Ympäristönmuutokseen liittyvästä muuttoliikkeestä on tullut tärkeä keskustelunaihe tutkimuksessa, poliittisessa päätöksenteossa ja kansalaisten keskuudessa. Keskustelua kuitenkin hallitsee yhtäältä käsitteiden kakofonia ja toisaalta sopivan käsitteen puute. Englanniksi ympäristön- ja ilmastonmuutokseen liittyviä käsitteitä on monia, mm. environmental migrant, environmental displacement, climate migration, environmental mobility ja climate movement. Suomen kielessä puhutaan usein ”ympäristöpakolaisuudesta”, mutta käsite on ongelmallinen. Voimmeko ympäristönmuutoksen yhteydessä ylipäätään puhua pakolaisuudesta, kysyy Helsingin yliopiston muuttoliiketutkija Saija Niemi.

PAKOLAISTEN SUOJELU

Pakolainen määritellään vuoden 1951 Geneven pakolaissopimuksessa henkilöksi, joka on jättänyt kotimaansa, koska hänellä on perusteltu syy pelätä vainoa alkuperänsä, uskontonsa, kansalaisuutensa, yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteensä vuoksi eikä hän täten voi hyödyntää oman valtionsa suojelua. Ympäristönmuutoksen vuoksi muuttaneita ei täten voida lukea viralliseen pakolaisen käsitteeseen kuuluvaksi vaikka näitä henkilöitä usein puhekielessä pakolaiseksi kutsutaankin. Vaikka pystyttäisiin osoittamaan, että joku on jättänyt kotimaansa ympäristönmuutoksen vuoksi, hänellä ei ole oikeutta kansainväliseen suojeluun. Vastuu näistä henkilöistä ei virallisesti oikeastaan kuulu kenellekään. Ongelma suojelun puutteesta on hyvin YK:n, hallitusten ja kansalaisjärjestöjen tiedossa. Asiassa ei kuitenkaan tunnuta edistyvän. Haasteena suojelulle on myös vaikeus määritellä kuka muuttaa pakosta ja kuka vapaaehtoisesti. Muuttoliikkeen syyt ovat usein monimuotoisia eikä muutto perustu selvästi vain yhteen syyhyn. On myös huomioitava, että ympäristönmuutokseen liittyvät muuttoliikkeet eivät usein ylitä kansainvälisiä rajoja vaan tapahtuvat valtioiden rajojen sisällä.

Uudessa-Seelannissa on ollut oikeustapauksia, joissa ympäristönmuutoksesta kärsivien Tyynenmeren saarten asukkaita on hakenut turvapaikkaa vedoten heikentyneeseen tilanteeseen kotisaarellaan. Henkilöille ei kuitenkaan ole myönnetty turvapaikkaa, koska nämä eivät laillisesti kuulu pakolaissopimuksen alaisuuteen. Asiasta käydään kuitenkin keskustelua ja Uuden-Seelannin hallitus pohtii kokeilua, jossa myönnettäisiin humanitaarinen viisumi osalle henkilöistä, jotka kärsivät Tyynenmeren saarten ilmastonmuutoksesta.

TARVE KESKUSTELULLE

Suomen kieleen ei ole muodostunut sopivaa käsitettä ympäristönmuutokseen liittyvälle muuttoliikkeelle. Tarve sille, kuten asiaan liittyvälle keskustelulle, on kuitenkin suuri – muuttajia tulee tulevaisuudessa olemaan yhä enemmän. Ympäristönmuutoksen vuoksi muuttavien määrää on vaikea ennustaa, mutta usein sen arvioidaan olevan noin 200 miljoonaa henkilöä vuoteen 2050 mennessä. Kunnes lainopillinen kehys muuttuu tai parempi termi kehitetään, voisimme puhua ympäristönmuutoksen aiheuttamasta muuttoliikkeestä ja ympäristönmuutoksen vuoksi muuttavista. Tärkeintä kuitenkin on, että asiasta keskustellaan mahdollisimman paljon, jotta ympäristönmuutoksen vaikutuksista kärsivät pääsisivät osaksi apujärjestelmiä.

Kirjoittaja: Saija Niemi, muuttoliiketutkija, Helsingin yliopisto

yd_silta_musta_vaaka

KESKUSTELU JATKUU! Tervetuloa mukaan tilaisuuteemme, jossa kolme keskustelijaa avaa ympäristöpakolaisuuden teemaa eri näkökulmista.

YMPÄRISTÖDIALOGEJA: YMPÄRISTÖPAKOLAISUUS

Keskiviikkona 13.12.2017 klo 16.30-18.00
Nessling Nest, Fredrikinkatu 20 A 10, Helsinki

Tervetuloa mukaan tilaisuuteemme, jossa pohditaan ilmastonmuutoksen aiheuttamaa muuttoliikettä ja mitä voimme omalta osaltamme tehdä asialle.

Tilaisuudessa keskustelevat muuttoliiketutkija Saija Niemi Helsingin yliopistosta, kehityspolitiikan neuvonantaja Antti Rautavaara ulkoministeriöstä ja valokuvaaja Vanessa Riki. Keskustelua fasilitoi ilmastoasiantuntija Tuuli Hietaniemi Kepasta.

Paikkoja on rajattu määrä, varaa omasi ja ilmoittaudu mukaan keskustelemaan tai osallistu verkossa tunnisteella #ydialogeja.

Tilaisuuden järjestävät Ympäristötiedon foorumi, Nesslingin Säätiö ja Koneen Säätiö.

Tilaa uutiskirjeemme

Tilaamalla uutiskirjeemme pysyt ajantasalla ja saat uusimmat artikkelit suoraan sähköpostiisi.