Millaista on ekologinen ja eettinen liha?

Kirjoittanut: Nesslingin Säätiö | lokakuu 20, 2016 | Kategoriassa: Blogi

Mitä tapahtuu lihan kulutukselle, jos sitä ohjaa etiikka? Entä mitä lihan kulutukselle tapahtuu, kun sitä miettii ekologisesti? Mitä sisältää eettinen ja ekologinen lautanen? Miten lihankulutusta voi vähentää viiden vuoden säteellä? Näistä lähtökohdista käynnistyi toinen Ympäristödialogeja-keskustelu Nessling Nestissä.

Ympäristödialogeja-keskustelusarja haluaa tuoda yhteen eri toimijat keskustelemaan ja löytämään ratkaisuja. Siksi lihasta oli keskustelemassa SOK:n lihasta vastaava valikoimapäällikö Sari Miettunen, WWF:n suojeluasiantuntija Stella Höynälänmaa ja tutkijatohtori Tampereen yliopistosta Markus Vinnari. Keskustelun fasilitoi kuluttaja-aktiivi Mari Koistinen, joka työstää parhaillaan ensi vuonna ilmestyvää Ruokamysteerit-kirjaa.

Yleisöstä löytyi niin eläinlääkäriä, tutkijaa, aktivistia kuin ravitsemusterapeuttia. Yhteinen näkemys eettisestä ja ekologisesta lihasta löytyi silti yllättävän nopeasti. Niitä ei pidetty toisiaan poissulkevana.

”Eettisyys on mielestäni ekologisuutta laajempi näkökulma. On vaikea kuvitella eettistä ruokajärjestelmää, joka ei olisi ekologinen”, sanoi WWF:n Stella Höynälänmaa.

SOK:n valikoimapäällikkö Sari Miettunen puolestaan muistutti, että kasvisruoka ja vegaaniruuat ovat kaupan näkökulmasta nopeimmin kasvava ruokatrendi. Kuluttajia siis kiinnostaa kasvispainotteisempi ruokavalio, mutta syyt siihen vaihtelevat terveydestä ympäristöherätykseen ja eläinten oikeuksiin.

”Kiinnostus lihattomiin vaihtoehtoihin heräsi pari vuotta sitten, mutta vasta tänä vuonna myynti on räjähtänyt. Erityisesti uudet kasviproteiinit kuten härkäpavut ja nyhtökaura ovat innostaneet kuluttajia”, Miettunen sanoi.

Ei selkeitä vastauksia?

Keskustelijat pääsivät yksimielisyyteen myös siitä, että kestävän ruokajärjestelmän luominen ei ole yksiselitteinen asia. Mikä on ympäristölle ja ilmastolle hyväksi, ei välttämättä ole sitä eläimille, ja toisinpäin.

”On ongelmallista, jos ruuan kestävyyttä ajatellaan vain taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristövaikutusten näkökulmasta. Silloin tuotantoeläimet eivät tule lainkaan huomioiduksi keskustelussa”, huomautti Markus Vinnari. Hänen mielestään eri ympäristönäkökulmat voivat ohjata ruokatuotantoa vastakkaisiin suuntiin, mutta eläineettisesti lihan syöminen on yksiselitteisesti väärin.

Lisäksi ruuan ympäristövaikutukset ovat moninaiset. Lihatuotanto ja -kulutus muun muassa rehevöittää Itämerta. Tästä suomalaiset kuluttajat eivät ole ollenkaan tarpeeksi tietoisia. Lihankulutus on myös merkittävä suomalaisen vesijalanjäljen kasvattaja. Esimerkiksi yhden naudanlihakilon tuottamiseen kuluu 15 000 litraa vettä.

Voisiko ruuan kestävyyteen siis sittenkin olla yksiselitteisiä vastauksia?

Suomen WWF:lta on tulossa lihaopas, joka kertoo, mikä proteiinin lähde on suositeltavin. Mukana ovat myös kasviproteiinit. Opas painottaa, että lihaa on syötävä vähemmän ja ympäristölle ystävällisempänä.

”Ilmaston kannalta kysymys ei ole kovin monimutkainen. Lihantuotanto yksinkertaisesti kuormittaa ympäristöä liikaa. Keskustelua pitäisi käydä nimenomaan siitä, MITEN kestävä ruokajärjestelmä tuodaan Suomeen. Eikä jäädä väittelemään lihan ilmastovaikutuksista”, huomautti WWF:n Höynälänmaa.

Mitä kuluttaja voi tehdä?

Eettisyyden ja ekologisuuden metatasoilta keskustelussa päästiin kiinni myös konkretiaan. Yleisöstä haluttiin herätellä kaupan toimijat siihen, että he voivat oikeasti valikoimallaan ohjata kuluttajien käytöstä. SOK:n Miettunen kertoikin esimerkkinä, että Kuukauden satokausituotteet -konsepti on heille kauppana suuri menestys, mutta ennen kaikkea kampanja tuo kuluttajien tietoisuuteen ja ulottuville kestäviä ruokavaihtoehtoja.

Pitäisikö kuluttajia sitten ennemmin valistaa vai hellästi tuupata vähentämään lihan syöntiä?

Markus Vinnari ei näe asioita toisiaan poissulkevina.

”Tiedän esimerkiksi, että erään laitoskeittiön kokki lakkasi kutsumasta liharuokaa pääruuaksi ja nimesi sen sijaan ruuat kala-, kasvis- ja liharuuaksi. Asettamalla linjaston alkuun kasvisvaihtoehdon voi myös kasvattaa yllättävän paljon sen menekkiä ilman, että kuluttaja kiinnittää siihen välttämättä huomiota.”

Samaan aikaan kuluttajien on kuitenkin hyvä ymmärtää, miksi lihankulutusta on vähennettävä, eli tuuppamista ja valistamista on hyvä käyttää sopivassa sekoitussuhteessa.

Yksi helppo keino kuluttajalle parantaa ruuankulutuksensa ympäristöystävällisyyttä on ruokahävikin vähentäminen. Lihan kulutuksen ohella ruuan pois heittäminen yksi suurimpia ilmastosyntejämme.

Lopuksi keskustelijat jakoivat oman eettisen ja ekologisen lautasmallinsa. Siitäkin saatiin yhteisymmärrys.

”Lautasella on juureksia, hyvä proteiinilähde, kuten nyhtökaura tai härkäpapu ja kotimaista perunaa. Sen verran kuin arvioi jaksavansa syödä. Juomaksi nautitaan hyvää vesijohtovettä. Aterian kruunaa hyvä seura ja yhdessäolo sekä keskustelu”, summasi Vinnari.

 

Seuraava Ympäristödialogeja-keskustelutilaisuus järjestetään 30.11. Nessling Nestissä, Fredrikinkatu 20 A. Aiheena on ympäristökonfliktien sovittelu. Ilmoittautuminen tilaisuuteen alkaa marraskuussa. Seuraa ja osallistu Ympäristödialogeja-keskusteluun Twitterissä tunnisteella #ydialogeja.

Ympäristödialogeja

 

Tilaa uutiskirjeemme

Tilaamalla uutiskirjeemme pysyt ajantasalla ja saat uusimmat artikkelit suoraan sähköpostiisi.