Ohjeet apurahan hakijalle

Vuoden 2017 yleinen apurahahaku avautuu 14.8.

Yleisessä haussa apurahaa voi hakea väitöskirjatutkimukseen ja väitöksen jälkeiseen tutkimukseen, sekä tieteellisen ympäristötedon viestintään ja jalkauttamiseen. Tutkimushankkeissa Säätiö painottaa jo väitelleiden tutkijoiden hakemuksia. Väitöskirjoissa painotamme erityisesti uusia avauksia. Haun kriteereissä painotamme viestintä- ja vuorovaikutussuunnitelmaa.  

Kukin hakija voi jättää vain yhden hakemuksen, yhdessä kategoriassa. Uudelle hankkeelle ei myönnetä rahoitusta, jos hakijalla on parhaillaan käynnissä Nessling-hanke.

Tutustu ennen hakemuksen tekemistä huolellisesti alla oleviin ohjeisiin (jatka skrollausta, vaikka värikoodi vaihtuu) ja  apurahan kriteereihin. Joka vuosi hylkäämme hakemuksia, jotka ovat ohjeidemme vastaisia tai puutteellisia.

Tutkimusapuraha voidaan myöntää samaan hankkeeseen useaksi vuodeksi: väitöskirjatutkimukseen enintään neljäksi vuodeksi (2017 hausta alkaen) ja väitoksen jälkeiseen tutkimukseen enintään kahdeksi vuodeksi. Myönnöt tehdään koko ajalle (2017 hausta alkaen), mutta edellyttää hankkeen raportointia vuosittain. 

Huom! Apurahaa ei myönnetä  väitöskirjan tai muun tutkimushankkeen viimeistelyyn.

Hankejärjestelmä E-Nessi

Apuhahakemus laaditaan aina sähköisessä E-Nessi-järjestelmässä, johon rekisteröidytään ensimmäisellä käyttökerralla käyttäjäksi. E-Nessin kautta voi myös jättää rahoitettujen hankkeiden maksatuspyyntöjä, seurata omien hankkeiden maksatustietoja, päivitää omia yhteystietoja ja raportoida hankkeiden tuloksia. Ennen kuin pääset avaamaan hakulomakkeen, sinun tulee tehdä "hakutesti", jolla varmistetaan, että hakija on lukenut ja ymmärtänyt Säätiön kriteerit ja ohjeistukset.

Uuden hakemuksen teko aloitetaan kohdasta Tee hakemus. E-Nessi tulkitsee hakemuksen tekijän hankkeen vastuulliseksi johtajaksi, joten vastuullisen johtajan pitää ensin rekisteröityä käyttäjäksi. Tee hakemus -sivulla tulee valita vaihtoehto Yleinen haku. Mikäli haet jatkorahoitusta jo käynnissä olevalle hankkeelle (ennen syksyä 2017 alkaneet hankkeet), voit kopioida hankkeen tiedot vanhasta hakemuksesta kohdasta Kopioi tiedot vanhasta hakemuksesta uuteen hakemukseen. Valikosta pääsee valitsemaan halutun vanhan hakemuksen.

Kopioitu hakemus tulee käydä tarkasti läpi ja kaikki tarvittavat kentät päivittää. Mikäli käytät liitteitä vanhasta hakemuksesta (esimerkiksi julkaisuja tai CV:tä), tallenna liitteet ensin omalle koneellesi, päivitä ne ja liitä uuteen hakemukseen. Tutkimuspaikan sitoumus täytyy saada jokaiselle vuodelle erikseen.

Rahoitetuissa vanhoissa hankkeissa näkyvä vuosikoodaus tarkoittaa seuraavaa: rahoituskausi / hankkeen suunniteltu kokonaiskesto; esim. yhden vuoden hanke 1/1, kolmivuotiseksi suunnitellun hankkeen toinen rahoituskausi 2/3 jne.

Hakemus saa aina uuden hankenumeron, ja keskeneräistä hakemusta pääsee muokkaamaan pääsivun kautta. Kun teet hakemusta, kirjoita tai valitse hakemuksen tiedot näyttöjen kenttiin ja tallenna tiedot näyttö kerrallaan. Jokaisen näytön tallentaminen on tärkeää, jotta tiedot eivät katoa esimerkiksi tietoliikennekatkoksen takia.

Tekstiä voi siirtää kenttiin myös leikkaa/liimaa -periaatteella. Voit tulostaa hakemuksen toiminnon Näytä tulostettava muoto (PDF kuvake) kautta.

Voit poistaa lähettämättömän hakemuksen klikkaamalla pääsivulla hakemuksen oikealla puolella olevaa roskapönttö-kuvaketta.

 

Hakuohjeet

Kuka voi hakea?

Tutkimusapurahoja myönnetään vain ylemmän korkeakoulu- tai jatkotutkinnon suorittaneille tutkijoille.

Tutkimusapurahan hakijana toimii stipendiaatti itse. 

Väitöskirjahankkeen jatko-opiskelijan perustutkinnon on oltava valmis sekä tieto tohtoriohjelmaan pääsystä varmistettu ennen apurahan maksun aloittamista.

Väitöksen jälkeisen tutkimushankkeen maksatuksen alkaessa tutkijalla on oltava todistus tohtorintutkinnon suorittamisesta. Hakijan väitöksestä saa olla kulunut enintään 5 vuotta, poislukien mahdolliset vanhempainvapaat, pidemmät sairauslomat tai varusmiespalvelun. Säätiö rahoittaa väitellyttä tutkijaa ainoastaan yhden kauden eli enintään kaksi vuotta.

Tutkimusapurahaa voi käyttää myös ulkomaisessa tutkimuslaitoksessa. Liikkuvuus on Nesslingin Säätiössä etu.

Jos apurahaa haetaan muuhun tarkoitukseen kuin tutkimusprojektiin, hakijana voi toimia yksityishenkilö, yhteisö tai organisaatio.

 

Ohjaajat

Väitöskirjatyön ohjaajat tulee mainita hakemuksessa. Ohjaajille lähetetään sähköpostitse pyyntö lausunnon jättämisestä. Väitöskirjatyön ohjaajien lausunto on pakollinen. Lausunto tulee jättää viimeistään viikko hakuajan sulkeutumisen jälkeen.

Muissa hankkeissa kuin väitöskirjatyössä työn ohjaajan nimeäminen ei ole välttämätöntä.

 

Hankkeen nimi

Nimi muotoillaan yleistajuiseksi ja kaikkia mahdollisia osahankkeita yhdistäväksi. Nimi esitetään suomeksi ja englanniksi.

 

Tutkimusala

Hankkeen tutkimusala valitaan seuraavista:

1. Luonnontieteellinen ympäristötutkimus

- ilmakehän tutkimus
- vesiympäristön tutkimus
- maaekosysteemien tutkimus

2. Ympäristötekniikan tutkimus ja kehittäminen

3. Yhteiskuntatieteellinen ympäristötutkimus

- ympäristötalous
- ympäristöoikeus
- ympäristöpolitiikka
- muut soveltuvat tieteenalat

4. Tieteellisen ympäristötiedon välittäminen

- ympäristökonferenssit ja – kokoukset
- tapahtumat, julkaisut ja muut toiminnat, joilla edistetään tutkimustiedon välittymistä yhteiskuntaan ratkaisuiksi ja päätöksenteon tueksi

5. Muu

 

Hankkeen tavoitteet

Tavoitteet kuvataan ytimekkäästi ja yleistajuisesti. Nesslingin Säätiö käyttää kuvausta tarvittaessa tiedottamiseen.

 

Hankkeen ratkaisukeskeisyys ja yhteiskunnallinen relevanssi

Kohdassa kuvataan, mihin ympäristöongelmaan hanke pureutuu, miten hanke edistää kyseisen ongelman ratkaisua ja mikä on hankkeessa saatavien tulosten yhteiskunnallinen merkitys.

Nesslingin Säätiö kiinnittää kohtaan erityistä huomiota rahoituspäätöstä tehdessään.

 

Hankkeen viestintä- ja vuorovaikutussuunnitelma

Ympäristötutkimuksen vaikuttavuus paranee, kun tutkija viestii aiheestaan aktiivisesti ja tekee läheistä yhteistyötä tiedon hyödyntäjien kanssa koko tutkimusprosessin ajan.

Ympäristönsuojelua edistävää tutkimusta tekevän tutkijan työhön kuuluu tutkimustiedon siirto yhteiskuntaan.   

Tapoja tehdä sidosryhmäyhteistyötä on monia: työpajat, koulutukset, kouluvierailut, kahdenväliset tapaamiset esimerkiksi maanomistajien, kansalaisjärjestöjen, yritysten, päättäjien tai virkakunnan kanssa tai vaikka kampanjointi katutapahtumassa. Keinoja on yhtä monia kuin on tutkimusaiheita. Tärkeintä on, että tunnistat tutkimuksellesi keskeiset sidosryhmät.

Hakemuksen viestintä- ja vuorovaikutussuunnitelma -kohdassa kerrotaan, mitkä tahot tai sidosryhmät ovat hankkeen kannalta keskeisimpiä ja millaisia keinoja vuorovaikutukseen käytetään. Miten hankkeesta viestitään hankkeen aikana ja tulosten ilmestyessä sekä millaisia keinoja viestintään käytetään?  Viestintä- ja vuorovaikutussuunnitelman voi halutessaan myös tehdä erillisenä liitteenä, joka mainitaan kohdassa.

Hyvää tukea sidosryhmien tunnistamisen ja vuorovaikutussuunnitelman laatimiseen löytyy Biodiversa stakeholder engagement handbookista. Apuna voi käyttää myös seuraavia sidosryhmien tunnistamista ja viestintäkeinojen valitsemista helpottavia kaavioita:

 

kaavio-1

Yhteistyö sidosryhmien kanssa on tiivistä ja jatkuvaa. Työpajoja, yhteiskirjoittamista ja säännöllisiä keskusteluja.

Osallistaminen on samankaltaista kuin yhteistyö, mutta sidosryhmäläiset ehtivät osallistua siihen vähemmän, joten yhteistyö on satunnaisempaa.

Konsultointi tarkoittaa sitä, että tietoa ja näkemyksiä vaihdetaan esimerkiksi kahdenvälisissä tapaamisissa pistemäisesti.

Informointi tarkoittaa yksisuuntaista vuorovaikutusta esimerkiksi uutiskirjeen tai perinteisen median välityksellä.

 

kaavio-2

Tutustu myös Kaskas Median laatimaan tiivistelmään "Viisi vinkkiä vaikuttavaan tutkimusviestintään"

Säätiö voi pyytää apurahan saajia viestimään tutkimuksen etenemisestä ja tutkimustuloksista yhteistyössä Nesslingin Säätiön kanssa.

 

HANKKEEN RAHOITUS

Henkilökohtainen stipendi

Henkilökohtainen stipendi on tarkoitettu kokopäiväiseen työskentelyyn.

Henkilökohtainen stipendi voidaan maksaa ainoastaan hankkeen päähakijalle, ei aputyövoimalle. Apuraha myönnetään hakijalle henkilökohtaisena, eikä sitä voi vaihtaa toiselle henkilölle.

Henkilökohtaista stipendiä ei makseta samanaikaisesti kokopäiväisestä virasta tai toimesta palkkaa nauttivalle tutkijalle eikä vanhempainloman tai varusmiespalveluksen aikana. Apurahaa ei myöskään makseta sairausäivärahan kanssa yhtäaikaisesti.

Henkilökohtaisen stipendin suuruus vuonna 2018 on väitöskirjan tekijälle 24 000 euroa eli 2000 euroa kuukaudessa ja väitelleelle tutkijalle 28 000 euroa eli 2333 euroa kuukaudessa.

Stipendistä on maksettava apurahansaajan lakisääteiset vakuutusmaksut.

Aputyövoima

Aputyövoimaksi nimitetään lähinnä tutkimusavustajia. Aputyövoiman palkkauskuluja laskettaessa on otettava huomioon lakisääteiset sosiaaliturva-, eläke- ja vakuutusmaksut.

Säätiö myöntää rahoitusta aputyövoiman palkkaamiseen vain erityisen perustelluista syistä ja vain henkilökohtaisen apurahan ohessa.

Muut kulut

Matkoihin, kulutustavaroihin, analyysipalveluihin ja laitteisiin haettujen rahojen tarkoitus ja kohde tulee aina selvittää täsmällisesti. Matkakuluvaroista ei voi maksaa matkapäivärahoja. Tutkimuskuluihin myönnetään rahoitusta vain henkilökohtaisen apurahan ohessa. Budjettia laatiessa on huomioitava vuosikohtaiset vaihtelut ja kohtuullisuus.  Huom! Ilman yksityiskohtaista kuluerittelyä muita kuluja ei huomioida budjettia myönnettäessä. 

Yleiskustannusosuus

Säätiö voi maksaa yleiskustannusosuuden, jos tutkimuspaikka sitä edellyttää. Osuus tulee laskea valmiiksi omaan kohtaansa, ja se saa enimmillään olla 15 prosenttia hankkeen muista kuluista kuin stipendistä.

Esimerkiksi: Jos hakemuksessa haetaan 24 000 euroa stipendiin ja 5 000 euroa muihin kuluihin (kuten matkoihin ja tarvikkeisiin), ja tutkimuspaikan edellyttämä yleiskustannusosuus on 10 prosenttia, on yleiskustannusten suuruus silloin 500 euroa.

 Muu rahoitus

Kaikki samaan tutkimusaiheeseen muualta saadut tutkimusmäärärahat ja vireillä olevat hakemukset tulee ilmoittaa, samoin kuin kaikki muut viime vuosina saadut merkittävät tutkimusmäärärahat.

KOKOUKSEN TAI KONFERENSSIN JÄRJESTELYIHIN TAI OSALLISTUMISEEN HAETTAVAN RAHOITUKSEN TIEDOT

Jos rahoitusta haetaan konferenssin tai kokouksen tieteellisen ohjelman järjestämistä varten, esitetään kohdassa seuraavat tiedot:

Tapahtuman nimi, aihe, tarkoitus ja kohderyhmä, tilaisuuden paikka, aika ja järjestäjä, järjestelytoimikunnan kokoonpano, arvioitu ulkomaisten ja kotimaisten osanottajien määrä, ohjelmaluonnos, tulo- ja menoarvio sekä tiedot muista mahdollisista rahoittajista.

Lisäksi on esitettävä, mihin kustannuksiin Nesslingin säätiöstä haettavaa rahoitusta käytettäisiin. Säännöllisesti järjestettävien tapahtumien hankesuunnitelmien tulee sisältää uusia ja innovatiivisia elementtejä aiempiin kertoihin verrattuna.

Jos rahoitusta haetaan konferenssiin tai kokoukseen osallistumista varten, tulee konferenssin tietojen lisäksi antaa selvitys hakijan omasta osallistumisesta esimerkiksi esittämällä esitelmän tai posterin otsikko ja abstrakti. Konferenssiin osallistumista tuetaan lähinnä niissä tapauksissa, joissa esiteltävä työ liittyy Nesslingin säätiön aiemmin rahoittamaan tutkimukseen.

 

EDISTYMISSELVITYS

Selvitys täytetään vain, jos rahoitusta haetaan jatkohankkeelle. Selvitykseen kiinnitetään erityistä huomiota jatkorahoituksesta päätettäessä. Väitöskirjahankkeen kohdalla tulee antaa selvitys sekä jatko-opintojen että väitöskirjatutkimuksen etenemisestä.

 

LIITTEET

Liitteet toimitetaan PDF-muodossa. Isoja liitteitä tulee välttää, esimerkiksi värivalokuvia tai muita kuvia kannattaa käyttää harkiten.

Hakemuksen kannalta välttämättömiä liitteitä, kuten kirjoja, joita ei saa sähköisessä muodossa, voi lähettää myös postitse. Tällöin kohtaan Toimitetaan postitse kirjoitetaan liitteen nimi ja liite postitetaan yhtenä kappaleena Nesslingin säätiön toimistoon viimeistään hakukierroksen umpeutumispäivänä. Säätiö ei palauta liitteitä.

Tutkimussuunnitelma

Tutkimussuunnitelman tietoja käytetään pääasiallisena perusteena rahoituspäätösten teossa. Suunnitelma saa olla korkeintaan kahden sivun mittainen, poislukien viitteet (riviväli 1 ja kirjainkoko vähintään 10). Siitä tulee ilmetä tutkimuksen tausta, tavoitteet, menetelmät ja toteutus, yhteydet muihin tutkimushankkeisiin, tutkijankoulutuksen tavoitteet sekä rahoitussuunnitelma.

Rahoitussuunnitelmassa tulee perustella eri tarkoituksiin haettavat summat ja esittää tutkimuksen kokonaisrahoitus, joka sisältää muut mahdolliset rahoittajat.

Tutkimussuunnitelman voi kirjoittaa joko suomeksi tai englanniksi.

Ansio- ja julkaisuluettelot

Luettelot otsikoidaan käyttäen henkilön nimeä. Jos ansio- ja julkaisuluettelot ovat samassa tiedostossa, ne voi liittää kohtaan Ansioluettelo.

Väitöskirjatyön suunnitelma

Mikäli rahoitusta haetaan väitöskirjatyöhön, hakemukseen on liitettävä erillinen väitöskirjatyön edistymissuunnitelma. Suunnitelman enimmäispituus on kaksi sivua, ja siinä tulee kuvata väitöskirjan sisältö ja rakenne, jatko-opintojen eteneminen, julkaisusuunnitelma, työn aikataulu sekä realistinen arvioitu valmistumisaika. Sitoudumme rahoittamaan väitöskirjaa enintään 4 vuotta (uusi alkava hanke) tai vähintään 2 vuotta (hanke on alle puolen välin). Emme rahoita väitöskirjan viimeistelyä.

Huom! Vuosittaisen raportoinnin (edellytys rahoituksen jatkumiselle) yhteydessä tulee selostaa väitöskirjan ja jatko-opintojen eteneminen edellisvuoteen verrattuna.

Julkaisut

Hakemukseen voi haluttaessaan liittää enintään kaksi kappaletta tutkimusryhmän tuottamia aiheeseen liittyviä julkaisuja. Ne otsikoidaan käyttämällä julkaisun otsikkoa.

Ulkomaisten yhteistyökumppanien sitoumus

Hakemuksessa minituilta ulkomaisilta yhteistyötahoilta toivotaan kirjallista sitoumusta hakemuksen liitteeksi.

Tutkimuspaikan sitoumus

Tutkimuspaikan sitoumus on pakollinen. Sitoumus tulostetaan kohdasta Tulosta sitoumus.

Hakijan allekirjoituksen lisäksi sitoumuksessa tulee olla tutkimuksen suorituspaikan johtajan allekirjoitus. Allekirjoitettu tutkimuspaikan sitoumus liitetään sähköisesti hakemukseen.

Hakemuksen  lähetys

Sähköiset hakemukset liitteineen toimitetaan Nesslingin säätiöön Lähetä-toimintoa käyttämällä viimeistään klo 16.00 määräpäivänä, joka vuonna 2017 on perjantai 15.9. Lähetyksen jälkeen hakemusta ei voi enää muokata. Hakemuksen onnistuneesta vastaanottamisesta tulee vahvistus heti lähettämisen jälkeen.

Otamme käsittelyyn vain määräaikaan mennessä jätetyt hakemukset.

 

ARVIOINTI JA RAHOITUSPÄÄTÖKSET

Nesslingin Säätiö toimittaa hakemukset arvioitaviksi monitieteiselle asiantuntijalautakunnalle, jonka jäsenet edustavat Säätiössä painotettavia tutkimusaloja.

Hakemukset arvioidaan seuraavien kriteerien perusteella:

  • Tulosten ratkaisuhakuisuus ja yhteiskunnallinen relevanssi
  • Tutkimuksen ja tutkimusryhmän tieteellinen taso
  • Tutkimuksen innovatiivisuus
  • Tutkijoiden/tutkimusryhmien/organisaatioiden välinen yhteistyö
  • Tutkimuksesta viestintä ja vuorovaikutus sidosryhmien kanssa
  • Koulutusympäristö (jos apurahaa haetaan väitöskirjatyöhön)

Säätiön hallitus päättää apurahojen jaosta asiantuntijalautakunnan esityksen pohjalta. Syksyn haun rahoituspäätöksistä tiedotetaan aina marraskuussa Nesslingin Säätiön verkkosivuilla, ja apurahansaajat saavat tiedon myös kirjeitse.

Säätiö ei anna hakemuspäätöksistä kirjallista palautetta, mutta perusteluja päätöksille voi tiedustella puhelimitse tutkimuspäälliköltä.

Lue blogistamme, miten rahoitettavat hankkeet valitaan.