-alueiden elvyttämiseen. Hanke käsittelee mikrobiyhteisöjen siirtoa ja sen mahdollisuuksia tukea puiden istutusta. Metsä astiassa, yhteisöllisessä rituaalissa, hanke kantaa ympäristön monimuotoisuuden arvoa. Organisaatio Kohde | |||
| Suutari Virpi | Yritys | Tutkimustiedon jalkauttaminen | 100 000 € |
Hanke: Luonnonsuojelijat – suomalaisen luonnonsuojeluliikkeen kertomus (työnimi). Dokumentaarinen elokuva. Luonnonsuojelijat (työnimi, 90 min) on dokumentaarinen elokuva uuteen metsäliikkeeseen ”Metsäkapinaan” osallistuvista nuorista. Se on moraliteetti, nuoren sukupolven rakkauselokuva, jonka päätapahtumapaikka ja rakkauden kohde on suomalainen metsä. Elokuva seuraa puolentoista vuoden ajan nuoria luonnonsuojelijoita, Idaa, Minkaa, Otsoa ja Villeä, ja rinnastaa heidän toimintansa menneiden vuosikymmenten suojelutaisteluihin. Elokuva on tieteelliseen tietoon pohjautuva, sivistävä ja myös kriittinen teos henkilökohtaisista luontoheräämisistä ja niiden synnyttämästä toiminnasta. Se on yhtä aikaa yhteiskunnallinen ja intiimi. Elokuva nostaa esiin monimutkaisia ympäristötunteita ja kohtaamisia eritavoin ajattelevien kanssa. Organisaatio Kohde | |||
| Sädeharju Soja | Itä-Suomen yliopisto | Väitöskirjatyö | 116 400 € |
Hanke: Edelläkävijäviljelijöiden siirtymä uudistaviin viljelykäytäntöihin – intuitio tilannetajuisen päätöksenteon osatekijänä Tässä tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisten edelläkävijäviljelijöiden siirtymää uudistaviin viljelykäytäntöihin ja tuodaan näkyväksi tilannetajuisten viljelypäätösten taustalla olevia päätöksenteon elementtejä, erityisesti hiljaisen tiedon muotoja. Tässä tutkimuksessa tuotetaan yhteiskunnallisesti merkittävää tietoa, jonka avulla pystytään tukemaan viljelijöitä kokonaisvaltaisesti siirtymässä uudistaviin viljelykäytäntöihin, niin henkilökohtaisella kuin kollektiivisellakin tasolla. Organisaatio Kohde | |||
| Troitsky Tanya | Helsingin yliopisto | Väitöskirjatyö | 137 416 € |
Hanke: Luonnon monimuotoisuus mikrotasolla – miten ihon mikrobiomi suojaa lepakoita taudeilta horroksen aikana? Lepakot ovat lajirikas luonnon monimuotoisuutta ylläpitävä ryhmä, jota uhkaa ilmastonmuutoksen ohella horroksen aikana ihoa infektoiva white-nose syndrome -sienitauti. Tauti aiheuttaa korkeaa kuolleisuutta Pohjois-Amerikassa, mutta eurooppalaiset lepakot selviävät altistuksesta lähes poikkeuksetta. Hankkeen tavoitteena on selvittää suojaako ihon mikrobiomi eurooppalaisia lepakoita sairastumiselta horroksen aikana ja millä geeneillä on isäntää suojaava vaikutus. Ilmastonmuutos mahdollistaa taudin leviämisen laajemmille alueille, jonka takia edellä mainittua tietoa tarvitaan sienitaudin hoidon kehittämiseen sekä vaarantuneiden lepakkolajien suojeluun. Organisaatio Kohde | |||
| Weber Lilith Marie | Helsingin yliopisto | Väitöskirjatyö | 56 000 € |
Hanke: Tuntematon monimuotoisuus lumen alla: ilmastonmuutoksen vaikutukset subarktisiin jäkäläihin Pohjois-Suomen jäkälärikkaat tunturit ja metsät ovat laajasti arvostettuja. Siitä huolimatta jäkälät ovat yksi Suomen uhanalaisimpia ja puutteellisesti tunnetuimpia eliöryhmiä, joiden tilanne näyttää heikkenevän. Lajimäärästä tiedetään yllättävän vähän ankarissa elinympäristöissä, kuten Suomen subarktisella. Ilmastonmuutoksen vaikutuksia lajeihin ei tunneta juurikaan. Tämän projektin päämäärä on kiinnittää huomiota vähän tutkittuihin rupijäkäliin ja mahdollistaa luotettavammat uhanalaisuusarvioinnit ja suojelutoimet. Uuden lajitiedon lisäksi selvitän, mitkä tekijät vaikuttavat yhteisöihin. Mitkä ekologiset tekijät ovat keskeisimpiä ja mikä on lumipeitteen merkitys? Hyödyntämällä tarkkaa ekologista mittausdataa mallinnan lajien levinneisyyttä ja reagointia eri ilmastonmuutosskenaarioissa. Organisaatio Kohde | |||
| Wey Laura | Turun yliopisto | Postdoc-tutkimus | 82 400 € |
Hanke: Foto-e-mikrobit: fotosynteettiset bakteerit vihreän sähkön tuottajina Foto-e-Mikrobit-projektin tavoitteena on tuottaa vihreää sähköenergiaa fotosynteettisten bakteerien avulla osana ilmastonmuutoksen vastaista työtä. Fotosynteettisillä bakteereilla on kyky tuottaa sähkövirtaa auringonvalosta ja vedestä yhteyttämisen sivutuotteena, ja ne voidaan valjastaa bioteknisiin aurinkosähkösovelluksiin (BPVt) tuottamaan kestävää sähköenergiaa. BPV-sovellusten teoreettinen sähköntuotanto on samaa luokkaa aurinkopaneelien kanssa, mutta tämänhetkinen tehokkuus on 10 kertaa matalampi. Foto- e-Mikrobit-projekti tulee tehostamaan BPV-sovellusten tehokkuutta poistamalla kilpailevia elektroninieluja yhteyttävistä bakteerisoluista ja optimoimaan kestäviä elektrodimateriaalia suurempien solulatausten mahdollistamiseksi. Organisaatio Kohde | |||
