• Etusivu
• Apurahat
  • Tuettava tutkimus ja rahoitusmuodot
  • Apurahojen haku
    • Ohjeita apurahan hakijalle
    • Erikoishaku 'Synteesi ekosysteemi- palveluista'
  • Ohjeita apurahan saajalle
  • Raportointi
  • Tutkimushankkeet
  • Hankkeiden tulokset
• E-Nessi
• Symposiot
• Tietoa Säätiöstä
• Yhteystiedot
• Ajankohtaista
• Sivukartta
• Hae

Ohjeita apurahan hakijalle - yleinen haku

Nesslingin säätiön yleinen apurahahaku on vuosittain auki elo-syyskuussa. Kukin tutkimusryhmä voi jättää vain yhden hakemuksen, eikä uudelle tutkimushankkeelle pääsääntöisesti myönnetä rahoitusta, jos tutkimusryhmällä on parhaillaan käynnissä Nessling-hanke. Tutkimusapuraha voidaan myöntää samaan hankkeeseen useaksi vuodeksi (yleensä väitöskirjahankkeeseen enintään kolmeksi ja post doc -hankkeeseen kahdeksi vuodeksi), kuitenkin pääsääntöisesti vuodeksi kerrallaan. Myös useampivuotisiksi tarkoitettujen hankkeiden jatkohakemukset on jätettävä normaalissa järjestyksessä Säätiön vuotuisen hakuajan puitteissa.

Hankejärjestelmä E-NESSI

Hakemus laaditaan E-NESSI järjestelmällä, johon tulee ensimmäisellä käyttökerralla rekisteröityä käyttäjäksi. Uuden hakemuksen teko aloitetaan valitsemalla kohta Tee hakemus. E-NESSI tulkitsee hakemuksen tekijän hankkeen vastuulliseksi johtajaksi, joten vastuullisen johtajan pitää ensin rekisteröityä käyttäjäksi, minkä jälkeen hakemus tehdään hänen tunnuksiaan käyttäen. Tee hakemus -sivulla tulee valita vaihtoehto yleinen haku, minkä jälkeen on mahdollista lisäksi valita kohta kopioi tiedot vanhasta hakemuksesta uuteen hakemukseen.

Tiedot vanhasta hakemuksesta kannattaa kopioida uuteen hakemukseen etenkin jatkohakemusta tehtäessä. Valikosta klikkaamalla voi valita halutun vanhan hakemuksen. Kopioitu hakemus tulee käydä tarkasti läpi ja kaikki tarvittavat kentät päivittää. Mikäli käytetään liitteitä vanhasta hakemuksesta (esim. julkaisut tai CV), E-NESSIn pääsivulta avataan vanha hakemus, liitteet tallennetaan omalle  koneelle ja liitetään uuteen hakemukseen. Huom! Rahoitetuissa vanhoissa hankkeissa näkyvä vuosikoodaus tarkoittaa seuraavaa: rahoituskausi / hankkeen suunniteltu kokonaiskesto, esim. yhden vuoden hanke 1/1, kolmivuotiseksi suunnitellun jatkohankkeen toinen rahoituskausi 2/3 jne.

Hakemus saa aina uuden hankenumeron, ja keskeneräistä hakemusta pääsee muokkaamaan pääsivun kautta. Hakemusta tehtäessä hakemuksen tiedot kirjoitetaan tai valitaan näyttöjen kenttiin ja tallennetaan näyttö kerrallaan. Jokaisen näytön tallentaminen on tärkeää, jotteivät tiedot katoa esim. tietoliikennekatkosten takia. Tekstiä voi siirtää kenttiin myös leikkaa/liimaa –periaatteella. Hakemuksen voi tulostaa toiminnon Näytä tulostettava muoto (PDF kuvake) kautta. Lähettämättömän hakemuksen voi poistaa klikkaamalla pääsivulla hakemuksen oikealla puolella olevaa roskapönttö-kuvaketta.

Hankkeen perustiedot

Stipendiaatit ja muut tutkijat: Tutkimusapurahoja myönnetään vain ylemmän korkeakoulu- tai jatkotutkinnon suorittaneille tutkijoille. Väitöskirjahankkeen jatko-opiskelijan perustutkinnon on oltava valmis ennen stipendin maksun aloittamista. Post doc -tutkijalla tohtorintutkinnon valmistumisesta saa hankkeen alkaessa olla kulunut enintään viisi vuotta. Hankkeelle katsotaan eduksi, mikäli hakijana eli hankkeen vastuullisena johtajana on stipendiaatti itse tai mikäli työn ohjaajan laatimassa hakemuksessa stipendiaatti on hakuhetkellä tiedossa.
Aputyövoimaksi nimitetään lähinnä tutkimusavustajia ja laborantteja.
Ulkomaisilta yhteistyötahoilta toivotaan kirjallista sitoumusta esim. sähköpostitse Säätiön tutkimuspäällikölle haun määräaikaan mennessä.
Ohjaajat ja suosittelijat: Väitöskirjatyön ohjaajat tulee mainita, muutoin työn ohjaajan tai suosittelijan nimeäminen ei ole välttämätöntä. Säätiön hankkeiden edistymistä seuraa Säätiön tutkimuspäällikkö, mutta suuremmissa tutkimushankkeissa Säätiö voi harkintansa mukaan nimittää seurantaryhmän ja kutsua sopivaksi katsomansa varttuneen tutkijan koordinoijaksi.
Hankkeen nimi: Nimi muotoillaan yleistajuiseksi ja kaikkia mahdollisia osahankkeita yhdistäväksi. Nimi esitetään suomeksi ja englanniksi.
Tutkimusala: Tutkimusala on valittava luettelosta. Lisäselvityksiä tutkimusaloihin:

Ilmakehäntutkimus; ilman epäpuhtaudet: koostumus ja käyttäytyminen, ilmastonmuutosten havaitseminen ja arviointi
Vesiympäristön tutkimus; ekosysteemien rakenne, toiminta ja monimuotoisuus, ympäristökuormituksen vaikutukset
Maaekosysteemien ja pohjavesien tutkimus; ekosysteemien rakenne, toiminta ja monimuotoisuus, ympäristökuormituksen vaikutukset
Ympäristötekniikan tutkimus ja kehittäminen; päästöjen vähentämiseen tähtäävä prosessitekniikka, rakenteelliset ratkaisut, kunnostus- ja puhdistustekniikat
Yhteiskunnallisten ohjauskeinojen tutkimus; ympäristötalous, ympäristöoikeus, ympäristöpolitiikka
Ympäristökonferenssit ja -kokoukset: etupäässä tiedeyhteisölle suunnatut konferenssit, seminaarit, kokoukset
Ympäristötutkimuksen viestintä: tapahtumat ja julkaisut, joilla edistetään tutkimustiedon välittymistä tiedon käyttäjille ja päätöksenteon tueksi. Tämän aihepiirin hankkeille katsotaan eduksi, mikäli ne soveltuvat Säätiön kautta osaksi Ympäristötiedon foorumin toimintaa.

Tutkimuksen tavoitteet: Kohtaa käytetään tarvittaessa tiedottamiseen.
Soveltamismahdolllisuudet ympäristönsuojelussa: Kohtaan kiinnitetään erityistä huomiota rahoituspäätöstä tehtäessä.

Hankkeen rahoitus

Henkilökohtainen stipendi voidaan maksaa ainoastaan tutkimusryhmän vastuulliselle johtajalle tai muille tutkijoille, ei aputyövoimalle. Henkilökohtaista stipendiä ei makseta samanaikaisesti kokopäiväisestä virasta tai toimesta palkkaa nauttivalle tutkijalle eikä vanhempainloman tai asepalveluksen ajalta. Henkilökohtaisen stipendin suuruus on 20 000 euroa vuodessa (1666,66 euroa/kk) väitöskirjantekijälle ja 23 000 euroa (1916,66 euroa/kk) post doc -tutkijalle. Stipendistä on maksettava apurahansaajan lakisääteiset vakuutusmaksut. Baltian maihin, Venäjälle ja Puolaan maksettavien stipendien suuruus on puolet Suomeen maksetuista stipendien tasoista.
Aputyövoimaksi nimitetään lähinnä tutkimusavustajia ja laborantteja. Tutkimusavustajiksi voidaan palkata esim. pro-gradu vaiheessa olevia opiskelijoita. Aputyövoiman palkkauskuluja laskettaessa on otettava huomioon lakisääteiset sosiaaliturva-, eläke- ja vakuutusmaksut. Säätiö myöntää rahoitusta aputyövoiman palkkaukseen vain erityisen perustelluista syistä ja pääsääntöisesti vain henkilökohtaisen apurahan ohessa.
Matkoihin, kulutustavaroihin, analyysipalveluihin ja laitteisiin haettujen rahojen tarkoitus ja kohde tulee aina täsmällisesti selvittää. Matkakuluvaroista ei voi maksaa matkapäivärahoja. Tutkimuskuluihin myönnetään rahoitusta pääsääntöisesti vain henkilökohtaisen apurahan ohessa.
Säätiö voi lisäksi maksaa yleiskustannusosuuden, jos tutkimuspaikka sitä edellyttää. Osuus tulee laskea valmiiksi omaan kohtaansa, ja se voi enimmillään olla 15 % hankkeen muista kuluista kuin stipendistä. Esim: Jos hakemuksessa haetaan 20 000 euroa stipendiin ja 5 000 EUR muihin kuluihin (kuten matkoihin ja tarvikkeisiin) ja tutkimuspaikan edellyttämä yleiskustannusosuus on 10 %, on yleiskustannusten suuruus silloin 500 euroa.

Huom: Mikäli jatkohakemusta tehtäessä edellisvuosilta on jäänyt paljon rahoitusta käyttämättä, ylijäämä otetaan huomioon uudessa päätöksessä.

Muualta saatu/haettu rahoitus

Kaikki samaan tutkimusaiheeseen saadut ja vireillä olevat tutkimusmäärärahat tulee ilmoittaa, samoin kuin kaikki muut viime vuosina saadut merkittävät tutkimusmäärärahat. Säätiön rahoitettavaksi esitettävän hankkeen tulee  muodostaa oma kokonaisuutensa, ei pelkästään täydentää muuta rahoitusta.  

Edistymisselvitys

Selvitys täytetään vain, jos rahoitusta haetaan jatkohankkeelle tai vastuullisella johtajalla on käynnissä oleva Nesslingin rahoittama hanke. Selvityksiä voi täyttää vain yhden kappaleen, eli jos käynnissä on useampi hanke, selvitys täytetään vain jatkohankkeen osalta.

Liitteet

Liitteet tulee toimittaa PDF–muodossa. Ohjeet PDF:n tekoa varten löytyvät E-NESSIn kohdasta Hakemuksen liitteet. Isoja liitteitä tulee välttää, esim. värivalokuvia tai muita kuvia kannattaa käyttää harkitusti. Hakemuksen kannalta välttämättömiä liitteitä (esim. hakemukseen liittyvä kirja, jota ei saa sähköisessä muodossa) voi lähettää myös postitse. Tällöin kohtaan 'Toimitetaan postitse' kirjoitetaan liitteen nimi ja postitetaan liite yhtenä kappaleena Säätiön toimistoon viimeistään hakukierroksen umpeutumispäivänä. Säätiö ei palauta liitteitä.

Tutkimussuunnitelma: Tutkimussuunnitelman tietoja käytetään pääasiallisena perustana rahoituspäätösten teossa. Suunnitelma saa olla korkeintaan kahden sivun mittainen (riviväli 1 ja kirjainkoko vähintään 10). Siitä tulee ilmetä tutkimuksen tausta, tavoitteet, menetelmät ja toteutus, yhteydet muihin tutkimushankkeisiin, tutkijankoulutuksen tavoitteet sekä rahoitussuunnitelma. Rahoitussuunnitelmassa tulee nimetä tutkijat, joille henkilökohtaista stipendiä haetaan, perustella eri tarkoituksiin haettavat määrät ja esittää tutkimuksen kokonaisrahoitus (sis. muut mahdolliset rahoittajat).

Jos rahoitusta haetaan konferenssin tieteellisen ohjelman järjestämistä varten, esitetään konferenssin nimi, aihe, tarkoitus ja kohderyhmä, tilaisuuden paikka, aika ja järjestäjä, järjestelytoimikunnan kokoonpano, arvioitu ulkomaisten ja kotimaisten osanottajien määrä, konferenssin ohjelmaluonnos, tulo- ja menoarvio sekä tiedot muista mahdollisista rahoittajista. Lisäksi on esitettävä, mihin kustannuksiin Säätiöstä haettavaa rahoitusta käytettäisiin. Säännöllisesti järjestettävien konferenssien hankesuunnitelmien tulee sisältää uusia ja innovatiivisia elementtejä aiempiin konferenssikertoihin verrattuna.

Jos rahoitusta haetaan konferenssiin osallistumista varten, tulee konferenssin tietojen lisäksi antaa selvitys hakijan omasta osallistumisesta (esim. esitelmän tai posterin otsikko). Konferenssiin osallistumista voidaan tukea lähinnä niissä tapauksissa, joissa esiteltävä työ liittyy Säätiön aiemmin tukemaan tutkimukseen.

Ansio- ja julkaisuluettelot: Luettelot otsikoidaan käyttämällä henkilön nimeä. Jos  ansio- ja julkaisuluettelot ovat samassa tiedostossa, ne voi liittää kohtaan 'ansioluettelo'. Stipendiaatin ansioluettelo on liitettävä hakemukseen, mikäli henkilö on hakuhetkellä tiedosa.
Väitöskirjatyön suunnitelma: Mikäli rahoitusta haetaan väitöskirjatyöhön, hakemukseen on liitettävä erillinen väitöskirjatyön edistymissuunnitelma aikatauluineen, esim. virallinen jatko-opintosuunnitelma. Jatkohakemuksen yhteydessä suunnitelmassa tulee selostaa väitöskirjan ja jatko-opintojen eteneminen edellisvuoteen verrattuna esim. liittämällä mukaan väitöskirjan seurantaryhmän raportti.
Julkaisut: Tutkijoiden aiheeseen liittyvät julkaisut, enintään 2 kpl/tutkimusryhmä. Otsikoidaan selkeästi käyttämällä julkaisun otsikkoa.

Sitoumus

Sitoumus tulostetaan kohdasta Tulosta sitoumus (PDF-kuvake). Vastuullisen johtajan allekirjoituksen lisäksi sitoumuksessa tulee olla tutkimuksen suorituspaikan johtajan tai esimiehen edustajan allekirjoitus. Allekirjoitettu sitoumus postitetaan tai faxataan yhtenä kappaleena Säätiön toimistoon viimeistään hakukierroksen umpeutuessa, vuonna 2011 viimeistään 16.9. (riittää että postituspäivä on 16.9.). Säätiön yhteystiedot: Fredrikinkatu 20 B 16, 00120 Helsinki, fax 09-4342 5555.

Hakemuksen lähettäminen

Sähköiset hakemukset liitteineen toimitetaan Säätiöön viimeistään määräpäivänä klo 16.00 mennessä Lähetä-toiminnolla. Lähetyksen jälkeen hakemusta ei voi enää muokata. Hakemuksen onnistuneesta vastaanottamisesta tulee vahvistus heti lähettämisen jälkeen. Huom! Vain määräaikaan mennessä jätetyt hakemukset otetaan käsittelyyn.

Hakemusten arviointi ja rahoituspäätökset

Hakemukset toimitetaan arvioitaviksi asiantuntijalautakunnalle, joka edustaa korkeatasoista ympäristötieteiden ja ympäristönsuojelun osaamista yliopistoista, tutkimuslaitoksista sekä talouselämän piiristä. Säätiön hallitus päättää apurahojen jaosta asiantuntijalautakunnan esityksen pohjalta. Syksyn 2011 haun rahoituspäätöksistä tiedotetaan marraskuun alussa Säätiön verkkosivuilla, ja apurahansaajia informoidaan myös kirjeitse.