Blogikirjoitusohje

Blogikirjoitusohjeet

Nesslingin säätiön blogi antaa tutkijoille äänen. Kannustamme kaikkia apurahansaajiamme jakamaan arvokkaita ajatuksiaan, oivalluksiaan ja ratkaisujaan muille.

Nouseeko julkisuudessa aihe, joka sivuaa asiantuntemustasi? Haluatko syventää keskustelua, ottaa kantaa tai tuoda esille täysin uuden aiheen? Oletko tehnyt työssäsi kiinnostavan havainnon? Blogissamme erilaiset äänet ja mielipiteet saavat kuulua! Nesslingin säätiön Ratkaisuja­blogi antaa tutkijalle ketterän kanavan osallistua keskusteluun. Editoimme tekstisi julkaisuvalmiiksi ja levitämme sen myös säätiön Twitterin ja Facebookin kautta eteenpäin. 

Mitkä aiheet toimivat blogissa?

Blogitekstit ovat tieteellisiä artikkeleita kevyempiä tekstejä. Blogiteksti syntyy yleensä muutamassa tunnissa. Nyrkkisääntönä on, että mitä ajankohtaisempi tekstisi on, sen parempi. Asiantuntijana valttikorttisi on siinä, että voit tuoda keskusteluun näkökulman tai tietoa, jota ei ole vielä otettu huomioon.

Hyvän blogiaiheen tunnistat jostain näistä:
1. Aihe saa sinut innostumaan/huvittumaan/ärsyyntymään. Yrität virittää asiasta keskustelua kahvihuoneessa/kotona/parturissa.
2. Tulee tunne, että asiasta pitää kertoa. Kiertääkö aiheesta puutteellisia tietoja tai onko siitä ilmennyt jotain uutta, pientäkin tietoa, jota vielä ei ole jaettu?
3. Saat ahaa­elämyksen. Oivallatko jotain uutta? Jaa se muiden kanssa.

Blogin kirjoitustyyli

Blogitekstien kirjoittaminen eroaa tieteellisestä artikkelista etenkin rakenteessa. Kun tiedeartikkelissa johtopäätökset jätetään viimeiseksi, blogitekstissä ja muussa yleistajuisessa ilmaisussa paras pala luovutetaan heti kärkeen. Näin lukija saadaan sitoutettua juttuun. Kerro paras, kutkuttavin tai koskettavin oivalluksesi aluksi ja laita paukkuja otsikkoon ja ensimmäiseen lauseeseen.

Huomioi, että kirjoitat oman tutkimusalasi ulkopuolisille henkilöille. Karsi siis tutkimusryhmäsi sisäinen jargon kokonaan pois. Blogeja jaetaan, joten lukija saattaa olla toisen tutkimusorganisaation tutkija Riitta, yrityksen johtaja Pekka, opiskelija Matti tai kotiäiti Liisa. Siksi ei kannata syventyä organisaation sisäisiin kiemuroihin, vaan keskittyä kirjoittamaan kiinnostavasti omasta työstä. Suosi selkeää yleiskieltä ja väännä vaikeat käsitteet rautalangasta.

Kierrätys kunniaan! Blogitekstin pohjana voi käyttää esimerkiksi hiljattain pidettyä yleistajuista puheenvuoroa ja toisinpäin. Samoja ajatuksia kannattaa tuunata eri kanaviin. Voit kirjoittaa blogisi joko englanniksi tai suomeksi.

Hyvän blogitekstin peruspalikat

1. Valitse tekstille yksi näkökulma ja pysy siinä. Valitse tekstillesi määränpää ja rupea kirjoittaessa kulkemaan sitä kohti kulkevaa polkua. Vaikka eteen tulee sivupolkuja, älä poikkea hengähdystaukoa pidemmäksi aikaa. Aina voit kirjoittaa seuraavan tekstin sivupoluista.

2. Pyri kertomaan yleisöllesi aina jotain jännittävää. Ja kerro jännittävin heti aluksi. Otsikko, ensimmäinen lause on tärkein osa juttuasi. Tarjoa lukijoillesi sellainen näkökulma aiheeseesi, jota he eivät ole tulleet ajatelleeksi. Mieti tarkkaan, mikä lukijoitasi aiheessasi kiinnostaa. Mistä itse kerrot ensimmäisenä kaverillesi, kun tapaatte ja haluat saada hänen huomionsa kiinnittymään? Aloita sillä. ​Tutkijoiden työ on monien mielestä kiehtovaa. “Hyvästä yrityksestä huolimatta, en kuollut unenpuutteeseen, hypotermiaan enkä suurpedon raatelemana, vaan palasin yhtenä kappaleena koti­Suomeen, laukussani 55 kiloa tiedettä vain. Pyydykseni, kumisaappaani ja maastovaatteeni jätin tutkimusaseman vajaan odottamaan tulevaa kesää.” 

3. Anna oman äänesi kuulua. Blogitekstit ovat muodoltaan tiedotteita rennompia. Älä pelkää ottaa kantaa ja olla jotain mieltä. Varo upottamasta lukijaa toisaalta­toisaalta­puuroon. Oma tyyli löytyy vain kirjoittamalla, kannattaa siis olla armelias ja antaa persoonan näkyä.

Ratkaisuja -blogin juttutyypit

Voit käyttää näitä juttutyyppejä runkona tekstillesi. Nämä auttavat pääsemään kirjoitustyössä alkuun, mutta juttutyyppejä ei tarvitse orjallisesti noudattaa.

1) Tiesitkö, että...? Uutta tietoa ja näkökulmia tutkimusmaailmasta

Sisältö:
Blogikirjoituksessa tutkija esittelee kiinnostavasti jonkun uuden omaan tutkimusalaan liittyvän ilmiön, tutkimustuloksen tai näkökulman. Tutkija voi kertoa faktoja, mutta ennen kaikkea hän tuo esille omia pohdintoja ja näkemyksiään ilmiöstä. Jos kerrotaan, että lihansyönti on vähentynyt viime vuosina Suomessa, taustoittaa tutkija sen jälkeen, miksi hän otaksuu näin tapahtuneen ja mihin kehityskulku johtaa. Lukijoita kiinnostavat tutkijoiden valistuneet arvaukset. Käytä selkeää ja ytimekästä kieltä.

2) Tätä ei vielä ole sanottu (ainakaan tarpeeksi painokkaasti). Kannanotto yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Sisältö:
Blogiteksti on hyvä mahdollisuus osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun tai aloittaa se. Kaipaamme enemmän tutkijoiden valistuneita näkemyksiä päivänpolttaviin aiheisiin. Ota siis kantaa rohkeasti ajankohtaisiin aiheisiin. Hyvä rakenne kantaaottavalle tekstille on väittää heti tekstin alussa jotain uutta, mitä keskustelussa ei ole vielä kuultu. Sen jälkeen oma väite on hyvä kytkeä keskusteluun muutamalla debattia taustoittavalla lauseella. Näin kärryille pääsevät hekin, jotka eivät ole aiemmin seuranneet keskustelua. Taustotuksen jälkeen omaa näkemystä voi perustella ja purkaa esimerkiksi 2–3 kappaleella. Hyvä teksti ehdottaa ratkaisuja ongelmien luettelun ja kysymisen sijaan. Sävyltään teksti on poleeminen, kantaaottava ja ratkaisukeskeinen.

Blogitekstin muotoilut

Jutun pituus:
Blogitekstin suosituspituus on yksi liuska, eli noin 3 000 merkkiä välilyönteineen. Tiivistäminen on hyvästä!

Otsikko:
Lyhyt, naseva ja kantaaottava otsikko toimii hyvin netissä. Hyvässä otsikossa on aktiivinen verbi.

Kiteytys:
Tekstin alussa on muutaman lauseen kiteytys, jonka tehtävänä on houkutella lukemaan teksti. Siihen on esimerkiksi nostettu jokin yksityiskohta tekstistä, tai se johdattaa kysymyksellä teemaan esimerkiksi näin:

Kovakuoriaiset estävät meitä hukkumasta sontaan.

Maaperän pilaantuminen maksaa vuosittain ihmiskunnalle 10,6 triljoona dollaria. Lantaa hyödyntämällä voimme hidastaa kehitystä ja tehdä bisnestä.

Väliotsikot:
Hyvä väliotsikko houkuttelee lukemaan. Verkossa tekstejä luetaan silmäillen, joten väliotsikoilla on tärkeä rooli tiedonvälityksessä. Yhden liuskan tekstiin kannattaa tehdä 2–3 napakkaa muutaman sanan väliotsikkoa.

Linkit:
Linkitä halutessasi teksti aihetta käsitteleviin lähteisiin, jotta lisätiedoista kiinnostuneet pääsevät jatkamaan perehtymistä. Linkkejä voi kerätä jutun loppuun myös Lue lisää ­listaksi.

Kuvat:
Liitä tekstisi mukaan aina kasvokuva tai kuva itsestäsi tutkimuskohteesi äärellä. Voit kernaasti liittää mukaan muitakin aiheeseen liittyviä kuvia!

Pieni henkilöesittely:
Jokaisen kirjoittajan profiilin liitetään myös pieni, 2–3 lauseen henkilöesittely. Kerro kuka olet ja mitä teet.

Esimerkki:

Kirjoittaja työskentelee tutkijatohtorina xxx­instituutissa Helsingin yliopistossa ja hänen tutkimustaan ”Luonnonsuojelun toimijoiden ja toimien revisio – suojelun sosiaalisen kestävyyden vahvistaminen” rahoittaa Nesslingin Säätiö.

Lähetys:
Laita valmis tekstisi osoitteeseen: minttu.jaakkola@nessling.fi ja kopio enni@kaskasmedia.fi. Laitamme sinulle viestiä, kun teksti on menossa ulos!

Kirjoittamisen iloa!