Vesi ja vesiekosysteemit kiertotaloudessa 2015-

Säätiön erikoishaku Vesi ja vesiekosysteemit kiertotaloudessa avautui vuoden 2015 alussa (hakukuulutus). Haun tavoitteena oli tuottaa ajankohtainen, ratkaisuhakuinen ja politiikkarelevantti yhteenveto vedestä ja vesiekosysteemeistä kiertotaloudessa.  250 000 euron rahoitus myönnettiin  Jani Salmisen (Suomen ympäristökeskus, SYKE) johtamalle hankkelle. Hanke alkoi marraskuussa 2015 ja päättyi vuoden 2016 lopussa. Hankkeen verkkosivuilta  löytyy hankkeen blogeja ja uutisointia hankkeen etenemisestä. Hankkeen loppuraportti "Kohti vesiviisasta kiertotaloutta" valmistui toukokuussa 2017 ja on luettavissa tästä .

Jani Salminen ja työryhmä (SYKE): Kohti vesiviisasta kiertotaloutta

Tutkimuksen ensisijaisena tavoitteena on tuottaa politiikkarelevantti ja ratkaisukeskeinen synteesi vesiviisaasta kiertotaloudesta päätöksenteon tueksi ja tarpeisiin. Tämän päätavoitteen saavuttamiseksi tuotetaan tietoa kiertotalouden ja vesikysymysten kytkennöistä, yhteensovittamisesta ja yhtäaikaisesta optimoinnista eli vesiviisaasta kiertotaloudesta.

Toiseksi, tutkimuksessa tunnistetaan, analysoidaan ja esitetään ratkaisuvaihtoehtoja kiertotalouden ja vesiensuojelun ristiriitatilanteisiin konkreettisissa tapauksissa yritys- ja aluetasoilla.

Kolmantena tavoitteena on koota ja tuoda esille esimerkkejä vesiviisaan kiertotalouden ratkaisuista ja tekijöistä, jotka ovat vaikuttaneet niiden toteutumiseen.

Neljäntenä tavoitteena on kartoittaa politiikkatoimien ja sääntelyn luomia edellytyksiä ja esteitä, kehittää ratkaisuvaihtoehtoja ja tuottaa politiikkasuosituksia toimenpiteistä, joilla voidaan edistää vesiviisaaseen kiertotalouteen siirtymistä.

Tutkimuksen metodologinen perusta on tieteidenvälinen yhteistyö, tiedon yhteistuotanto, olemassa olevien tietojen ja tulosten hyödyntäminen sekä uutta ja täydentävää tietoa tuottavat empiiriset tapaustarkastelut. Tutkimuksessa hyödynnetään eri tieteenalojen teoria- ja metodiperustaa, laadullisia ja määrällisiä aineistoja ja menetelmiä sekä tieteidenvälisen tutkimuksen mahdollistamaa kokonaisvaltaisen käsityksen rakentumista tutkittavasta ilmiöstä, vesiviisaasta kiertotaloudesta.

Analyysi ja synteesi vesiviisaasta kiertotaloudesta tuotetaan kansallisella tasolla, jota täydennetään tapaustarkasteluilla: Pyhäjärviseutu eteläisessä Satakunnassa (elintarviketuotanto ja –teollisuus) ja Meri-Lappi (metalli- ja metsäteollisuuskeskittymä). Kohdealueisiin liittyvä tutkimustyö tehdään yhteistyössä alueellisten organisaatioiden, Pyhäjärvi-insituutin ja Digipoliksen, kanssa. Kohdealueilla on tehty merkittävää kiertotalouden mahdollisuuksiin ja/tai vesiensuojeluun liittyvää tausta- ja tutkimustyötä. Yhteistyökumppanit ovat vahvoja paikallisia toimijoita, jotka tuovat hankkeeseen omaa osaamistaan ja monipuoliset alueelliset verkostonsa.

Tutkimuksen keskeinen lähtökohta on yhteissuunnittelun (co-design) ja tiedon yhteistuotannon (coproduction) periaate, jonka kautta varmistetaan politiikkarelevantti ja ratkaisukeskeisen tutkimusasetelma sekä maksimoidaan tutkimuksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Tämän vuoksi tutkimus toteutetaan vahvassa, aiehakemusvaiheessa alkaneessa, ja läpi hankkeen jatkuvassa vuorovaikutuksessa päätöksentekijöiden (ministeriöt), kiertotalouden toimijoiden (yritykset, etujärjestöt), viranomaisten (AVIt ja ELYt) sekä tutkijoiden ja muiden asiantuntijoiden kanssa.

Vuorovaikutus ja viestintä toteutetaan kiinteässä yhteistyössä rajapintaorganisaatioiden (Future Earth Suomi FES, Ympäristötiedon foorumi YTF, Baltic Sea Action Group BSAG) kanssa SYKEn oman viestinnän lisäksi. Hanke toimii FES:en living lab -konseptin ensimmäisenä pilottihankkeena.

Tutkimuksen keskeinen tulos on tieteellisesti perusteltu näkemys vesiviisaasta kiertotaloudesta, sen kannalta kriittisistä tekijöistä, edellytyksistä ja esteistä sekä ratkaisuvaihtoehdoista ja politiikkasuosituksista. Tutkimustulokset vastaavat monipuolisesti yhteiskunnalliseen tiedontarpeeseen vesiviisaan kiertotalouden edistämisestä.

Tutkimuksella osallistutaan aktiivisesti kiertotalouden määrittelyprosessiin sekä yhteiskunnallisessa että tieteellisessä keskustelussa ja tuotetaan tietoa kiertotalouden vesiviisaasta toteuttamisesta. Tutkimuksen tieteellinen merkitys muodostuu mm. siitä, että tutkimuksessa hyödynnetään ja kehitetään tieteidenvälistä, tiedon yhteistuotantoon ja vuorovaikutteisten menetelmien käyttämiseen perustuvaa tutkimusotetta.

kuva_Salminen