Kolme askelta kohti tuottoisaa liiketoimintaa hupenevien resurssien maailmassa

Kirjoittanut: Apurahansaaja | heinäkuu 31, 2017 | Kategoriassa: Apurahansaajalta

Kilpailu hupenevista luonnonresursseista ja ilmastonmuutos muuttavat elämäntapojamme ja kulutustotuttumuksiamme radikaalisti. Asumiseen, liikkumiseen ja ruokaan liittyvä kulutus mullistuu. Näillä kolmella askeleella yritykset voivat tehdä liiketoimintaa samalla, kun ratkovat aikamme keskeistä jännitettä: Miten tuottaa hyvinvointia planeetan rajojen puitteissa?

Jos yrityksen keskeinen liiketoimintastrategia on ratkaista ilmastonmuutosta ja vähentää niukkojen luonnonresurssien käyttämistä, se tarkoittaa, etteivät luonnonvarojen hintamuutokset vaikuta yritysten liiketoiminnan tekemiseen. Tämä on merkittävää, koska esimerkiksi metallien, kumin ja energian hinnat ovat nousseet 2000-luvun alusta lähtien 176, 250, ja 260 prosenttia.

Ensimmäinen askel: Mieti, missä meri on sininen

Sinisen meren strategiassa yritykset pyrkivät tunnistamaan uusia markkina-alueita, joissa ei vielä ole kilpailua. Fiilis tällaisella alueella toimiessa on kuin seilasi sinisellä merellä. Luonnonvarojen niukkuus ja ilmastonmuutos luovat uusia markkinoita yrityksille, jotka tunnistavat mahdollisuudet. Esimerkiksi ResqClub myy ravintoloiden ylijäämäannoksia kuluttajille. Nopeus on valttia, sillä todennäköisesti merelle on tulossa muitakin.

Toinen askel: Kiinnitä huomiota ihmisten käyttäytymiseen

Resurssipulaa ei ratkaise yksin tuotantokustannusten minimointi tai teollisten prosessien tehostaminen. Sen sijaan tarvitsemme innovaatioita, jotka muuttavat käyttäytymistämme ja elämäntapojamme erityisesti suhteessa asumiseen, liikkumiseen ja ruokaan. Yritysten, jotka tahtovat pelastaa maailmaa, kannattaa miettiä, millaiset kokemukset ja käyttötavat houkuttelevat kuluttajia käyttäytymään uusilla, kestävillä tavoilla. Sen jälkeen ne voivat luoda palveluja, jotka eroavat edukseen.

Käyttäytymisen huomioimisessa on hyvä huomata myös mittakaava ja keskityttävä käyttäytymiseen, joka tuottaa eniten päästöjä ja kuluttaa eniten luonnonresursseja. Yritykset, jotka onnistuvat näiden kulutustapojen uudelleenjärjestämisessä, ovat merkittävässä asemassa resurssikriisin ratkaisemisessa. Esimerkiksi liikkumissovellus Tuup tekee autosta vanhanaikaisen yhdistämällä eri liikkumisvälineet joukkoliikenteestä kävelyyn ja yhteiskäyttöautoihin ja näyttämällä eri vaihtoehdot päästä paikasta A paikkaan B. Nyhtökaura ja härkis tekevät jauhelihasta vanhanaikaisen.

Kolmas askel: Yhdistä teknologia ja käyttäytyminen

Ihmisten käyttäytymiseen ja sen muutokseen vaikuttaa aina teknologia. Siksi väittely siitä, tarvitsemmeko ilmastonmuutoksen ratkaisuksi uutta teknologiaa vai kulttuurista muutosta on turha. Tarvitsemme teknologiaa, joka muuttaa sitä, miten asumme, käymme kaupassa ja syömme. Tarvitsemme teknologiaa, joka vapauttaa hyvinvointimme päästöjen synnyttämisestä. Yritysten, jotka tahtovat tosissaan ratkaista resurssikriisiä, kannattaa kehittää teknologiaa, joka muuttaa ihmisten käyttäytymistä. Ainoastaan käyttäytymiseen liittyvä teknologia luo lisäarvoa.

+ Neljäs askel

Neljäntenä askeleena voisi olla yhdessä tekeminen, joka synnyttää uusia innovaatioita. Edellämainituilla keinoilla ja teknologiayritysten ja teknologian tutkijoiden yhteisellä tekemisellä Demos Helsinki edistää sensoriteknologiaan perustuvan, resurssiviisaan liiketoiminnan synnyttämistä Nesslingin Säätiön ja Tekesin rahoittamassa Towards Digital Paradise -hankkeessa.

Kirjoittaja Johannes Mikkonen työskentelee tutkijana Demos Helsingissä.

 

 

 

 

 

Otsikkokuva: Mariusz Prusaczyk / Unsplash

 

Tilaa uutiskirjeemme

Tilaamalla uutiskirjeemme pysyt ajantasalla ja saat uusimmat artikkelit suoraan sähköpostiisi.